Ovatko hyvät arvosanat tärkeintä lapsen koulunkäynnissä?
Arvosanat aiheuttavat paljon stressiä sekä vanhemmille että lapsille. Oppimisen, kysymisen ja vastausten etsimisen tukeminen on usein oikea valinta koulumenestyksen edistämiseksi.
Jotkut vanhemmat ottavat lapsen arvosanat todella vakavasti – aivan kuin oman kasvatustyönsä kuvastuksena. Usein ei kuitenkaan ymmärretä, että arvosanat ovat vain pisteytys, joka koskee tietyn tiedon vastaanottamista ja muistamista.
Ne liittyvät tiettyihin tilanteisiin, eivätkä ne aina kerro lapsen oppimiskyvyistä.
Kouluarvosanat osoittavat asioita, joihin voidaan vaikuttaa ilman huolta, tuomitsemista ja lapsen laittamista kärsimään.
Ovatko hyvät arvosanat oikeasti tärkeitä?
Arvosanat ovat olosuhteisiin liittyviä. Numero saadaan kokeista, jotka kaikki muutkin lapset tekevät. Nämä kokeet eivät kuitenkaan aina mittaa lapsen kypsyyttä, kiinnostuksen kohteita tai oppimisen tapaa.
Lisäksi arvosana ei aina osoita lapsen näkemää vaivaa. Joskus kymppi voi tulla helpostikin.
Vaikka onkin tärkeää, että numeroita ei oteta liian vakavasti, ne kuitenkin kertovat lapsen kiinnostuksenkohteista. Joillekin matematiikka tai kuvaamataito on helppoa, kun taas toisille suomen kieli, maantieto tai liikunta.
Joka tapauksessa tulee muistaa, että läpi pääseminen ei aina tarkoita oppimista. Koulutusjärjestelmässä lapsilta vaaditaan läpäisyä, mutta tämä ei takaa sitä, että lapsi on oppinut hyvin.
Alhainen arvosana ei ole lapsen ominaisuus, eikä sitä tule käyttää lapsen leimaamiseksi tai hänen arvonsa osoittamiseksi ihmisenä – etenkään pelottelussa tai rankaisemisessa.
Lue aiheesta lisää: Rauhoittumispurkki avuksi lapsen raivokohtauksiin
Miten vanhemmat voivat auttaa lastaan koulumenestyksessä?
1. Katsomalla arvosanaa pidemmälle
Vanhempien tulisi arvioida lapsen vaivannäköä. Tämä on paras tapa, jotta häntä voidaan motivoida jatkamaan vaivannäköään ja tavoitteisiin pääsyä.
2. Motivoimalla arjen askareisiin
Vanhempien ei tarvitse odottaa kokeen arvosanoja onnitellakseen lastaan. Tunnusta lapsesi vaivannäkö arjessa.
Jos hän ei menesty koulussa, kannattaisi arvioida mitä on tähän asti tehty, jotta voidaan nähdä parannusta vaativat asiat. Lasta tulisi motivoida saamaan askareensa tehtyä kunnolla ja ajoissa.
3. Luomalla opiskeluaikataulu
Lapsen kotiläksyjen tekemisen alun valvominen kannattaa, jotta hän voi tehdä korjauksia varhaisessa vaiheessa virheiden sattuessa. Auta lastasi saamaan kaikki tarvittavat opiskelumateriaalit ja tekemään kotiläksyt.
Tarkista, onko hän tehnyt kaikki päivän läksyt.
4. Jättämällä lapsi rauhaan, jotta hän voi hoitaa kotiläksynsä
Jotta hän voisi saada parempia arvosanoja, kannattaisi tarjota lapselle hiljainen ympäristö. Näin hän saa opiskella ja tehdä kotiläksynsä rauhassa. Älä anna stimulaation häiritä, kuten esimerkiksi television, lelujen tai sähkölaitteiden.
Jos ette ole kotona, varmista että lapsesi tekee silti kotiläksyt hyvässä paikassa. Katso myös, että hän saa hyvin lepoa ja unta.
Lue aiheesta lisää: Yksinhuoltajaäitinä oleminen: mikä sinua odottaa
5. Olemalla yhteydessä opettajaan säännöllisesti
Arvioikaa yhdessä ne asiat, joihin lapsesi tulisi panostaa, kuten myös oppimismenetelmät sekä niiden kehittämisen mahdollisuudet.
Jos lapsesi tarvitsee vahvistusta, voit selvittää, onko tarjolla tukiopetusta.
6. Olemalla uhkailematta tai lupailematta
Positiivinen vahvistaminen ei tarkoita, että tulisi antaa lapselle lahjoja palkintoina hyvistä arvosanoista tai muista odotetuista asioita. Sen sijaan tarjoa rohkaisevia sanoja ja onnitteluita.
Älä uhkaa lastasi tai lupaa asioita, joita et tule toteuttamaan.
7. Välttämällä tietyn arvosanan vaatimista
Selitä selvästi, mitä lapseltasi odotetaan oppimisessa. Rohkaise häntä tekemään parhaansa, jotta tulokset voisivat olla mahdollisimman hyvät. Älä koskaan vaadi tiettyjä numerotuloksia opiskelusta.
Osoita, että aikataulujen ja oppimismenetelmien sivuuttamisella on huonot seurauksensa.
8. Auttamalla pitämään materiaalit järjestyksessä
Näin lapsi kokee itsensä valmistautuneemmaksi, ja hän voi edetä helpommin.
9. Auttamalla kahden kesken aiheiden opiskelussa
Tee lista tarvituista korjauksista ja päätä, mitä ainetta käsittelette, yksi kerrallaan. Näin autat lasta saavuttamaan tavoitteensa ilman, että hän uupuu tai turhautuu.
Määritä prioriteetti, ja tehkää sen eteen töitä. Sitten edetkää toiseen asiaan, ja sitten seuraavan – ja niin edelleen.
Mitä tehdä, jos lapsi ei pääse läpi?
- Selvitä syy. Ota yhteyttä opettajaan, jotta saat hänen näkemyksensä ja jotta voitte laatia opiskelusuunnitelman. Jos syynä huonoon menestykseen on vaivannäön puute, sinun tarvitsee tarkkailla lastasi päivittäin ja yrittää lisätä hänen motivaatiotaan opettajia kohtaan.
- Puhu lapsellesi rauhallisesti. Yritä ymmärtää, miksi huono arvosana tuli. Voit kokeilla uusia oppimismenetelmiä, joiden avulla hän voisi olla aktiivisempi.
- Vältä huutamista ja riitelemistä. Tämä ei saa lastasi parantamaan suoritustaan. Kiinnitä sen sijaan huomiota syihin, joiden vuoksi tulokset olivat kehnot.
- Vahvista lapsen vastuuntuntoa. Arvosanat ovat tulosta vaivannäöstä ja omistautumisesta opiskelulle. Älä ota vastaan tekosyitä: ei ole opettajan vika, jos hän ei keskity.
- Vältä lapsen vertaamista koulutovereihin tai sisaruksiin. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen, ja hänellä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
- Älä tee koulutyöstä rangaistusta. Tämä on negatiivista ehdollistamista, ja lapsi yhdistää oppimisen huonoon tai tylsään asiaan.
Lopuksi vielä muutama vinkki
Koulunkäynti on lapsen oppimista, ja arvosanat ovat osa tätä prosessia. Rohkaise lastasi pääsemään ylitse vaikeuksista. Näin annat parhaan oppitunnin, jonka lapsi voi saada, mitä tulee uusiin haasteisiin suhtautumiseen.
Kun lapsen oppimismenetelmiä on parannettu, mikäli arvosanat eivät kohene, kannattaisi selvittää, onko hänellä oppisvaikeuksia. Tähän tarvitset asiantuntijan apua, sillä opettaja ei ole riittävä taho.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Navas, L., Maicas, G. S., & Germán, M. A. S. (2003). Predicción de las calificaciones de los estudiantes: la capacidad explicativa de la inteligencia general y de la motivación. Revista de psicología general y aplicada: Revista de la Federación Española de Asociaciones de Psicología, 56(2), 225-237. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=760681
- Roth, C. (2011). The Entrepreneur Equation: Evaluating the Realities, Risks, and Rewards of Having Your Own Business. BenBella Books. https://books.google.es/books?hl=es&lr=&id=UVrcWxnFHP0C&oi=fnd&pg=PR9&dq=The+Entrepreneur+Equation:+Evaluating+the+Realities,+Risks,+and+Rewards+of+Having+Your+Own+Business&ots=U8pACbFoMJ&sig=TOb5KSgHosRBZRMnWPwcmSAaTJo#v=onepage&q=The%20Entrepreneur%20Equation%3A%20Evaluating%20the%20Realities%2C%20Risks%2C%20and%20Rewards%20of%20Having%20Your%20Own%20Business&f=false
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.