Logo image
Logo image

7 orgaanista elintarvikepakkaustyyppiä

5 minuuttia
Orgaanisia elintarvikepakkauksia on markkinoilla yhä enemmän, mutta onko niiden joukossa sellaisia, joita pitäisi välttää?
7 orgaanista elintarvikepakkaustyyppiä
Leonardo Biolatto

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Leonardo Biolatto

Kirjoittanut Jonatan Menguez
Viimeisin päivitys: 27 kesäkuuta, 2023

Muovin käyttö on yksi kiireellisimmistä ympäristöongelmista, joita ihmiskunnan on kohdattava ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Suuri osa tästä jätteestä tulee elintarviketeollisuuden pakkauksista. Siksi on tärkeää tietää, millaisia orgaanisia elintarvikepakkaustyyppejä on olemassa.

Merissä lilluu miljoonia tonneja muovijätettä, mikä vaikuttaa sekä ihmisten että eläimien terveyteen. Tämän materiaalin pitkä hajoamisaika on johtanut vaihtoehtojen etsimiseen elintarvikkeiden varastoinnissa ja kuljetuksessa.

Lasi, ruostumaton teräs, puu ja bambu ovat toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja.

Millaisia orgaanisia elintarvikepakkaustyyppejä on olemassa?

Orgaanisilla elintarvikepakkauksilla tarkoitetaan sellaisia, jotka saastuttavat vähemmän kuin ne, joiden raaka-aine tulee fossiilisista polttoaineista. Ne esitetään vaihtoehtona muovipakkauksille, joiden osuus elintarvikepakkauksissa on 40 % ScienceDirectissä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Elintarvikkeiden pakkauksissa on eri materiaalivaihtoehtoja, joita pidetään muovia ympäristöystävällisempinä. Näitä ovat lasi, bambu, puu ja ruostumaton teräs. Niiden käytöstä on monia etuja, kuten se, että niillä on lyhyempi hajoamisaika, mikä tarkoittaa, että ne ovat biohajoavia tai kompostoitavia.

Toisaalta ne eivät häiritse ruoan makua ja kestävät korkeita lämpötiloja, vaikka materiaalista riippuen niiden kestävyys saattaa olla lyhyempi. Ympäristöstä huolehtiminen on kuitenkin yksi tärkeimmistä syistä totuttaa jokapäiväinen kulutus orgaanisiin vaihtoehtoihin.

Saatat olla kiinnostunut lukemaan myös tämän artikkelin: Kotitekoinen orgaaninen pyykinpesuaine

Miksi tarvitaan orgaanisia elintarvikepakkaustyyppejä?

Toisen ScienceDirect -lehden tutkimuksen mukaan valtameriin päätyy vuosittain 4,8–12,7 miljoonaa tonnia muovia. Tämä on synnyttänyt historiallisen kasautumisen planeetan eri sektoreille, joilla on jo ainakin viisi muovijätteen muodostamaa saarta.

Tällaisen jätteen hajoaminen kestää vuosia ja joskus vuosikymmeniä. Ja koska se altistuu ultraviolettisäteilylle, tuulelle ja aalloille, materiaali hajoaa mikromuoviksi.

Nämä pienet palaset vaikuttavat vesiekosysteemiin, meren eläimistö nielee ne ja sitten ihmiset kuluttavat niitä. Tämä on todistettu useilla tieteellisillä tutkimuksilla.

Muovipakkausten myrkyllisyys

Toinen syy muovipakkausten kulutuksen vähentämiseen on se, että niiden valmistuksessa käytetyt kymmenet kemialliset aineet ovat haitallisia ihmisten terveydelle. Erään tutkimuksen mukaan muovipakkausten koostumuksessa on mukana 906 polymeeriä, liimaa ja muita kemiallisia lisäaineita.

Tästä kokonaismäärästä 63 on korkeimmillaan ihmisten terveydelle ja 68 ympäristölle. Ja tässä otetaan huomioon vain tarkoituksellisesti lisätyt kemikaalit.

On muitakin epäpuhtauksia, joita syntyy valmistusprosessin aikana tai jotka ovat lisäaineiden hajoamisen sivutuotteita. Näitä kutsutaan tahattomasti lisätyiksi aineiksi tai NIAS-aineiksi, ja ne edustavat muita vaaroja, joita on vaikea määrittää ja tutkia.

7 orgaanista elintarvikepakkaustyyppiä

YK:n raporttien mukaan maailmassa ostetaan joka minuutti miljoona muovipulloa ja pusseja käytetään 500 miljardia. Kertakäyttöisten muovien vähentäminen on päivittäinen tehtävä, joka koskee myös elintarvikepakkauksia.

Useat tutkimukset ovat analysoineet ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja elintarvikkeiden varastointiin, säilöntään ja kuljetukseen. Jotkut käytetyistä materiaaleista ovat biopolymeerejä, jotka perustuvat muun muassa selluloosan nanokuituun ja eteeriseen öljyyn. Vehnä, puu ja bambu sijoitetaan elementeiksi, joista valmistetaan biohajoavia pakkauksia.

Toisin sanoen ne hajoavat luonnollisissa ympäristöolosuhteissa biologisten tekijöiden, kuten sienten, kasvien, bakteerien, eläinten ja auringon vaikutuksesta. Näissä säiliöissä on vähemmän kemikaaleja kuin muovissa, ja ne ovat siksi hyviä ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

1. Puiset lautaset ja astiat

Puiset astiat ovat uudelleenkäytettäviä, eli niitä ei hävitetä ensimmäisen käyttökerran jälkeen. ScienceDirectissä julkaistu tutkimus osoitti, että vehnämassapakkaukset ja puulevyt ovat turvallisia ihmisten terveydelle. Vaikka ne sisältävät joitakin kemikaaleja, niiden siirtyminen ruokaan on paljon pienempää kuin muovien.

Some figure
Puiset säiliöt ovat loistava uudelleenkäytettävä vaihtoehto. Pahvi on myös vaihtoehto, mutta se ei ole yhtä kestävä.

2. Lasipullot ja -astiat

Lasi on kestävää, kestävää, kierrätettävää materiaalia, jolla on useita käyttötarkoituksia. Tämän tutkimuksen mukaan lasiastioita suositellaan ruokapakkauksiin. Tämä johtuu sen antibakteerisista ominaisuuksista ja vähäisestä myrkyllisten aineiden kulkeutumisesta ruokaan.

Lasipulloja käytetään yhä enemmän ja niitä on monia malleja kaikkiin tilanteisiin. Niiden desinfiointiin on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta vältetään bakteerien kerääntyminen.

3. Biohajoavat kupit

Biohajoavat tai PLA-kupit ovat hyvin samanlaisia kuin muoviset, ne ovat läpinäkyviä ja ne sopivat ihanteellisesti vedelle, mehuille ja kaikille kylmille juomille. Yhä useammat ihmiset käyttävät niitä niiden hajoavuuden vuoksi, eli ne hajoavat luonnollisessa ympäristössä lyhyessä ajassa.

Lisäksi ne työskentelevät kompostin muodostuksessa kompostointilaitoksissa. Ne on valmistettu ympäristöystävällisestä polymeeristä, joka on peräisin perunatärkkelyksestä, maissitärkkelyksestä ja muista kasveista. Muilla lisäaineilla varustettua muunnelmaa, nimeltään CPLA, käytetään myös kestämään korkeampia lämpötiloja.

4. Riisinkuoret

Riisinviljelystä saaduista riisinkuorista valmistetut pakkaukset ovat biohajoavia, taloudellisia ja kestäviä. Lisäksi tieteellinen tutkimus osoittaa, että tällä imukykyisellä materiaalilla on potentiaalia poistaa useita epäpuhtauksia. Myynnissä on erilaisia astioita ruoan säilytykseen.

5. Bambu

Bambukuitua käytetään laajalti biohajoavien pakkausten, kuten kulhojen, laatikoiden, kansien ja purkkien valmistukseen. ScienceDirectissä julkaistu tutkimus korostaa sen mekaanisia ja lämpöominaisuuksia erittäin hyviksi tähän tarkoitukseen. Sen haittana on kuitenkin se, että se kuluu nopeammin kuin muut materiaalit.

6. Sokeriruoko

Sokeriruo’ossa on paljon kuituja, jotka jäävät jäljelle kasvin teollisesta käsittelystä. Tätä materiaalia on alettu käyttää pohjana ruoanjakelulautasten ja -astioiden valmistuksessa. Tutkimus on osoittanut sen varastointipotentiaalin korkeiden lämpötilojen kestävyyden ansiosta.

Some figure
Sokeriruokopohjaiset astiat ovat ulkonäöltään hyvin samankaltaisia kuin muoviset.

7. Ruostumaton teräs

Mikään ei ole parempaa kuin kestävä, ruostumaton ja uudelleenkäytettävä materiaali elintarvikkeiden säilytykseen. Tämä vaihtoehto on saatavilla esimerkiksi lounaslaatikoille ja termoskannuille ja -kupeille. Lisäksi on olemassa viljojen, jauhojen ja mausteiden säilytykseen ilmatiiviillä kansilla varustettuja astioita.

Mitä kertakäyttöiset muovit ovat ja mitä meidän tulisi välttää?

Nämä ovat muovimateriaaleista valmistettuja esineitä, jotka on valmistettu öljyjohdannaisista ja jotka heitetään pois ensimmäisen käytön jälkeen. Tämä aiheuttaa vakavia vahinkoja ympäristölle, koska niiden hajoaminen kestää vuosia ja jopa vuosikymmeniä.

Tämä ei kuitenkaan ole ainoa näiden esineiden aiheuttama vaara, sillä elintarvikkeiden muovipakkaukset sisältävät myrkyllisten aineiden siirtymisen vaaran. Lukuisat tutkimukset, kuten tieteellisessä ympäristöterveysportaalissa julkaistu tutkimus, osoittavat, että elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit altistuvat vaarallisille kemikaaleille.

Siksi on suositeltavaa välttää seuraavien kertakäyttöisten muoviesineiden käyttöä:

  • Kertakäyttöiset kupit ja ruokailuvälineet
  • Pillit
  • Kääreet
  • Pullot
  • Kassit

Vinkkejä muovin käytön lopettamiseen ja ympäristöystävällisten elintarvikepakkausten käyttämiseen

Espanjassa ja Euroopan unionissa on uusi lainsäädäntö, joka rajoittaa kertakäyttöisten muovien myyntiä. On kuitenkin myös yksittäisiä toimia, joita voidaan tehdä jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi kankaisten ostoskassien kantaminen mukana ja kierrätettävien tai uudelleenkäytettävien hygieniatuotteiden käyttö voivat auttaa.

Ruoan suhteen on tärkeää välttää kertakäyttöisiä astioita ja pakkauksia priorisoimalla orgaanisia elintarvikepakkaustyyppejä. Näitä esineitä valmistetaan ja markkinoidaan yhä enemmän, joten tarjonta on monipuolinen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Lourdes Morillo-Velarde Martínez. EFECTOS POTENCIALES DE LOS MICROPLÁSTICOS EN LA SALUD HUMANA. Departamento de Química Inorgánica, Facultad de Farmacia. Universidad de Sevilla. Disponible en: https://idus.us.es/bitstream/handle/11441/133051/MORILLO%20VELARDE%20MARTINEZ%20LOURDES.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • Groh, Ksenia J et al. “Overview of known plastic packaging-associated chemicals and their hazards.” The Science of the total environment vol. 651,Pt 2 (2019): 3253-3268. Disponible en: 10.1016/j.scitotenv.2018.10.015
  • JENNA R. JAMBECK , ROLAND GEYERCHRIS WILCOXTHEODORE R. SIEGLERMIRIAM PERRYMANANTHONY ANDRADYRAMANI NARAYAN, AND KARA LAVENDER LAW. Plastic waste inputs from land into the ocean. SCIENCE. 13 Feb 2015, Vol 347, Issue 6223. pp. 768-771. Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30463173/i/abs/10.1126/https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30463173/science.1260352?siteid=sci&keytype=ref&ijkey=BXtBaPzbQgagE
  • Muncke, Jane et al. “Impacts of food contact chemicals on human health: a consensus statement.” Environmental health : a global access science source vol. 19,1 25. 3 Mar. 2020. Disponible en: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7053054/
  • Alizadeh-Sani, Mahmood et al. “Eco-friendly active packaging consisting of nanostructured biopolymer matrix reinforced with TiO2 and essential oil: Application for preservation of refrigerated meat.” Food chemistry vol. 322 (2020). Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32305879/
  • Asensio, Esther et al. “Migration of volatile compounds from natural biomaterials and their safety evaluation as food contact materials.” Food and chemical toxicology : an international journal published for the British Industrial Biological Research Association vol. 142 (2020). Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32474024/
  • Demirel, Barış, and Melek Erol Taygun. “Production of Soda Lime Glass Having Antibacterial Property for Industrial Applications.” Materials (Basel, Switzerland) vol. 13,21 4827. 28 Oct. 2020. Disponible en: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7663106/
  • Shamsollahi, Zahra, and Ali Partovinia. “Recent advances on pollutants removal by rice husk as a bio-based adsorbent: A critical review.” Journal of environmental management vol. 246 (2019): 314-323. Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31185318/
  • Hai, LeVan et al. “Green nanocomposite made with chitin and bamboo nanofibers and its mechanical, thermal and biodegradable properties for food packaging.” International journal of biological macromolecules vol. 144 (2020): 491-499. Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31857175/
  • Brown-Gómez A, Álvarez-Delgado A, Leal-Alfonso J. A, Gómez-Estévez A, Renté-Zamora A, Rodríguez-Dorrego M. E, Pajes-Castro R, Matellanes-Iglesias L, , Villlamil-Nuñez W.  Fibras de bagazo como refuerzo en materiales termoplásticos. ICIDCA. Sobre los Derivados de la Caña de Azúcar [Internet]. 2011;45(1):29-36. Recuperado de: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=223122251004
  • Salinas, Manuel. (2019). Planta de producción de ácido poliláctico (PLA) a partir de ácido láctico. Universidad de Sevilla. Disponible en: https://biblus.us.es/bibing/proyectos/abreproy/92571/fichero/TFG-2571-NU%C3%91EZ.pdf
  • ONU. Compromiso mundial para reducir los plásticos de un solo uso. 2019. Disponible en: https://news.un.org/es/story/2019/03/1452961
  • ONU Refugiados. Isla de plástico: ¿qué es y cómo nos afecta? 2019. Disponible en: https://eacnur.org/blog/isla-de-plastico-que-es-tc_alt45664n_o_pstn_o_pst/
  • FAO. LOS MICROPLÁSTICOS EN LOS SECTORES DE PESCA Y ACUICULTURA.  2017. Disponible en: https://www.fao.org/3/ca3540es/ca3540es.pdf
  • Houska, Catherine. (2011). Ventaja ecológica del acero inoxidable. Nickel Institute. Disponible en: https://iminox.org.mx/aplicainox/wp-content/uploads/2011/05/ventecol.pdf

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.