Onko tapanasi "ajatella ääneen"? Et ole hullu!

Onko sinulle sattunut usein niin, että sanot ajattelemasi asiat ääneen, vaikka olet yksin? Jos vastasit myöntävästi, et ole tapasi kanssa ainoa, sillä moni tekee näin siksi, että pystyy siten paremmin miettimään valmiiksi tuttuja ideoita. Lisäksi puhuminen helpottaa keskittymistä.
Onko tapanasi "ajatella ääneen"? Et ole hullu!

Kirjoittanut Ángela Aragón

Viimeisin päivitys: 16 syyskuuta, 2022

“No niin, katsotaanpas sitten… Työn jälkeen minun täytyy mennä kuntosalille ja sitten ostoksille. Miten ihmeessä löydän kaikkeen aikaa?!? Ai niin, ja sitten minun täytyy muistaa laittaa illallista ennen seitsemää…”. Ja niin edelleen. Kuulostaako tällainen yksinpuhelu tutulta? Onko sinulla tapana niin sanotusti ajatella ääneen?

Saatat olla hyvin uppoutunut tällaiseen keskusteluun itsesi kanssa laittaessasi aamulla kahvia työpaikan keittiössä. Ja sitten joku kollegasi ilmaantuu huoneeseen kulman takaa.

Saat häneltä kummastuneen ilmeen, ja sitten hän hymyilee sanomatta mitään, tai kenties hän heittää sinulle jotakin humoristista.

Moni nauraa itsekseen puhuville ihmisille. He pitävät tällaista kummallisena tapana – sellaisena asiana, jota vain oudot ihmiset tekevät. Tai sitten ajatellaan, että syynä on jokin mielenterveysongelma.

Ihmiskunnan historia on täynnä neroja, jotka puhuivat itselleen. Eikö tämä kuulostakin hyvältä syyltä uskoa, että kyseessä on harhaluulo, mikäli keskustelua itsensä kanssa pidetään hulluutena?

Jos olet kokeillut tällaista puhumista itsekin, saatat tietää, että pystyt näin tekemään parempia päätöksiä. Mutta miksi näin sitten on? Eikö se riitä, että ajattelet tiettyä asiaa, vaan pitääkö se kuullakin?

Ehkäpä salaisuus onkin juuri sanassa “kuulla”, sillä kuuntelulla on yllättävät vaikutukset. Jatka lukemista, sillä kerromme nyt lisää ääneen ajattelun merkittävistä hyödyistä!

Ihmiset, joilla on tapana ajatella ääneen, kuulevat oman sisäisen äänensä

nainen ajattelee itsekseen

Kun mietit jotakin sellaista joka sinua huolestuttaa, saattaa tapahtua eräs kiintoisa ilmiö.

Äkillisesti mielesi on täynnä ulkopuolisia ajatuksia. Perheeltäsi, kumppaniltasi ja ystäviltäsi peräisin olevia ajatuksia. Kaikilla on jotakin sanottavaa, ja tuntuu siltä, että olet menettämässä oikeutesi muodostaa mielipiteitä.

Yleensä kysyt tällöin itseltäsi, mitä sinulle tapahtuu – kysyt itseltäsi “mitä tästä ajattelen?”. Tämä liittyykin siihen, miksi ihmiset, jotka puhuvat itselleen, löytävät täydellisen ratkaisun itsestään.

Asia ei nimittäin ole niin, että muiden lisäksi myös sinä välität kyseessä olevasta asiasta, vaan luultavasti sinä olet se ainoa, joka asiasta välittää.

Tämän vuoksi joskus on tarpeen kertoa itsellesi mitä ajattelet. Sinun tulisi myös kertoa itsellesi se, minkä ideoiden tulisi vaikuttaa sinuun.

Ääneen ajattelun ansiosta saat tietää mitä haluat. Se myös auttaa sinua löytämään tavan käsillä olevan asian viestimiseksi paremmin. Lisäksi se antaa tarpeellisen turvallisuuden tunteen asian puolustamiseksi. Saat siitä määrätietoisuutta, kun kohtaat toiset ihmiset ja kun laitat suunnitelmasi käytäntöön.

Lisäksi se stimuloi mielikuvitustasiKaikkein luovimmat ihmiset ovat tästä samaa mieltä, eli heidän työnsä syntyvät sisäisestä ja ulkoisesta dialogista.

  • Kun tällainen keskustelu käydään ääneen sanottuna, sen tehokkuus moninkertaistuu, sillä asiat puetaan sanoiksi.
  • Voit aloittaa kysymyksellä tai väittämällä. Jatka sitten asian kyseenalaistamista ja eteenpäin liikkumista etsiessäsi ratkaisuja.
  • Tällä tavalla ihmiset pystyvät päätymään erilaisiin ratkaisuihin.

Psykologinen tutkimus vahvistaa itselle puhumisen hyödyt

 

aivoista lähtee puhekuplia kun ihmisellä on tapana ajatella ääneen

Asiantuntijat Gary Lupyan ja Daniel Swingley kehittivät tutkimuksen, johon osallistui 20 henkilöä.

Nämä ihmiset vietiin supermarkettiin, ja heitä pyydettiin etsimään omena ja leipä.

  • Havaittiin että ne, jotka puhuivat asiat ääneen, saivat parhaimmat tulokset.
  • Lisäksi kuitenkin havaittiin, että näin tapahtui vain silloin kun aloituspiste oli tiedossa. Ihmisen aivot toimivat paremmin tällaisessa tilanteessa. Tämä johtuu siitä, että ne pystyvät paljon paremmin suhtautumaan ajatuksiin.
  • Lisäksi havaittiin, että tämä on tehokas työkalu keskittymisen parantamiseksi. Ääneen ajatellessa voit kuulla itsesi, ja näin pystyt pääsemään eroon niistä häiriötekijöistä, joiden ympäröimänä olet.

Tämän vuoksi ne päätökset, joita teet kyseisen työkalun avulla, ovat voimakkaasti menestykseen suuntautuneita.

Muista kuitenkin se seikka, että kuten sanoimme, jätät tässä sen minkä jo tunnet. Tällöin yrität löytää jotakin sellaista, joka toimii sinun kohdallasi paremmin.

Tällä polulla voidaan saapua tavanomaiseen tai sille aivan päinvastaiseen paikkaan. Kun pääset loppupisteeseen asti, tiedät täysin, mikä polku siihen asti on kuljettu.

Siksi ihmiset, joilla on tapana ajatella ääneen, eivät osoita heikkouden merkkejä. Sen sijaan he kohtaavat löytämisen prosessin sekä itsensä sisällä että ulkopuolella. He tekevät tämän suurimman keskittymisen määrään kanssa sekä omaten suurimman tietoisuuden siitä, mitä he voivat tehdä.

Näin tapahtuessa ihminen vakauttaa omat päätelmänsä. Samalla hän vakuuttaa itselleen, että tämä on tulosta omista haluista eikä muiden ihmisten odotuksista.

Tiesitkö, että itsekseen puhumisella on tällainenkin puoli? Tiesitkö, että kyseessä on itse asiassa erittäin hyvä asia? Kokeile ja totea tämä käytännössä?

Artikkelin pääkuva on lähteestä © wikiHow.com.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Nielsen, J. (2014). Thinking Aloud: The #1 Usability Tool. Nielsen Norman Group. https://doi.org/10.1046/j.1365-2966.2003.07032.x
  • Gary M Olson, Susan A Duffy, R. L. M. (2018). Thinking-Out-Loud as a Method for Studying 11 Real-Time Comprehension Processes. New methods in reading comprehension research.
  • Stroebe, W., & Hewstone, M. (2005). European Review of Social Psychology. European Review of Social Psychology. https://doi.org/10.1002/0470013478

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.