Oletko koskaan kärsinyt leukakivusta?
Useimmiten leukakipu aiheutuu ahdistuksesta. On kuitenkin muistettava, että tämä häiritsevä kipu voi johtua myös muista oireista, kuten bruksismista eli hampaiden narskuttelusta tai jopa nivelongelmista. Jos olet kärsinyt leukakivusta, kannattaa lukea artikkeli, sillä saat loistavia ohjeita sen hoitoon!
Jos olet itse kärsinyt leukakivusta, joka on hävinnyt ajan myötä, on se todennäköisesti johtunut stressin aiheuttamasta hermostuneisuudesta tai muun tunnepuolen laukaisevista tekijöistä.
Tämä sinun on hyvä tietää leukakivusta
Jos kärsit leukakivusta jatkuvasti, on syytä paneutua hieman syvemmälle leukakivun oireisiin, syihin ja hoitokeinoihin – kipuun kannattaa kiinnittää huomiota.
Leukakipu voi johtua monesta syystä
On syytä mainita, että leukakipu voi ilmetä monessa osassa kasvoja. Jotkut paikantavat sen toisen korvan ympärille ja toiset taas tuntevat epämiellyttävää tunnetta syödessään tai puhuessaan.
Leukakipu liitetään leukanivelen anatomiaan, joka pitää sisällään monimutkaisen hermojen ja kudosten verkoston. Leukanivel voi tulehtua tai siihen voi liittyä muita oireita.
Voit kärsiä leukakivusta myös muilla pään alueilla
Korvien ympärille kohdistuva kipu
Joskus leukakipu on keskittynyt yhden tai molempien korvien ympärille. Tässä tapauksessa epämukava tunne voi säteillä kasvojesi yläosiin asti ja jopa päälaellesi.
- Tämä nivelkipu esiintyy erityisesti silloin, kun puhut, haukottelet ja syöt.
- Se saatetaan sekoittaa hammassärkyyn, mutta joskus kyseessä voi olla merkki leukanivelen kulumisesta.
- Kyseessä voi olla nivelrustojen tai kipualueen nivelsiteiden ja hermojen ongelma.
- Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka asiantuntijan tulee arvioida. Muista kuitenkin, että nivelten luukato on tila, jota voi esiintyä iän myötä.
Katso myös: 5 tapaa, jotka vahingoittavat luita
Kun et voi täysin avata suutasi
Jos joskus tunnet, ettet voi avata suutasi kokonaan, pysähdy ja mieti, millaista elämäsi on ollut parin viime päivän ajan.
Kun et pysty kunnolla hallitsemaan ympäristösi aiheuttamaa stressiä ja paineita, se voi saada aikaan aivoissasi eräänlaisen pakoreaktion, mikä johtaa lihasjännitykseen, kiihtyneeseen sydämen sykkeeseen ja yleiseen vartalon jäykkyyteen, joka keskittyy hartioiden, niskan ja kasvojesi alueelle.
Ihan huomaamattasi saatat kiristää leukojasi ja narskuttaa hampaitasi yöllä. Voit kärsiä oireita kuten korvien soimista, päänsärystä ja vaikeuksista kokonaan avata tai sulkea leukaasi.
Tämä ongelma katoaa ajan myötä, mutta ilmetessään se voi olla erittäin lamauttava. Syypää tähän kipuun on yleensä stressi, jota sinun tulisi oppia hallitsemaan oikein.
Bruksismi
Usein kuullaan puhuttavan leukakivusta, joka liitetään yölliseen käytökseen, jota melko suuri osa väestöstä tekee huomaamattaan. Kyseessä on hampaiden narskuttelu.
Bruksismi voi olla seurausta hampaiden purentavirheistä tai jopa yöllisestä levottomuudesta, joka on aiheutunut huonosta ruokavaliosta, päivän mittaan kerääntyneestä stressistä tai kyvyttömyydestä nukkua levollista unta.
Hampaiden narskuttelu vaatii ammattilaisten hoitoa. Sinulle voidaan suositella esimerkiksi yöllä käytettävää hammassuojaa.
Bruksismi on yksi yleisimmistä leukakipua aiheuttavista syistä.
Yksinkertaisia tekniikoita, joilla voit hoitaa leukakipua
Kiinnitä huomiota ryhtiisi
Yksi tapa lieventää leukanivelongelmien ja leukakivun oireita on huolehtia hyvästä ryhdistä, erityisesti hartioidesi, niskasi ja pääsi alueella.
Jos sinulla on huono ryhti, se voi aiheuttaa jännitystä niskaan ja leuan alueelle. Tämä on oire, jota ei välttämättä tule edes huomanneeksi kun olet töissä, katselet TV:tä tai puhut puhelimessa.
Muista aina kiinnittää huomiota selän ja niskan linjaan: niiden tulisi olla samassa linjassa, suorassa ja rentoina.
Sen lisäksi sekä huuliesi ja hampaidesi tulisi olla kiinni toisissaan. Kielesi puolestaan tulisi olla rennosti kiinni suulaessa samalla kun hengität nenän kautta.
Ruokavaliosi
Vältä tulehdusta aiheuttavien ruoka-aineiden syömistä. Näitä ovat esimerkiksi sokeri, rasvat, suuret määrät kahvia, energiajuomia tai säilöntäaineita.
Lisää C-vitamiinin ja kalsiumin saantiasi.
Hallitse tunteitasi ja taistele stressiä vastaan
Me kaikki tiedämme, että stressinhallintamenetelmien suosittelu on kyllä helppoa, mutta näiden keinojen noudattaminen taas on paljon vaikeampaa.
On tärkeää muistuttaa itseäsi siitä, että sinun tulee pysyä rauhallisena, jotta hermosi ja verenpaineesi pysyvät hyvinä ja mahdollistavat pitkän elämän.
Yritä löytää päivästäsi hetkiä, joiden aikana pystyt rentoutumaan. Yksi hyvä vaihtoehto, joka pitää huolta sekä kehostasi että mielestäsi, on joogan harrastaminen.
Jos olet kärsinyt leukakivusta tai kärsit niistä jatkuvasti, ota avuksesi edellä mainitut neuvot.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Shetty, S., Pitti, V., Babu, C. L. S., Kumar, G. P. S., & Deepthi, B. C. (2010). Bruxism: A literature review. Journal of Indian Prosthodontist Society. https://doi.org/10.1007/s13191-011-0041-5
- Sinisalu, V., & Akermann, S. (2016). Temporomandibular disorders. Eesti Arst. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-385157-4.00238-4
- Graff-Radford, S. B. (2012). Facial pain, cervical pain, and headache. CONTINUUM Lifelong Learning in Neurology. https://doi.org/10.1212/01.CON.0000418648.54902.42
- Murphy MK, MacBarb RF, Wong ME, Athanasiou KA. Temporomandibular disorders: a review of etiology, clinical management, and tissue engineering strategies. Int J Oral Maxillofac Implants. 2013;28(6):e393–e414. doi:10.11607/jomi.te20
- Glaros, A. G., Williams, K., & Lausten, L. (2005). The role of parafunctions, emotions and stress in predicting facial pain. Journal of the American Dental Association. https://doi.org/10.14219/jada.archive.2005.0200
- Shetty S, Pitti V, Satish Babu CL, Surendra Kumar GP, Deepthi BC. Bruxism: a literature review. J Indian Prosthodont Soc. 2010;10(3):141–148. doi:10.1007/s13191-011-0041-5