Non-Hodgkin-lymfooma: kaikki mitä tarvitsee tietää

Non-Hodgkin-lymfooma on syöpä, joka on lähtöisin lymfajärjestelmän soluista, tarkemmin ottaen lymfosyyteistä. Tämä syöpätyyppi on nimetty tällä tavoin sen erottamiseksi toisesta lymfoomien ryhmästä, Hodgkinin lymfoomista.

Hodgkinin lymfooman ja non-Hodgkin-lymfooman merkittävin ero on syöpäsolujen muoto ja piirteet. Non-Hodgkin-lymfoomasta puhuttaessa viitataan kuitenkin ryhmään erilaisia kasvainten alatyyppejä.

Viimeisimpien tilastojen mukaan nämä kasvaimet käsittävät 4 % kaikista syövistä. Arvioiden mukaan noin 77 000 ihmistä on saanut diagnoosin non-Hodgkin-lymfoomasta viimeisen vuoden aikana.

Vaikka sen voi saada minkä ikäisenä tahansa, esiintyvyys kasvaa 65. ikävuoden jälkeen. Tässä artikkelissa kerromme kaiken, mitä non-Hodgkin-lymfoomasta on hyvä tietää.

Mikä on non-Hodgkin-lymfooma?

Non-Hodgkin-lymfooma on siis lymfosyyteistä peräisin oleva syöpä. Lymfosyytit ovat immuunijärjestelmän soluja, jotka taistelevat elimistössä infektioita ja muita haitallisia tekijöitä vastaan.

Kaikki lymfoomat voivat alkaa mistä tahansa kohtaa elimistöä, jossa vain on imukudosta. Tätä kudosta on pääasiassa imusolmukkeissa ja luuytimessä, mutta myös kateenkorvassa, ruoansulatuskanavassa jne.

Non-Hodgkin-lymfooma käsittää todellisuudessa monia erilaisia kasvainten alatyyppejä. Yleisimmin käytetty luokitus on Maailman terveysjärjestön (WHO) hyväksymä. Ne luokitellaan paitsi sen solutyypin mukaan, josta ne saavat alkunsa, myös niiden muodon tai solumarkkeiden mukaan.

Kuten jo todettiin, tämän syövän esiintyvyys kasvaa ikääntyessä. Mutta myös lapsuudessa ja nuoruudessa sitä esiintyy paljon. Vaikka se on hieman yleisempi miehillä, se koskettaa kumpaankin sukupuolta lähes yhtä paljon.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä artikkeli: Paksusuolisyöpätapaukset ovat kasvaneet merkittävästi

Mitkä ovat non-Hodgkin-lymfooman oireet?

Non-Hodgkin-lymfoomaa voi olla vaikea diagnosoida, koska sen oireet ovat hyvin epämääräisiä. Juuri tästä syövästä kertovia merkkejä ei ole moniakaan, mutta tietyt varoitusmerkit voivat herättää epäilyksen non-Hodgkin-lymfoomasta.

Yleensä se paikka, josta syöpä on lähtöisin, kasvaa kokoa, minkä vuoksi on tärkeää tuntea lymfajärjestelmä. Nivusissa tai kaulalla saattaa olla turvonneita imusolmukkeita, tai maksa tai perna saattavat olla käsin tunnusteltavissa.

Lisäksi ilmenee yleensä kuumetta, laihtumista ja väsymystä. Kun kasvain on tietyssä kohdassa, oireita saattaa aiheuttaa toisen elimen tai rakenteen puristus. Esimerkiksi pernan kasvu aiheuttaa yleensä selkäkipua.

Jos lymfooma on rintakehällä, se voi aiheuttaa yskää tai hengitysvaikeuksia. Tästä syystä on tärkeää tehdä aina kokonaisvaltainen fyysinen tutkimus ja muut tarvittavat testit.

Saatat pitää myös tästä artikkelista: Hematologiset sairaudet

Miten non-Hodgkin-lymfoomaa hoidetaan?

Non-Hodgkin-lymfoomaa hoidettaessa tulee huomioida monia tekijöitä. Hoito riippuu ennen kaikkea siitä, onko se hitaasti vai nopeasti kasvava. Hitaasti kasvavilla lymfoomilla on yleensä parempi ennuste.

Jos kasvain diagnosoidaan varhain, kun se on vielä paikallinen eikä kovin aggressiivinen, hoito perustuu yleensä sädehoitoon. Mutta kun se on nopeasti kasvava, yhdistelmäkemoterapia on yleisempi käytäntö.

Non-Hodgkin-lymfooman eloonjäämisprosentti on yli 60 % viiden vuoden kuluttua, sen eri alatyypit mukaan lukien. Varhainen diagnoosi on kuitenkin erittäin tärkeä. Tästä syystä huolestuttavien oireiden kanssa tulisi kääntyä nopeasti lääkärin puoleen.