Neljä erilaista kastelujärjestelmää ja niiden piirteet

Kastelujärjestelmät ovat oleellisia mekanismeja vedenkäytön optimoimiseksi maanviljelyksessä ja tuotannon tehostamiseksi. Niitä löytyy sopivia kaikenlaisiin maaperiin, satoihin ja budjetteihin.
Neljä erilaista kastelujärjestelmää ja niiden piirteet

Viimeisin päivitys: 11 marraskuuta, 2022

Kastelujärjestelmiä käytetään maanviljelyssä viljelykasvien kasteluun. Tämä menetelmä pitää maaperän suotuisana viljelyn kannalta ja estää vedentuhlausta. Tässä artikkelissa esittelemme neljä erilaista kastelujärjestelmää ominaisuuksineen.

Nämä kastelujärjestelmät parantavat tuottavuutta, sillä ne kostuttavat viljelykasveja oikeina hetkinä ja jakavat veden tasaisestiOn kuitenkin tarpeen huomioida kasvien tarpeet, maaperän laatu ja infrastruktuuriin varattu budjetti sopivimman menetelmän valitsemiseksi.

4 erilaista kastelujärjestelmää

Maanviljelysektori on kehittänyt monia innovatiivisia menetelmiä. Alla on kuvaus erilaisista kastelujärjestelmistä.

1. Tihkukastelujärjestelmä

Tämä kastelujärjestelmä on joukko putkia, jotka asennetaan koko viljelymaan pituudelta ja jossa on tiputtimet jokaisen kasvin edessä. Näin vesi tulee ulos yksittäisinä tippoina ja kastelee suoraan kasvien juuret.

Tässä kastelujärjestelmässä vedenkäyttö on tehokkaimmillaan, sillä se ei kostuta koko maaperää, vaan ainoastaan tietyt alueet. Se on lisäksi automaattinen järjestelmä, joten viljelijä voi keskittyä sillä välin muihin tehtäviin.

Toinen tämän kastelujärjestelmän etu on se, että se estää veden kertymisen ikäviksi lammikoiksi ja haihtumisen. Se estää myös rikkaruohoja ja kuivempien maaperien kuivahtamista tarjoamalla vettä tasaisesti.

Siihen liittyy kuitenkin yksi haittapuoli: suuttimiin voi ajan myötä kertyä jäämiä, jotka tukkivat vedenkulun. Tästä syystä järjestelmää pitää huoltaa asianmukaisesti.

2. Sadettimet

Tämä järjestelmä koostuu strategisiin kohtiin asetetuista sadettimista, joista vesi laskeutuu koko viljelyalaan sateen muodossa. Sadettimet voidaan laittaa liikkumaan eri suuntiin tai pysymään paikallaan kastelun kohdistamiseksi tietylle alueelle.

Sadetinjärjestelmän yksi etu on se, että se sumuttaa tasaisesti jokaisen kasvin. Veden painetta voi lisäksi säädellä viljelykasvien tarpeiden ja kantomatkan mukaan.

Toinen sadetinjärjestelmän loistava hyöty on se, että se voidaan asentaa kaikenlaisiin maaperiin. Sadettimien määrään ja sijainteihin tulee kuitenkin perehtyä tarkemmin, jotta jokainen alue saa riittävästi vettä.

Tämän kastelujärjestelmän haittapuoli on se, että se vaatii hyvin tarkkaa veden määrän säätelyä. Liiallinen kastelu voi vahingoittaa kasvien juuria.

3. Painovoimaa hyödyntävä kastelujärjestelmä

Tällaisessa kastelujärjestelmässä viljelykasvit ovat riveissä ja jokaisen välillä on tunneli. Maahan päästessään vesi valuu tätä reittiä pitkin ja tihkuu sitten kasvien juuriin.

Tämän kastelujärjestelmän suurin etu on se, ettei se vaadi kalliin infrastruktuurin asentamista. Sitä käytetäänkin usein silloin, kun tarvitaan edullinen ja helppohoitoinen mekanismi. Lisäksi kanaviin voidaan kaataa suoraan sadevettä ja käyttää se näin uudelleen kasteluun. 

Tämän järjestelmän suurin haittapuoli on se, että se käyttää enemmän vettä kuin muut järjestelmät, sillä siitä puuttuu mekaaninen automaatio. Tulviminen on todennäköisempää, jos maaperä on epätäydellinen eikä siinä ole kunnollista vedenpoistoa. Teknologian puuttuminen edellyttää puutarhurilta myös enemmän väliintuloa ja pidempiä työpäiviä.

4. Valutuskastelu

Tämä kastelujärjestelmä koostuu huokoisesta letkusta, joka asennetaan koko sadon pituudelta. Sen kautta vesi pääsee valumaan vähitellen pieninä määrinä ja tunkeutumaan kasvien kaikkiin osiin.

Järjestelmä tulee asentaa maaperän sisään, jotta sillä on suorempi kontakti juuriin ja jotta kasvit kasvavat paremmin.

Valutuskastelun suurin etu on se, että sen tarjoaa vettä sopivissä määrissä niin, että vesi ei kerry lammikoiksi. Lisäksi letkujen materiaali kestää hyvin äärimmäisiäkin sääolosuhteita, ja niiden sijainnin vuoksi viljelykasveilla on aina sopivasti kosteutta.

Tämän kastelujärjestelmän haittapuoli on se, että se on maan alla ja siihen voi kerääntyä jäämiä, jotka tukkivat letkut. Tästä syystä on tärkeää varata huoltoaika koulutetuilta ammattilaisilta.

Erilaisten kastelujärjestelmien tärkeys

Kastelu on elintärkeää kasveille, sillä vesi ravitsee niiden maaperää. Näin kasvit saavat tarvitsemansa molekyylit fotosynteesiin, itsensä ravitsemiseen ja kukoistaakseen.

Lisäksi kastelulla estetään kasvien lakastuminen ja niiden pysyminen kauniin värisinä. Veden tehtävänä on tasapainottaa ympäristön lämpötilaa ja pitää huolta esimerkiksi maaperän happamuudesta.

Kastelujärjestelmää valitessa tulee huomioida kasvien tarpeet.

Suunnittelu on oleellisen tärkeää, kun käytetään mitä tahansa kastelujärjestelmää

Ennen kuin alat käyttää jotain tiettyä kastelujärjestelmää, maan pinta-ala ja viljelykasvien tarpeet on selvitettävä huolellisesti. Näin voit onnistuneesti ohjelmoida tarvittavan vesimäärän, kastelun keston ja sopivat kasteluajankohdat.

On myös erittäin tärkeää pitää koko ajan silmällä viljelykasvien tilaa, jotta veden jakautuminen on varmasti kohtuullista. Huolellisella tarkastuksella voidaan havaita myös mahdolliset vuodot, paineen muutokset ja kaikki ne mekaaniset puutteet, jotka vaativat välitöntä puuttumista.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Demin P. Aportes para el mejoramiento del manejo de los sistemas de riego [Internet]. San Fernando del Valle de Catamarca: Ediciones INTA; 2014. [citado 14 de julio de 2021]
  • Edmundo A. Riego por goteo [Internet]. El Salvador: CENTA; 2013. [citado 14 de julio de 2021]
  • Fernández R. Manual de riego para agricultores: riego por aspersión [Internet]. Sevilla: Consejería de Agricultura y Pesca, Servicio de Publicaciones y Divulgación; 2o1o. [citado 14 de julio de 2o21]
  • González J. Playan E. Principios básicos del riego por superficie [Internet]. Madrid: Ministerio de Agricultura, Pesca y Alimentación; (S.F) [citado 14 de junio de 2021]
  • Espinosa J. Molina E. Acidez y encalado de los suelos [Internet]. (S.L): IPNI; 1999. [citado 14 de julio de 2021]

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.