Munanjohtimien ligaatio toimenpiteenä

23 heinäkuu, 2020
Munanjohtimien ligaatio on lopullinen, kirurgista toimenpidettä vaativa ehkäisymenetelmä. Tässä artikkelissa puhumme tästä toimenpiteestä ja parhaasta ajankohdasta tehdä se.

Munanjohtimien ligaatio on kirurginen toimenpide, jossa naisen munanjohtimien läpikulku suljetaan niin, ettei nainen voi tulla enää raskaaksi. Se on tehokas ehkäisymenetelmä, sillä se estää siemennesteen kulkeutumisen munanjohtimien kautta niin, että siittiöt eivät pysty hedelmöittämään munasolua. Munanjohtimien ligaatio ei vaikuta kuukautiskiertoon millään tavalla, vaan se ainoastaan pitää siemennesteen poissa munasarjojen alueelta.

Munanjohtimien ligaatio on pysyvä ratkaisu, toisin kuin jotkut muut menetelmät. Se voidaan kyllä kumota joillakin menetelmillä, mutta ne ovat harvinaisia ja vaativat uutta kirurgista toimenpidettä. Voi siis sanoa, että tämä leikkaus on pysyvä ehkäisymenetelmä.

Munanjohtimien ligaation teho on varsin korkea; arviolta alle yksi sadasta naisesta saattaa tulla raskaaksi leikkauksen jälkeisenä ensimmäisenä vuonna. Kymmenenteen vuoteen mennessä raskaaksituloprosentti on 1,8, eli hyvin matala.

Munanjohtimien ligaatio toimenpiteenä

Ennen toimenpidettä potilaalle on tehtävä joitakin kokeita. Verikokeella ja sydänkokeilla voidaan selvittää, voiko potilaalle antaa anestesiaa ja ylipäätään tehdä toimenpidettä.

Toimenpiteessä käytetään joko yleisanestesiaa tai paikallispuudutusta. Kirurgi aloittaa leikkaamisen heti kun anestesia vaikuttaa. Tällä hetkellä yleisin tekniikka on tähystysleikkaus.

Kirurgi tekee pieniä leikkausviiltoja vatsaan ja työntää sisään instrumentit, kuten kameran liikkeiden ohjaamiseksi. Kirurgi käyttää myös kaasua elinten laajentamiseksi sekä saksia ja pieniä pihtejä apuna munanjohtimia operoidessaan. Munanjohtimet voidaan sulkea kauterisoimalla eli polttamalla. Ne voidaan myös sulkea klipseillä tai kiristää tähän tarkoitukseen suunnitellulla renkaalla.

Toipuminen on suhteellisen nopeaa toimenpiteen jälkeen. Nainen pääsee kotiin tavallisesti jo leikkauspäivänä. Sairaalaan tai klinikalle ei tarvitse jäädä yöksi.

Munanjohtimien ligaatio on pysyvä ehkäisymenetelmä
Munanjohtimien ligaatio tukkii ja estää siemennesteen kulun munasolun luo.

Lue myös: Kysymyksiä naisten kondomista

Milloin munanjohtimien ligaatio voidaan tehdä?

Munanjohtimien ligaatio voidaan tehdä lähes milloin tahansa, kunhan naisella ei ole muita terveysongelmia tai kunhan hän ei ole raskaana kyseisellä hetkellä. Päätös riippuu suureksi osaksi naisesta itsestään.

Lääkäreiden näkökulmasta kolme parasta hetkeä tehdä se on:

1. Kun nainen ei ole raskaana

Tämä käsittää sen ajanjakson, kun nainen ei ole raskaana tai juuri synnyttänyt. Potilaalla voi olla lapsia tai hän voi olla lapseton. Lääkäri varaa leikkausajan kuukautiskierron alkuun muttei ihan ensimmäisille päiville, koska kuukautisten jälkeisinä päivinä alueen kudosten verenkierto on heikompaa, jolloin kirurgin on helpompaa tehdä leikkaus.

2. Keisarileikkauksen aikana

Raskaana oleva nainen, joka on valinnut munanjohtimien ligaation synnytyksen jälkeen, voi varata itselleen keisarileikkauksen, jonka aikana tehdään myös munanjohtimien ligaatio. Lääkäri hyödyntää näin samaa anestesiaa ja käyttää hieman ylimääräistä aikaa munanjohtimien operoimiseen.

3. Heti synnytyksen jälkeen

Kun raskaana oleva nainen haluaa myöhemmin munanjohtimien ligaation, ja synnytys tapahtuu luonnollisesti alateitse, toimenpide voidaan ajoittaa ensimmäisten 48 tunnin ajalle vauvan syntymän jälkeen. Suurin hyöty tässä on se, että nainen on jo valmiiksi klinikalla tai sairaalassa.

Munanjohtimien ligaatio voidaan tehdä keisarileikkauksen yhteydessä
Munanjohtimien ligaatio voidaan tehdä keisarileikkauksen yhteydessä.

Lue lisää: Hedelmällisten päivien laskeminen

Munanjohtimien ligaatio: leikkauksen jälkeinen aika

Nainen tarvitsee lepoa heti toimenpiteen jälkeen. Hänen tulisi välttää turhaa ponnistelua ja äkkiliikkeitä.

Kotiin palattua on muistettava lääkärin ohjeet silmälläpidettävistä merkeistä ja oireista. Lääkärin tulisi ottaa yhteyttä heti, mikäli esiintyy kuumetta tai ummetusta tai hyvin voimakasta vatsakipua. Lääkärin puoleen tulisi kääntyä myös silloin, jos emättimestä tulee voimakasta ja haisevaa vuotoa tai jos leikkaushaava märkii.

Yhdynnästä tulisi pidättäytyä viikon aikana toimenpiteen jälkeen. Lisäksi tulee aina muistaa, että tällainen ehkäisymenetelmä ei suojaa sukupuolitaudeilta.

Munanjohtimien ligaatio ei aiheuta valtavia muutoksia naisessa pitkällä aikavälillä. Myytit lihomisesta tai mielihyvän vähenemisestä seksin aikana ovat nimenomaan myyttejä. Ei ole mitään tieteellisiä tutkimuksia, jotka tukisivat vahvasti tällaisia väitteitä.

Ota yhteyttä lääkäriin, mikäli harkitset munanjohtimien ligaatiota ja uskot sen olevan oikea ehkäisymenetelmä omassa tilanteessasi. Gynekologi voi kertoa toimenpiteestä lisää ja vastata mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin.

  • Pecheny, Mario, et al. “Ligadura y vasectomía: obstáculos para su accesibilidad.” AL Kornblit, AC Camarotti y G. Wald (comp.), Salud, Sociedad y Derechos (2012): 315-338.
  • del Río Fortuna, Cynthia. “Elecciones en anticoncepción quirúrgica: una mirada sobre la relación entre la técnica y la persona.” Runa 30.1 (2009): 79-95.
  • Gervaise, A., and H. Fernandez. “Técnicas de esterilización femenina.” EMC-Cirugía General 11.1 (2011): 1-10.