Mitkä ovat agorafobian oireet?
Monet eri tahot ovat ottaneet tehtäväkseen kuvailla agorafobian oireet, mutta kaikissa tapauksissa on käynyt ilmi, että se on varsin monimutkainen sairaus, jonka jokainen henkilö kokee eri tavalla. Jos meidän pitäisi luokitella se, luokittelisimme sen ahdistuneisuushäiriöiden kategoriaan.
Agorafobiasta kärsivät ihmiset tuntevat ahdistusta tai liioiteltua pelkoa sellaisia paikkoja tai tilanteita kohtaan, joissa he tuntevat olevansa puolustuskyvyttömiä, ansassa tai häpeissään. Tähän voivat kuulua esimerkiksi avarat tilat, suuri väenpaljous tai jopa julkiset kulkuneuvot. Agorafobiaa kutsutaankin tutummin julkisten tai avarien paikkojen kammoksi.
Ongelma tässä on se, että agorafobian oireet vaihtelevat suuresti ja toisinaan eri fobiat limittyvät keskenään. Tässä artikkelissa kerromme agorafobian yleisimmistä ilmenemistavoista.
Agorafobian oireet DSM-V:n mukaan
DSM-V on mielenterveyden häiriöiden diagnostinen ja tilastollinen käsikirja, joka päivitettiin vuonna 2013. Se on työkalu, jota psykologit ja psykiatrit käyttävät yleensä tunnistaakseen eri sairauksia ja tiloja. Tämän käsikirjan mukaan yleisimmät agorafobian oireet ovat seuraavat:
- Ahdistuksen tunne paikoissa, joista voi olla vaikeaa tai noloa yrittää poistua. Potilaat tavallisesti pelkäävät saavansa paniikkikohtauksen tai – vielä pahempaa – saavansa sen paikassa jossa he eivät voi saada siihen apua. Tämän johdosta väentungokset kodin ulkopuolella aiheuttavat heille eniten ahdinkoa, kuten julkiset kulkuneuvot tai supermarketit.
- Tämä pelko merkitsee sitä, että potilaalle alkaa kehittyä vältteleviä käytösmalleja. Esimerkiksi jos joku tuntee ahdistusta matkustaessaan bussilla, hän välttelee bussilla matkustamista kokonaan. Hän muuttaa tottumuksiaan siitä pelosta, että hän saa bussissa paniikkikohtauksen.
- Jotta agorafobiasta voidaan antaa lopullinen diagnoosi, ahdistuskohtausten tulee olla toistuvia tai ainakin yhden niistä on täytynyt aiheuttaa potilaalle voimakasta huolta tai pelkoa. Tällä tarkoitamme sitä, että henkilö pelkää saavansa uuden kohtauksen ja muuttaa tämän seurauksena käyttäytymistään tuosta hetkestä lähtien.
Tässä vaiheessa tulee painottaa sitä, että muut mielenterveyden häiriöt on suljettava pois tarkan diagnoosin tekemiseksi. Syy tähän on se, että tietyt fobiat, kuten sosiaalinen fobia, sekoitetaan usein agorafobiaan.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Hengenahdistus: mikä sitä aiheuttaa ja kuinka sitä hoidetaan
Agorafobian oireet: muutamia esimerkkejä
Agorafobian oireet, kuten jo mainitsimme, vaihtelevat henkilöstä toiseen. Usein tämä häiriö aiheuttaa pelkoa avarissa paikoissa olemisesta, erityisesti kun henkilö on yksin. Se voi ilmetä kuitenkin myös suljetuissa tiloissa, kuten (elokuva)teattereissa.
Agorafobialle on ominaista myös pelko nolostuttavaan tilanteeseen joutumisesta. Siitä kärsivä henkilö pelkää mitä tapahtuisi, jos hän kaatuisi maahan tai saisi paniikkikohtauksen muiden ihmisten edessä. Tämä pelko on yleensä melko äärimmäistä ja hyvin voimakasta.
Ongelma tässä on se, että kaikki tämä vaikuttaa haitallisesti henkilön elämän jokaiseen osa-alueeseen. Kuten jo mainitsimme, potilaalle alkaa muodostua välttelevää käyttäytymistä.
Jos henkilö esimerkiksi pelkää matkustaa julkisella kulkuneuvolla töihin tai muuhun paikkaan vapaa-ajallaan, välttelevä käytös alkaa ehdollistaa hänen toimintaansa ja reaktioitaan ja estää häntä osallistumasta kaikenlaisiin aktiviteetteihin.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kuinka voittaa yksinäisyyden pelko? 6 vinkkiä
Muuta huomioitavaa agorafobiasta
Professional Pharmacy -lehden julkaiseman artikkelin mukaan agorafobian oireet ilmaantuvat yleensä myöhäisessä nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa. Useimmiten agorafobiasta kärsivä henkilö hakeutuu yhä enemmän kotinsa turvaan käyden ulkona vain välttämättömillä asioilla.
Agorafobiaa esiintyy yleensä enemmän naisilla kuin miehillä. Valitettavasti sen yhteydessä ilmenee tavallisesti myös masennusoireita, pakkoajatuksia ja sosiaalista fobiaa.
Jos tätä sairautta ei hoideta ajoissa, se muuttuu lopulta krooniseksi ja ruokkii itseään muuttuen varsin lamaannuttavaksi vaivaksi. Meidän on pidettävä mielessä, että kyseessä on kuitenkin paniikkihäiriö ja tästä syystä siihen liittyy myös fyysisiä oireita.
Journal of Psychopathology and Clinical Psychology -lehden artikkelissa kerrotaan, että paniikkikohtauksen iskiessä henkilön sydämensyke kiihtyy, hän voi tuntea tukehtuvansa, hikoilu lisääntyy ja hänen rintaansa puristaa tai ahdistaa.
Ääritapauksissa tämä voi johtaa pyörrytykseen ja pyörtymiseen. Ahdistuskohtaus tuntuu henkilöstä siltä kuin hän olisi menettänyt kontrollin, ja tämä voi aiheuttaa myös kuolemanpelkoa.
Agorafobian oireet: mitä tästä häiriöstä tulee muistaa
Meidän tulee pitää mielessä, että agorafobia on monimutkainen häiriö, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tästä häiriöstä kärsivät ihmiset pelkäävät tiettyjä tilanteita, kuten julkisilla kulkuneuvoilla matkustamista tai sellaisiin paikkoihin menemistä, joissa he eivät voi mielestään saada apua paniikkikohtauksen iskiessä.
Tästä syystä potilas tarvitsee asianmukaista psyykkistä tukea ja hoitoa. Muussa tapauksessa häiriö voi muuttua krooniseksi ja alkaa määritellä ja hallita potilaan elämää, estäen häntä elämästä normaalia arkea.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Trastornos de ansiedad. Agorafobia y crisis de pánico | Farmacia Profesional. (n.d.). Retrieved August 13, 2020, from https://www.elsevier.es/es-revista-farmacia-profesional-3-articulo-trastornos-ansiedad-agorafobia-crisis-panico-X0213932412678054
- Criterios para el diagnóstico de agorafobia – (DSM5/CIE10). (n.d.). Retrieved August 13, 2020, from https://www.dsm-iv.org.es/indice-del-manual/70106-criterios-para-el-diagnostico-de-agorafobia.html
- Agorafobia (con o sin pánico) y conductas de afrontamiento desadaptativas. Primera parte. (n.d.). Retrieved August 13, 2020, from http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0185-33252006000200022
- Sandín, Bonifacio, et al. “Cuestionario de Pánico y Agorafobia (CPA): Características de los ataques de pánico no clínicos.” Revista de Psicopatología y Psicología Clínica 9.2 (2004): 139-161.
- Tratamiento psicológico del trastorno de pánico y la agorafobia | Clínica Moreno – Psicólogos. (n.d.). Retrieved August 13, 2020, from https://www.clinicamoreno.com/tratamiento-psicologico-del-trastorno-panico-la-agorafobia/
- Sandín, B., Chorot, P., Valiente, R. M., Sánchez-Arribas, C., & Santed Germán, M. A. (2004). Cuestionario de pánico y agorafobia (CPA) : características de los ataques de pánico no clínicos. Revista de Psicopatología y Psicología Clínica, 9(2), 139–161. https://doi.org/10.5944/rppc.vol.9.num.2.2004.3974
- Rodríguez, José Olivares, et al. “Una revisión de los estudios epidemiológicos sobre fobia social en población infantil, adolescente y adulta.” Psicología Conductual 11.3 (2003): 405-427.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.