Miten urheilijat valmistautuvat olympialaisiin?

Olympialaisissa urheilijoiden valmistautuminen testataan. Mitä he tekevät vuosien ajan päästäkseen huipulle?

Kesäolympialaiset pidettiin Tokiossa vuoden 2021 heinä- ja elokuussa, talviolympialaiset tämän vuoden helmikuussa. Moni urheilija odottaa innolla pääsevänsä osallistumaan, mutta se vaatii aivan erityistä valmistautumista. Miten urheilijat valmistautuvat olympialaisiin?

Viikoittaisiin kilpailuihin valmistautuminen ei ole sama asia kuin pitkäaikaista tavoitetta varten treenaaminen. Jotkut urheilijat valmistautuvat olympialaisiin ainakin neljä tai viisi vuotta. Se vaatiikin näin ollen suurta sitoutumista ja kurinalaisuutta.

Tässä artikkelissa analysoimme, miten olympialaisiin osallistuvat urheilijat valmistautuvat kisoihin. Katsomme asiaa sekä ravitsemuksellisesta että henkisen valmennuksen näkökulmasta, sillä nämä ovat avainasioita huipulle pääsemiseksi.

Miten urheilijat valmistautuvat olympialaisiin? Ravitsemus

Olympiatasolla kilpaileminen vaatii paljon. Kunkin maan parhaimmisto eri urheilulajeissa kokoontuu yhteen samaan paikkaan tekemään ennätyksiä, jotka jäävät historiaan.

Maiden olympiajoukkueet valmistautuvat vuosien ajan noudattaen erityistä ruokavaliota, joka sopii heidän treeniohjelmaansa. He suunnittelevat ateriat, joita syödään kisapaikalla.

Klassisessa ruokavaliossa, jota moni urheilija noudattaa, ravintoaineiden jakautuminen riippuu tilanteesta. Syötyjen hiilihydraattien, proteiinien ja ravintokuidun määrä riippuu siis vaadittavista ponnisteluista ja levosta.

Se on lyhyesti seuraavanlainen:

• Normaalista treenistä on kyse, kun urheilijat valmistautuvat kisoihin fyysisesti kestävästä näkökulmasta. He syövät 1/3 hiilihydraatteja, 1/3 proteiinia ja 1/3 kuitua.
• Raskaampi ponnistelu vaativien treeniviikkojen tai -kertojen aikana edellyttää suurempaa hiilihydraattien ja proteiinin saantia. Ensimmäinen on lihasten polttoainetta ja jälkimmäinen auttaa kudosten uudistumisessa ja palautumisessa.
• Hiilihydraattien saantia vähennetään, kun on aika levätä ja palautua, jotta paino ei nousisi. Tällöin urheilijat syövät enemmän hedelmiä ja vihanneksia varmistaakseen kuidun riittävän saannin.

Entä rasvat?

Olympiaurheilijat voivat syödä aterioillaan laadukkaita rasvoja, jotka eivät vaikuta verenkiertojärjestelmän suorituskykyyn ja sulavat helposti.

Yllä mainittujen ohjeiden noudattamisen yhteydessä hetkellinen ja satunnainen rasvan syönti ei juuri vaikuta tavoitteisiin. Ne eivät ole ongelmaksi, elleivät ne stimuloi suoliston liikkeitä liikaa.

Henkinen valmistautuminen olympialaisiin

Olympialaisiin osallistuttaessa henkinen puoli on aivan yhtä tärkeää kuin fyysinen valmistautuminen. Kuten voit kuvitella, kielteinen ajattelu ja motivaation puute voivat pilata vuosien fyysisen valmistautumisen.

Tästä syystä joukkueilla on yleensä urheilupsykologit. Urheilupsykologien tehtävänä on urheilijoiden mielentilan jatkuva arviointi. He auttavat myös pääsemään yli turhautumisesta ja ahdistuksesta.

Yksilö- ja joukkueurheilun välillä on selkeitä eroja. Ensimmäisten kohdalla henkiseen valmistautumiseen kuuluu itsensä haastaminen huomioiden omat rajoitteet ja mahdollisuudet uusiin saavutuksiin. Joukkueiden kohdalla kyse on myös kilpailijoiden välisistä suhteista ja niiden vaikutuksesta haasteeseen.

Niiden urheilijoiden kohdalla, jotka eivät omistaudu pelkästään urheilulle, asia on aivan yhtä merkittävä. Monissa maissa urheilijat eivät pysty tienaamaan elantoaan pelkästään huippu-urheilulla, minkä vuoksi monilla heistä on myös toinen työ.

Tämä tietenkin lisää stressiä, sillä treenaus on kyettävä yhdistämään muihin velvollisuuksiin. Lisäksi tapahtumaa edeltävinä kuukausina voi pahimmassa tapauksessa syntyä ahdistusta riittämättömistä varoista matkakulujen kattamiseen ja olympiakylässä asumiseen.

Rutiini, rutiini, rutiini

Urheilijoiden ruokavalio ja henkinen valmistautuminen olympialaisiin kuuluvat osaksi heidän rutiinejaan. Huippu-urheilijoilla on erityistä kurinalaisuutta, jonka ansiosta he pystyvät järjestämään elämänsä treenaamisen ympärille.

Muut velvoitteet, ruoka-ajat, riittävä lepo ja eritehoiset treenit muodostavat ohjelman, jolla olympialaisiin valmistaudutaan parhaalla mahdollisella tavalla. Muuta tietä huipulle ei ole. Kuten voi kuvitella, ohjelma laaditaan joskus neljää tai viittä vuotta ennen kisoja.

Jokaisessa lajissa on omat salaisuutensa suorituksen parantamiseksi. On myös tiettyjä avainasioita, joilla voidaan edistää lihasten uudistumista ja välttää vammat, jotka saattaisivat hidastaa etenemistä kohti tavoitteita.

Tämä vaatii uhrauksia. Moni urheilija luopuu sosiaalisista tapahtumista, illanvietoista, tapaamisista ja matkustamisesta valmistautuessaan olympialaisiin. Tämän hinnan he ovat kuitenkin valmiita maksamaan ollakseen maailman huipulla.

Valmistautuminen ei ole sama asia kuin osallistuminen

Kun olympialaiset alkavat, urheilijoiden valmistautuminen on tullut päätökseensä. Kaikilla on edessään totuuden hetki.

Ravitsemus, päättäväisyys, unihygienia, raskaat treenit… kaikki kulminoituu muutamaan päivään, jotka jäävät historiaan.