Miten "tunteiden tuulettaminen" parantaa hyvinvointia?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Maria Fatima Seppi Vinuales
Tunteiden tuulettamisella pyritään edistämään tunteiden tervettä ilmaisua ja hallintaa. Usein sellaiset lauseet kuin “ei se niin paha ole”, “et voi tuntea noin” tai “liioittelet” tunkeutuvat vähitellen mieleemme ja mitätöivät tunteitamme.
Ne pyrkivät merkitsemään “oikean” tavan ilmaista tunteitamme. Ne ovat kuitenkin lauseita, jotka toimivat esteenä, jotka saavat meidät ajattelemaan enemmän toisten odotusten mukaan ja irrottavat meidät siitä, mitä meille tapahtuu ja mitä oikeasti tunnemme. Mikä sitten olisi parempi vaihtoehto? Katsotaanpa.
Tunteiden voima
Tunteet ovat hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden perusta, koska ne antavat meille tietoa sisäisistä tiloistamme ja auttavat meitä sopeutumaan. Niillä on puolestaan sosiaalinen komponentti, jonka kautta voimme kommunikoida ja olla yhteydessä muihin ihmisiin.
Ne myös motivoivat meitä toimintaan, sillä ne ohjaavat päätöksiämme. Tässä mielessä niiden syrjäyttäminen tai välttäminen merkitsisi sitä, että jättäisimme käyttämättä kaiken niiden panoksen.
Saatat nauttia tämänkin artikkelin lukemisesta: Kaukosuhde estää halaamisen, mutta ei tunteita
Mitä ottaa huomioon tunteiden tuulettamisessa?
Tunteiden tuulettaminen tarkoittaa, että avaudumme tunteillemme, tunnistamme ne, ilmaisemme niitä, annamme niille “valoa” ja tuomme ne esiin. Tämä ei välttämättä tarkoita ensisijaisesti niiden välittämistä muille ihmisille, vaan että jaamme ne itsemme kanssa ja hyväksymme ne.
Tunteiden tuulettamisessa on hyvä ottaa huomioon joitakin avaimia, jotka esitellään alla.
Unohda tunteita koskevat ennakkoluulot
Ehkä tuntuu vaikealta olla yhdistämättä iloa positiiviseen tunteeseen ja vihaa negatiiviseen tunteeseen. Mutta jos näkisimme ne kummatkin oppimisprosessina? Tunteet ovat osa lukematonta tai unohdettua lukua kehityksessämme ja oppimisessamme.
Kognitiiviselle osaamiselle on annettu aina suuri merkitys, mutta emotionaalinen osaaminen eli tunneäly on jätetty sivuun. Sitten muiden uskomusten ohella, joista monet ovat “yleistettyjä”, niin sanotut negatiiviset tunteet ovat saaneet huonon maineen ja ovat siksi joutuneet “mustalle listalle”.
Mutta huomaa, että tunteet antavat tietoa siitä, miltä meistä tuntuu; ne eivät sinänsä ole hyviä tai huonoja. Kaikki riippuu siitä, miten ilmaisemme ja hallitsemme ne, sekä mitä ne meissä laukaisevat.
Katsotaanpa esimerkkiä: hyvin kanavoidun vihan tunteen avulla voimme asettaa rajoja epäoikeudenmukaisessa tilanteessa, esimerkiksi estää jotakuta kohtelemasta meitä huonosti. Samaan aikaan huonosti kanavoitu vihan tunne hukuttaa meidät ja voittaa meidät, kuten esimerkiksi silloin, kun loukkaamme jotakuta, joka kohtelee meitä huonosti.
Toinen näkökohta on se, miten miesten ja naisten tunteiden ajatellaan olevan erilaisia tai että sukupuolten tuntemukset eroavat toisistaan. Tunteet ovat universaaleja, mutta kulttuuriset tekijät ovat vakiinnuttaneet sen, että “miehet eivät itke” ja että “naiset ovat herkempiä”. Tähän uskominen ja tunteidemme tukahduttaminen merkitsee sitä, että hyvinvointimme kärsii pahasti.
Tunteita on ymmärrettävä ja niitä on työstettävä, eikä niitä pidä tuomita tai välttää.
Erottele tunteet
Kuvittele, että sinulla on tuore tunne, joka on viha. Tunnet olevasi vihainen, koska et saanut tentistä odotettua arvosanaa. Miten miten ja miksi tämä tunne syntyi?
On tärkeää pystyä tunnistamaan, mitä tekijöitä tilanteessa voi olla, jotta ymmärtää, miksi tuo tunne laukeaa. Kaksi ihmistä saattaa reagoida samassa tilanteessa eri tavoin vain siksi, että he tulkitsevat ja näkevät saman asian kahdella eri tavalla.
Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea tämänkin: Kuinka tunteet vaikuttavat kehosi eri elimiin?
Harjoituksia ja tekniikoita tunteiden tuulettamiseen
Tunteiden tuulettaminen voidaan tehdä eri tavoin. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä.
Aloita antamalla tunteelle nimi
Viha, raivo, kateus, ilo, pelko… Tunne se sellaisena kuin se on, yrittämättä naamioida sitä tai “kaunistella” sitä. Sinä tunnet ja elät sen niin; se ei tee sinusta parempaa tai huonompaa ihmistä.
Tuuleta tunnetta suullisesti tai kirjallisesti
Tämä riippuu omasta tyylistä ja mieltymyksistä. Jotkut haluavat mieluummin kirjoittaa tai piirtää ne, kun taas toiset ovat parempia ilmaisemaan niitä sanoin.
Voit “tallettaa” tunteet vaikka paperilapuille, keinona saada ne ulos, ottaa etäisyyttä niihin ja siihen tapaan, jolla ne ympäröivät sinua. “Minulla on paha olo, koska ystäväni…”, “tänään haluan itkeä, koska…”, “minulla oli huono päivä, koska…”, “olin onnellinen kun…”.
Arvioi tilanne
Toinen keskeinen harjoitus on arvioida tiettyä tilannetta ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen yhdistämiseksi.
Voit tehdä tämän päivän päätteeksi tai jonkin toiminnan päätteeksi. Miltä sinusta tuntui tehdä tämä? Mitä voisit parantaa? Ne ovat kysymyksiä, joiden avulla voit muodostaa yhteyden tunteisiisi ja tuulettaa niitä.
Tee se itsellesi
Kuten jo mainitsimme, tunteiden tuulettaminen on tapa ajatella ja tuntea itseään. Monesti pystymme empaattisesti ymmärtämään toisten tunteita, mutta emme sovella samaa sääntöä itseemme.
Tuomitsemme itsemme heikoksi, typeräksi tai liian herkäksi. Kyky liittyä omiin tunteisiin liittyy itsetuntemukseen, rajoihin, hyväksymiseen ja itsetuntoon. Kyse on siitä, että annamme itsellemme sen paikan, jonka ansaitsemme, jotta voimme kasvaa siitä.
Tuo tunteiden “pata”, jota yritämme peittää, alkaa kiehumaan yli ennemmin tai myöhemmin, ja silloin ilmaantuu psykosomaattisia sairauksia, stressiä, ahdistusta ja unihäiriöitä. Siksi “ystävystyminen” tunteidemme kanssa on enemmän kuin valinta, se on terveyskysymys.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- McRae K, Gross JJ. Emotion regulation. Emotion. 2020 Feb;20(1):1-9. doi: 10.1037/emo0000703. PMID: 31961170.
- Bisquerra Alzina, R. (2003). Educación emocional y competencias básicas para la vida. Revista de Investigación Educativa, 21(1), 7–43. Recuperado a partir de https://revistas.um.es/rie/article/view/99071
- Fernandez, I., Zubieta, E., & Páez, D. (2000). Expresión e inhibición emocional en diferentes culturas. Cultura y alexitimia:¿ Cómo expresamos aquello que sentimos, 73-98.
- Fernandez, A. M., Dufey, M., & Mourgues, C. (2007). Expresión y reconocimiento de emociones: un punto de encuentro entre evolución, psicofisiología y neurociencias. Revista chilena de Neuropsicología, 2(1), 8-20.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.