Miten toimia hammastapaturman sattuessa?
Sekä lapset että aikuiset voivat kärsiä hammastapaturmista, mutta eniten niitä esiintyy lapsuudessa ja nuoruudessa. Hammastapaturmia sattuu usein lasten oppiessa kävelemään sekä leikkien ja liikunnan aikana. Tämän artikkelin luettuasi osaat toimia hammastapaturman sattuessa.
Hammastapaturma on kaikille hermostuttava tilanne, eikä siitä kärsivä henkilö tai muutkaan läsnä olevat ihmiset aina tiedä, kuinka toimia. On kuitenkin erittäin tärkeää osata toimia ripeästi, jotta tilanne saadaan hallintaan ja vaurioituneen hampaan ennuste paranee.
Jatka lukemista, sillä tässä artikkelissa kerromme, mitä hammastapaturman sattuessa tulisi tehdä.
Mikä on hammastapaturma?
Hammastapaturma on hampaan, luun tai muiden tukikudosten vaurio, joka johtuu alueelle kohdistuneesta iskusta tai muusta fyysisestä traumasta. Tämä vaikuttaa paitsi ulkonäköön myös pureskeluun ja fonaatioon.
Hammastapaturmat ovat yleisiä lapsuudessa ja nuoruudessa kaatumisten seurauksena tai kun lapsi on juuri oppinut kävelemään eikä hänen tasapainonsa ole vielä riittävän kehittynyt. Niitä syntyy myös leikkiessä ja urheillessa sattuvien kolhujen seurauksena. Eniten tapaturmista kärsivät yleensä yläetuhampaat sijainnistaan johtuen.
Suun tapaturmat ilmenevät eri tavoin ja ovat eriasteisia. Ne voivat ilmetä hampaan murtumina, hampaan liikkumisena, hampaan asennon muuttumisena tai jopa hampaan putoamisena.
Lisäksi vaurioita voi ilmetä suun pehmytkudoksissa. Ne voivat ilmetä haljenneina huulina, kielenä tai poskina, mihin liittyy paljon verenvuotoa ja turvotusta. Vakavimmissa tapauksissa tapaturma voi vaikuttaa hampaita tukeviin luihin. Tästä syystä hammaslääkärin tulee arvioida tilanne välittömästi.
Tapaturmat voivat koskettaa sekä maito- että rautahampaita, ja hoidon jatko riippuu tästä. Jos hampaan tapaturma koskettaa maitohammasta, se ei ole syy suhtautua huolettomasti. Pysyvä hammas on muodostumassa sen juuren alle ja sen täytyy saada kasvaa jatkossakin terveenä.
Hammastapaturman seuraukset
Hammastapaturma voi ilmetä eri tavoin riippuen kyseessä olevista kudoksista. Se voi ilmetä seuraavin tavoin:
- Kiilteen tai hammasluun murtuma: Hammas murtuu, mutta hammaskudosta ei menetetä.
- Hammas liikkuu: Hammasta tukevat kudokset vaurioituvat ja hammas liikkuu kuopastaan.
- Hampaan kruunuosan murtuma: Hammas murtuu ja kruunusta lohkeaa pala. Hampaan ydin voi vaarantua.
- Hampaan asento muuttuu: Hammas voi liikkua sivulle (hampaan luksaatio), kohti kuoppaa (intruusio) tai ulospäin (ekstruusio).
- Hammasjuuren murtuma: Hampaan vaurio ulottuu ienrajan alapuolelle.
- Hammas irtoaa suusta: Hampaan avulsio.
- Pehmytkudosvammat.
Kaikki nämä vauriot vaikuttavat hampaan eheyteen ja ympäröiviin kudoksiin. Tämä vaikuttaa suun ulkonäköön sekä puhumiseen ja syömiseen.
Onko hammastapaturma erilainen lapsilla ja aikuisilla?
Mainitsimme jo, että hammastapaturman jälkeinen hoito riippuu siitä, onko kyseessä väliaikainen vai pysyvä hammas. Lisäksi potilaan ikä on tärkeä ottaa huomioon.
Väliaikaiset hampaat
Lapsilla yleisimmät hammastapaturmien syyt ovat pelit, urheilu ja huono tasapaino juuri kävelemään oppiessa. Hammastapaturmat on yhdistetty myös lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Aikuisilla ne puolestaan liittyvät yleensä liikenneonnettomuuksiin, urheiluun ja kaatumisiin.
Kun tapaturma koskettaa maitohammasta, hammaslääkärin tulisi arvioida, kuinka kauan sen tulisi pysyä suussa selvittääkseen, kannattaako sitä säästää vai ei. Joskus hammas kannattaa poistaa, koska pysyvä hammas on juuri puhkeamassa.
Kun vaurio on pieni, se voidaan korjata paikoilla. Toisinaan hoito taas on monimutkaisempaa. Kun pysyvältä hampaalta kestää kauemmin puhjeta ja maitohammas on poistettava, tai jos hammas irtosi suusta iskun seurauksena, hampaan jättämä tila on säästettävä tilanmuodostajalla.
Kun väliaikainen hammas irtoaa, sitä ei tulisi istuttaa takaisin. Se saattaisi vaurioittaa pysyvää hammasta, joka on muodostumassa luun sisään.
Pysyvät hampaat
Jos hampaan tapaturma koskettaa pysyvää hammasta, pääasiallisena tavoitteena on pitää hammas suussa. Jos hammas irtoaa suusta aikuisella tai lapsella ja se voidaan istuttaa takaisin, näin tulisi tehdä.
Jos pysyvän hampaan tapaturma on sattunut lapselle, hammaslääkärin tulee arvioida, onko tapaturma vaikuttanut sellaisen hampaan ytimeen, jonka juuren kehitys on vielä kesken. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan erityistä hoitoa juuren apeksin sulkemiseksi.
Jos pysyvän hampaan tapaturma on sattunut aikuiselle, juuret ovat jo muodostuneet. Kun ydin on vaurioitunut, tarvitaan juurihoitoa. Jos hammas liikkuu, hammaslääkäri estää hampaan liikkumisen joksikin aikaa, jotta henkilö ei menetä sitä.
Jatka lukemista: Mikä on hampaiden kiillehypoplasia?
Miten toimia hammastapaturman sattuessa?
Hammastapaturman sattuessa on tärkeää osata toimia ripeästi. Tästä syystä kerromme alla, miten toimia.
Pysy rauhallisena
Suuhun kohdistuva isku aiheuttaa paljon epämukavuutta. Yleensä siihen liittyy kipua, verenvuotoa ja itkua, mikä tekee tilanteesta ahdistavan ja hermostuttavan.
Rauhallisena pysyminen ja tilanteen saaminen haltuun auttavat tekemään oikeat ja tarpeelliset päätökset. Älä toimi ahdistuneena tai ala huutaa; on oleellista pysyä rauhallisena.
Hammastapaturman sattuessa puhdista haava ja tyrehdytä verenvuoto
Suun pehmytkudoksissa on runsaasti verisuonia, ja tästä syystä haavat tällä alueella vuotavat usein runsaasti. Haava tulisi puhdistaa huolellisesti puhtaalla vedellä, jotta vauriota voidaan tarkastella kunnolla.
On tärkeää painaa haavaa puhtaalla sideharsolla tai liinalla verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Hammaslääkärin tulee arvioida syntynyt vaurio katsomalla, onko hampaasta lohjennut palanen, onko hammas irronnut tai liikkuva, tai onko se väärässä asennossa eikä sillä pystytä puremaan. Näissä tapauksissa hammaslääkäriin on mentävä kiireellisesti tunnin kuluessa, jos vain mahdollista.
Etsi irronnut hammas
Jos isku sai hampaan irtoamaan tai lohkeamaan, etsi se. Kun löydät sen, älä koske juureen. Huuhtele sitä hetki puhtaan veden alla hankaamatta.
Tämän jälkeen laita se lasiin, jossa on tislattua vettä tai lämmintä maitoa, ja kuljeta se hammaslääkäriin. Jos tämä ei onnistu, hammas voidaan kuljettaa suussa kielen alla varoen nielemästä sitä.
Maitohammasta ei koskaan tulisi istuttaa takaisin suuhun, koska se voi vaurioittaa luussa kehittyvän pysyvän hampaan hammasaihetta. Jos kyseessä on varmasti pysyvä hammas, yritä etsiä se ja pure sideharsoa sen pitämiseksi paikallaan. Mutta kuten jo todettiin, hammaslääkäriin olisi parasta mennä välittömästi, viimeistään tunnin sisällä.
Jos hammas on irronnut kokonaan, hammaslääkäri voi istuttaa sen takaisin kuoppaan ja estää sen liikkumisen, kunnes se kiinnittyy takaisin suuonteloon. Jos vain osa hampaasta on lohjennut, se voidaan yrittää kiinnittää takaisin vaurioituneeseen hampaaseen. Tämä tehdään erityisillä menetelmillä sekä esteettisillä ja kiinnittävillä materiaaleilla.
Mene hammaslääkäriin hammastapaturman sattuessa
Mainitsimme jo, miten tärkeää on mennä hammaslääkäriin mahdollisimman nopeasti. Ripeä toiminta parantaa ennustetta. Jotkut toimenpiteet voidaan tehdä ainoastaan silloin, kun tapaturmasta on kulunut enintään muutama tunti.
Toisinaan mitään isompia vaurioita ei välttämättä ole, mutta hammaslääkäri pystyy näkemään paljaalle silmälle näkymättömät ongelmat. Hammaslääkäri voi arvioida tutkimalla ja hampaan röntgenkuvia tarkastelemalla, ovatko juuret ja luut vaurioituneet. Hammaslääkäri on siis ainoa henkilö, joka voi määrittää tilanteen vakavuuden, oikeat hoidot ja tarvittavat kontrollikäynnit.
Vakavimmissa tapauksissa, kun isku aiheuttaa oksentelua, tajunnan menetyksen tai sekavuutta, uhri on vietävä välittömästi sairaalaan.
Muita vinkkejä hammastapaturman sattuessa
Muutkin toimet voivat edistää toipumista hammastapaturmasta:
- Pehmeät ja kylmät ruoat: Vain vähän pureskelua vaativat ja myös kylmät ruoat auttavat vähentämään tulehdusta ja edistämään vaurioituneiden kudosten paranemista. Jogurtit, jäätelöt, vanukkaat ja pirtelöt ovat hyviä vaihtoehtoja.
- Hyvä suuhygienia: Älä lopeta hampaiden harjausta tapaturman jälkeen. Bakteeriplakin kertyminen voi pahentaa tilannetta. Harjaa hampaat hellävaraisesti, ja hammaslääkäri saattaa määrätä erityisen antiseptin.
- Tarkkaile vaurioitunutta aluetta: Vaurioitunutta aluetta tulee pitää silmällä. Joskus oireet ilmaantuvat vasta muutaman kuukauden kuluttua. Jos ikenissä on turvotusta, hampaan väri muuttuu tai se alkaa liikkua, tulisi lähteä hammaslääkäriin.
- Tarkastus erikoisasiantuntijalla: Jos potilaalla on hammasraudat, hänen tulisi käydä tarkastuksessa oikomishoidon erikoishammaslääkärillä arvioimassa rautojen kunto, jotka ovat saattaneet vääntyä tai irrota iskun seurauksena.
Huomioitavaa hammastapaturman sattuessa
Hammastapaturmia on vaikea välttää, sillä niihin johtavia onnettomuuksia on usein vaikea ehkäistä. Vaikka ne voivatkin sattua missä iässä ja minä hetkenä hyvänsä, ne ovat yleisempiä lapsilla.
Tästä syystä kodista kannattaa poistaa matalat huonekalut, kun perheen pienimmät alkavat kävellä. Myös väkivaltaisia leikkejä kannattaa välttää, ja käyttää hammassuojaa urheillessa.
Hammastapaturman sattuessa ota huomioon nämä vinkit tilanteen hoitamiseksi oikeaoppisesti ja toimiaksesi ripeästi ja rauhallisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- PAOLA, CACERES BAQUEDANO JENNIFER. “TRAUMATISMO DENTOALVEOLAR.”
- Pasarón Pérez, María Victoria, et al. “Nivel de conocimientos en pacientes con traumatismo dental.” Revista Médica Electrónica 39.1 (2017): 24-32.
- Leyva Infante, Maite, et al. “El traumatismo dental como urgencia estomatológica: a stomatologic emergency.” Correo Científico Médico 22.1 (2018): 66-78.
- Álvarez Barzola, Andrea Nathaly. Traumatismos dentales en pacientes adultos. BS thesis. Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología, 2021.
- Zaldivar, Héctor Andrés Naranjo. “Traumatismos dentarios: un acercamiento imprescindible.” 16 de Abril 56.265 (2017): 113-118.
- Martínez, Ana Karen Garibay, et al. “Traumatismo dental en pacientes pediátricos que acuden a una clínica universitaria de odontopediatría: un análisis retrospectivo de historias clínicas.” Pediatría (Asunción): Organo Oficial de la Sociedad Paraguaya de Pediatría 45.3 (2018): 206-211.
- Duarte, Luis A. Jeffers. “Reimplante Dentario en Diente Avulsionado. Presentación de un Caso.” Revista Científica Hallazgos21 2.3 (2017).
- Martínez, Evelyn Roxana Paredes, and María Elena Díaz Pizán. “Avulsión en la dentición decidua:¿ Reimplantar o no?.” Revista Estomatológica Herediana 19.1 (2009): 63-65.
- Marchena Rodríguez, Leticia, and Odontóloga Máster de Salud Pública Oral. “MANEJO ODONTOLÓGICO DE UNA AVULSIÓN DENTAL.”
- León Carrillo, Sara. “Reimplante intencional dentario: revisión de la literatura.” (2018).
- Tatiana, Vidal, Castro Paola, and Nora Bustos. “Trauma dentoalveolar: luxación lateral. Presentación de un caso.”
- Escobedo, Abner Escobedo. “Odontología deportiva y prevención de trauma dentoalveolar.” Revista de la Asociación Dental Mexicana 76.6 (2019): 328-331.
- CHOQUE PILCO, PERCY GABRIEL. “NIVEL DE CONOCIMIENTO Y ACTITUD SOBRE AVULSION Y FRACTURA DENTARIA EN LOS PROFESORES DE NIVEL PRIMARIO DE IE ESTATALES DEL DISTRITO DE CIUDAD NUEVA, TACNA 2020.” (2020).
- Hernández Suarez, Laura Fernanda, et al. “Alternativas de manejo endodóntico de dientes con ápices inmaduros con traumadentoalveolar: estudio bibliométrico.”
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.