Miten elää tietoisemmin? 6 vinkkiä

Tietoisena eläminen siitä, keitä me olemme ja mitä ympärillämme on, on paras tapa elää harmoniassa. Jatka lukemista oppiaksesi, miten elää tietoisemmin.
Miten elää tietoisemmin? 6 vinkkiä

Viimeisin päivitys: 01 elokuu, 2021

Nykymaailmassa, jossa lukuisat mediat ja häiriötekijät saavat meidät keskittymään muihin itsemme sijaan, tietoinen eläminen on muuttumassa yhä vaikeammaksi. Näyttää siltä, että omasta sisimmästämme on tulossa meille yhä vähemmän houkutteleva. Miten elää tietoisemmin? Tästä artikkelista löydät kuusi vinkkiä.

Miksi meidän tulisi olla kiinnostuneita elämään tietoisesti? Miksi meidän tarvitsee tutkiskella omia kokemuksiamme?

Tässä ei ole kyse ainoastaan yhteydestä omaan itseen, vaan siitä että on täysin tietoinen hetkestä ja niistä olosuhteista, joissa elämme.

Näihin kysymyksiin perehtyminen on osa tämän artikkelin aihetta. Katsomme mitä on tietoinen eläminen, mikä estää meitä tekemästä niin ja mitä voimme tehdä onnistuaksemme siinä.

Mitä on tietoinen eläminen?

Tietoinen eläminen on sitä, että tietää kuka on, millainen on, mikä on oma paikka maailmassa ja suhteessa ympärillä oleviin ihmisiin. Se on sitä, että pitää mielessä omat velvollisuudet, ominaispiirteet ja hyvät puolet sekä myöntää omat negatiiviset puolet.

Tämä vie meidät takaisin saksalaisen filosofin Martin Heideggerin dasein-käsitteeseen. Dasein on “maailmassa olemista”, siinä sijaitsemista dynaamisesti, kokien ja eläen. Se on tiivistettynä suhde omaan itseen.

Suurta espanjalaista ajattelijaa José Ortega y Gassetia myötäillen, tietoinen eläminen liittyy meihin itseemme ja olosuhteisiimme sekä siihen mitä teemme maailmassa, jossa elämme.

Mikä estää meitä elämästä tietoisesti nykyhetkessä?

Arjen häiriötekijöiden, ylitöiden ja muiden puuhien lisäksi meihin vaikuttavat tietyt asenteet, jotka ovat merkkejä siitä, että emme elä tietoisesti nykyhetkessä.

Niitä ovat seuraavat:

  • Kauna: Kauna on negatiivinen tunne jostakin katkerasta muistosta loukkauksen tai vamman seurauksena, jota emme usko ansainneemme. Se liittyy vihan ja surun tunteisiin.
  • Pelko ja ahdistus: Pelkäämme vaaraa, kuolemaa, sairastumista tai että jotain pahaa tapahtuu lapsillemme. Kun ajaudumme pelon valtaan, emme enää elä täydellä sydämellä. Sekä pelko että ahdistus tuottavat kärsimystä, turvattomuutta ja epävarmuutta tulevaisuuden suhteen.
  • Korostunut itsetunto: Tietty määrä itsetuntoa on positiivista, mutta liiallisuus on haitaksi. Liian suuri ego estää meiltä yhteyden muuhun maailmaan ja ihmisiin.
  • Pakoilu: Itsensä tunteminen tarkoittaa realiteettien hyväksymistä. Menneisyydessä, näennäisesti miellyttävimmissä hetkissä, eläminen tai idealisoidun tulevaisuuden kuvitteleminen saattaa tuoda hetkittäistä helpotusta, mutta se ei ole ratkaisu.
  • Itsensä harhauttaminen: Täysillä eläminen on mahdollista vain, jos kiinnittää huomiota itseensä, olosuhteisiinsa ja nykyhetkeen.
  • Ikävystyminen: Jos olet kyllästynyt siihen mitä nyt teet ja mitä edessäsi on, se johtuu kenties siitä, että toivoisit tekeväsi juuri tällä hetkellä jotain muuta. Jatkuva ikävystyneisyys on kuitenkin huono merkki.
Ikävystyneisyys vie meidät pois nykyhetkestä ja estää meitä nauttimasta siitä mitä ympärillämme tapahtuu.

Miten elää tietoisemmin? 6 vinkkiä

Kaikki eivät osaa keskittyä nykyhetkeen. Mieli on opetettava todella elämään jokainen kokemus. Meidän tulee oppia uudelleen se mikä meiltä on unohtunut. Miten elää tietoisemmin? Alta löydät kuusi vinkkiä.

1. Meditaatio

Meditaatio on lähtökohta tietoiselle elämiselle. Kun meditoimme, emme tee muuta kuin vain olemme läsnä, eläen nykyhetkessä.

On löydetty todisteita siitä, että meditaatiolla on hyödyllisiä biopsykososiaalisia vaikutuksia ihmiselämän eri alueilla, koskien sekä tunnetiloja että kognitiivisia prosesseja ja yleistä terveydentilaa. Sillä on vaikutusta jopa kroonisten sairauksien oireisiin.

Meditaation säännöllinen harjoittaminen auttaa meitä elämään tietoisemmin ja olemaan ajattelematta ahdistuneina tulevaa tai katkerina menneisyyttä. 

2. Miten elää tietoisemmin: jooga ja liikunta

Jooga ei ole pelkästään venyttelyharjoituksia keholle, vaan ennen kaikkea se työstää yhteyttä mielen ja kehon välillä.

Useissa tutkimuksissa mainitaan, että jooga ja liikunta yleisesti vähentää stressiä ja parantaa elämänlaatua fyysisesti, psyykkisesti, älyllisesti, sosiaalisesti ja henkisesti.

3. Jätä arvostelu ja odotukset

Odotusten asettaminen johtaa kyvyttömyyteen hyväksyä. Samoin uskomus siitä, että asioiden pitäisi olla toisin, uuvuttaa meitä ja estää meitä näkemästä mitä ympärillämme on.

Voimme tietysti yrittää parantaa ja muuttua. Hyväksyminen ei tarkoita sitä, että meidän on suostuttava ja tyydyttävä kaikkeen sellaisena kuin se on. Se tarkoittaa pikemminkin sitä, että lakkaamme kieltämästä ja kamppailemasta jatkuvasti maailmaa vastaan.

Myös itsemme arvostelu ja pelko muiden arvostelusta irrottaa meidät todellisuudestamme, luoden vääristyneen käsityksen omista odotuksistamme tai muiden odotuksista.

4. Miten elää tietoisemmin: vältä negatiivisia tunteita

Luottavainen suhtautuminen nykyhetkeen on tietoista elämistä. Mutta luottamus nykyhetkeen edellyttää päästämistä irti pelosta, kärsimyksestä ja ahdistuksesta.

Sama koskee vihaa, raivoa ja katkeruutta. Ne kahlitsevat meidät negatiivisiin hetkiin, estäen meitä näkemästä mitään muuta.

5. Opettele hyväksyntää ja kiitollisuutta

Elämämme ei ehkä ole täydellistä, mutta kuka sanoi että sen pitäisikään olla? Elämässä tulee aina epämukavia hetkiä.

Ja siltikin jokaista inhoamaamme hetkeä kohden on aina jokin toinen hetki, joka hyvittää sen. Jos huomaamme ensimmäisen mutta emme jälkimmäistä, se johtuu siitä että keskitymme liikaa huonoihin puoliin.

On yksinkertaisesti mahdotonta elää yhdestä ilon hetkestä toiseen. Toisaalta emme voi myöskään elää jatkuvassa surussa. Ranskalainen kirjailija Albert Camus sanoi, että ihminen ei voi olla pysyvästi onnellinen eikä pysyvästi onneton.

Toisaalta taas silloin, kun olemme kiitollisia, näemme mitä meillä on ja unohdamme mitä meiltä puuttuu. Tämä on juurikin tietoisen elämisen ydin.

Meditaation harjoittaminen on keino elää tietoisemmin
Ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa meditoida. Jokaisen tulisi löytää omaan elämäntyyliinsä sopivin tapa.

6. Mindfulness

Mindfulness liittyy siihen, että on yhteydessä nykyhetken luomaan todellisuuteen, täysin tietoisena siitä mitä tekee, ajattelematta tai toivomatta mitään muuta. Tietoisena eläminen ja mindfulness ovat yhtä erottamattomat kuin saman kolikon kaksi puolta.

Useat tutkimukset osoittavat, että mindfulness on niinkin tehokas keino stressin ja muiden psyykkisten ongelmien hoidossa, että se on jo sisällytetty useisiin psykoterapian hoito-ohjelmiin.

Mindfulnessia voi kehittää harjoittelun kautta siten, että välttää kaikkea mikä vie ajatukset muualle siitä mitä parhaillaan tekee ja pyrkii pitämään huomion yhdessä ainoassa tehtävässä.

Monet puuhat voivat auttaa meitä oppimaan mindfulnessin haastavan mutta tarpeellisen taidon ja tietoisen elämisen. Niitä ovat muun muassa seuraavat:

  • Rauhallisen musiikin kuuntelu
  • Lukeminen
  • Piirtäminen tai maalaaminen
  • Shakin pelaaminen
  • Maaseudulla käveleminen

Tietoisen elämisen hyödyt

Jos emme anna itsemme todella kokea elämää, jota elämme, emme saavuta sitä tietoutta, jota jokaiseen kokemukseen sisältyy. Oppimista ei tapahdu ja olemme tuomittuja toistamaan samat virheet.

Kun elämme elämää tietoisesti, olemme avoimempia oppimaan ympäristöstämme ja itsestämme. Käsittelemme paremmin stressiä ja kärsimystä.

Kyky elää tietoisesti nykyhetkessä on saavutettavissa. Meidän tulevaisuutemme riippuu siitä; paljon enemmän kuin niistä muista asioista, jotka eivät ole hallinnassamme.

Voimme vapauttaa itsemme turhalta kärsimykseltä. Meidän tulee vain jättää se kuori, josta olemme hakeneet turvaa, hiljentää ulkopuolelta tuleva meteli, avata silmämme sille mitä sisimmässämme on ja uskaltaa todella elää.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Ideoita rentoutumisnurkan luomiseksi kotiin
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
Ideoita rentoutumisnurkan luomiseksi kotiin

Pitkän päivän jälkeen on mukava rentoutua ja olla rauhassa. Tässä artikkelissa esittelemme ideoita rentoutumisnurkan luomiseksi kotiin.



  • Armero M. Aprendiendo a vivir. Albacete: Uno Editorial, 2019.
  • Bishop R, et al. Mindfulness: A Proposed Operational Definition. Clinical Psychology. Science and practices. 2006: doi.org/10.1093/clipsy.bph077
  • Carr A. Psicología positiva: la ciencia de la felicidad. Barcelona: Paidós, 2007.
  • Cunha L, Pellanda L, Reppold C. Positive Psychology and Gratitude Interventions: A Randomized Clinical Trial.  Frontiers in Psychology. 2019; 10: https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.00584.
  • Kelly J. Your best life: mindfulness: the end of suffering. Clin Orthop Relat Res. 2015; 473(2): 426–429.
  • Keng S, Smoski M, Robins C. Effects of mindfulness on psychological health: a review of empirical studies. Clin Psychol Rev. 2011; 31(6): 1041–1056.
  • Núñez, M. Estar y conectar: dos claves para las prácticas en psicología. Rúbricas. 2017; 11: http://hdl.handle.net/20.500.11777/3975 http://repositorio.iberopuebla.mx/licencia.pdf
  • Owens R, Patterson M. Positive Psychological Interventions for Children: A Comparison of Gratitude and Best Possible Selves Approaches. The Journal of Genetic Psychology. 2013; 174 (4), 403–428.
  • Shapiro S, Carlson L, Astin J, Freedman B. Mechanisms of mindfulness. Journal of Clinical Psychology. 2005: doi.org/10.1002/jclp.20237
  • Sharma H. Meditation: Process and effects. Ayu. 2015; 36(3): 233–237.
  • Wiederkehr M. Las siete pausas sagradas. Madrid: Narcea Ediciones, 2019.