Miten autoimmuunisairauksia hoidetaan?

Autoimmuunisairauksia ei ole helppo hoitaa, sillä ne ovat monimutkaisia sairauksia, joissa immuunijärjestelmä hyökkää terveitä soluja vastaan. Lue täältä niiden yleisimmistä hoitomuodoista.

Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Diego Pereira.

Viimeisin päivitys: 01 helmikuuta, 2023

Autoimmuunisairauksissa immuunijärjestelmä, jonka tarkoitus on puolustaa kehoa ja kaikkia sen elimiä sairauksilta ja infektioilta, hyökkää kehoa itseään vastaan muodostaen niin kutsuttuja autovasta-aineita. Tässä artikkelissa kerromme, miten autoimmuunisairauksia hoidetaan.

Kun immuunijärjestelmä hyökkää elimistöä vastaan, se tuhoaa terveitä soluja ja kudoksia. Se tekee niin ilman selkeää syytä aiheuttaen seurauksia, jotka voivat olla erittäin vakaviakin. Hospital Clínic de Barcelona -sairaalan julkaisun mukaan arviolta 10 % väestöstä kärsii jostakin autoimmuunisairaudesta.

Mutta mistä tämä johtuu? Autoimmuunisairaus puhkeaa yksinkertaisesti siksi, että immuunijärjestelmä “unohtaa”, mitä toimintoja sen on tarkoitus suorittaa. Siispä sen sijaan, että se iskisi sairaiden solujen kimppuun ja puolustaisi terveitä soluja, se tekee juuri päinvastoin: se päätyy hyökkäämään terveitä soluja vastaan, mikä vaarantaa henkilön terveyden vakavalla tavalla.

Mitä oireita autoimmuunisairaudet aiheuttavat?

Autoimmuunisairauksia on hoidettava koko loppuelämän, koska niistä tulee kroonisia.

Perimmäistä syytä autoimmuunisairauksien puhkeamiseen ei ole vielä saatu selville. On päätelty, että ne ovat monissa tapauksissa perinnöllisiä ja koskettavat enemmän keski-ikäisiä naisia. Niitä on myös erittäin vaikea ehkäistä.

Autoimmuunisairaudet voivat tuhota yhden tai useampia kudoksia kehossa. Tai ne voivat vaikuttaa useisiin elimiin saaden niiden toiminnan heikkenemään huomattavasti. Tällä tavalla ne voivat vaikuttaa vakavalla tavalla seuraaviin elimiin, kudoksiin tai soluihin:

• Verisuonet
• Sidekudokset
• Endokriiniset rauhaset, kuten aivolisäke
• Punasolut
• Iho

Autoimmuunisairauksista kertovat varotusmerkit

Autoimmuunisairauksien oireet ovat kirjavia, koska tällaisia sairauksia on paljon. Oireet eivät tietenkään ole kaikissa samat, vaan on selvää, että jokainen sairaus ilmenee eri tavoin.

On kuitenkin olemassa joitakin yleisiä oireita, joita näissä sairauksissa esiintyy. Ne saatetaan sekoittaa muihin sairauksiin:

• Lihassäryt ja -kivut
• Väsymys
• Kuume
• Yleinen huonovointisuus
• Turvotus ja punoitus
• Pistely tai tunnottomuus raajoissa
• Keskittymisvaikeudet
• Hiustenlähtö
• Ihottumat

Mitä autoimmuunisairauksia on olemassa?

Autoimmuunisairauksia on monenlaisia ja keskenään hyvin erilaisia. Tunnetuimmat ovat muun muassa seuraavat:

• Nivelreuma
• Punahukka
• 1-tyypin diabetes
• Multippeliskleroosi
• Autoimmuunityreoidiitti
• Keliakia
• Psoriaasi
• Tulehduksellinen suolistosairaus
• Addisonin tauti
• Sjögrenin oireyhtymä
• Myasthenia gravis
• Basedownin eli Gravesin tauti
• Autoimmuunivaskuliitti
• Pernisiöösi anemia

Osa näistä sairauksista voi olla melko vaikea diagnosoida. Siksi on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota tiettyihin jatkuviin oireisiin, jotka ovat varoitusmerkki siitä, että kehossa on jotain pielessä.

Jos jokin mietityttää, mene pikimmiten lääkäriin. Vain lääkäri voi määrätä asiaankuuluviin tutkimuksiin autoimmuunisairauksien diagnosoimiseksi ja hoitamiseksi.

Riskitekijät

Kuka tahansa voi sairastua autoimmuunisairauteen, sillä nämä sairaudet eivät tee eroa ihmisten välillä. Epidemiologinen data on kuitenkin osoittanut useita riskitekijöitä. Seuraavat olosuhteet lisäävät riskiä sairastua autoimmuunisairauteen:

• Naissukupuoli. Erään tutkimuksen mukaan tämä alttius johtuu siitä, että X-kromosomissa (naisilla on niitä kaksi, miehillä vain yksi) on enemmän immuunijärjestelmän säätelyyn liittyviä geenejä. Siksi riski tähän säätelyyn vaikuttavista vaurioista (mutaatioista) on suurempi naisilla.
• Korkea ikä. Tutkimusten mukaan autoimmuunisairauden puhkeaminen edellyttää, että elimistön useat “säätelypisteet” pettävät immuunijärjestelmän solujen kehittyessä. Iän myötä nämä mekanismit heikkenevät huomattavasti, mikä selittäisi kyseisen ilmiön.
• Afrikkalaisamerikkalais- tai latinalaisamerikkalaistausta punahukan kohdalla. Tutkimukset viittaavat siihen, että tämä saattaa johtua geneettisistä tekijöistä, jotka lisäävät taudille tyypillisten autovasta-aineiden reaktiivisuutta.
• Lähisukulaisella on autoimmuunisairaus. Tutkimusten mukaan mitä useammalla perheenjäsenellä on autoimmuunisairaus, sitä suurempi on riski sairastua siihen. Joissakin sairauksissa on tunnistettu tiettyjä geenimutaatioita.
• Altistuminen kemikaaleille ja liuottimille. Eräässä tutkimuksessa kerrotaan, että monet aineet (tolueeni, metanoli, ksyleeni, arseeni, bisfenolit jne.) voivat aiheuttaa peruuttamattomia molekyylivaurioita: ne sitoutuvat tiettyihin reseptoreihin ja nukleiinihappoihin, mikä muun muassa vähentää käytettävissä olevien antioksidanttien määrää ja aiheuttaa T-solujen säätelyhäiriöitä.
• Runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävien tai pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kulutus. Tutkimukset kuitenkin osoittavat tämän olevan ongelma vain silloin, kun suolen solujen läpäisevyys ruokavaliossa oleville “myrkyllisille” yhdisteille on suuri. Tämä on yleistä suoliston dysbioosissa.
• Altistuminen bakteeri- tai virusinfektioille. Tutkimusten mukaan on mahdollista, että näiden mikrobien antigeenit saavat tietyntyyppiset autoimmuunisairauksien kehittymisen kannalta ratkaisevat B- ja T-lymfosyytit lisääntymään.

Miten diagnoosi tehdään?

Autoimmuunisairauksien diagnosoimiseksi ei valitettavasti ole mitään spesifistä testiä. Lääkärin on haastateltava potilasta perusteellisesti oireiden analysoimiseksi sekä tehtävä fyysinen tutkimus sairauden patognomonisten (sairaudelle tunnusomaisten) merkkien etsimiseksi.

Yksi ensimmäisiä lääkärin määräämiä kokeita on antinukleaaristen vasta-aineiden testi. Testi kykenee tunnistamaan terveisiin kudoksiin kohdistuvia spesifisiä vasta-aineita, mutta se ei kerro mistä autoimmuunisairaudesta tarkalleen ottaen on kyse. On toisaalta olemassa myös testejä, jotka pystyvät tunnistamaan tietyille sairauksille spesifisiä vasta-aineita.

Miten autoimmuunisairauksia hoidetaan?

Autoimmuunisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, joten ne muuttuvat kroonisiksi. Tällä saralla tehdään kuitenkin jatkuvaa tutkimusta.

Näiden sairauksien hoito on haasteellista. Nykyään hoitona on oireiden vähentäminen ja immuunijärjestelmän hallinta ja säätely. Toimenpiteet ovat erilaisia kussakin sairaudessa. Esimerkiksi nivelreumassa on tärkeää pitää kipu kurissa.

Autoimmuunisairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkeyhdisteitä on monenlaisia. Niistä huomionarvoisia ovat erityisesti kortikosteroidit, joita tulee käyttää erittäin varoen. Sivuvaikutustensa takia niitä ei voi käyttää kovin pitkään.

Muita autoimmuunisairauksien hoidossa käytettäviä lääkkeitä ovat ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet. Näiden lääkkeiden tarkoituksena on lievittää sairauden aiheuttamaa kipua ja tulehdusta. Myös muut immunosuppressantit kuin steroidit ovat hyödyllisiä.

Miten autoimmuunisairauksia hoidetaan: muut vaihtoehdot

Jotkut ihmiset suosittelevat vaihtoehtoisia hoitotoimenpiteitä autoimmuunisairauksiin. Tutkimukset näiden hoitojen tehosta ovat kuitenkin vähäisiä. Lisäksi jotkut tuotteet saattavat aiheuttaa terveyshaittoja, joten niiden käyttöä ei suositella ilman lääkärin lupaa.

Lääkärin tulee seurata hoitoa tarkasti. Hoidon teho riippuu kuitenkin potilaasta itsestään, sillä sitä on noudatettava hyvin tarkasti. Älä koskaan sivuuta lääkärin antamia suosituksia tai hoitoja.

Monien muiden sairauksien tavoin autoimmuunisairauksien kohdalla on erittäin tärkeää tuntea oma keho hyvin. Sinun tulee pitää tarkoin silmällä mahdollisia muutoksia, ja jos huomaat jotain outoa tai tavallisuudesta poikkeavaa, sinun on mentävä välittömästi lääkäriin.

Myös potilaan asenteella on merkitystä autoimmuunisairauksien hoidossa. Sairauden varhainen havaitseminen ja hoitojen tarkka seuranta on erittäin tärkeää taudin etenemisen hidastamiseksi. Lisäksi terveellisten elämäntapojen omaksuminen on hoidon kannalta erittäin hyödyllistä.

Autoimmuunisairauksien hoito on tarkkaa

Autoimmuunisairauksien hoito on siis melko monimutkaista ja valitut hoitotoimenpiteet riippuvat kyseessä olevasta sairaudesta. Yleensä käytetään kortikosteroideja, tulehduskipulääkkeitä ja särkylääkkeitä, mutta niiden tulee olla lääkärin määräämiä ikävien sivuvaikutusten välttämiseksi.