Mitä teen, kun lapsi löi päänsä?
“Lapsi löi päänsä, enkä tiedä mitä tehdä!” Tämä on yleisempää kuin luuletkaan.
Lapset ottavat paljon riskejä, mikä aiheuttaa suurta huolta vanhemmille. Koska emme voi kontrolloida lapsemme jokaista liikettä, he altistuvat tietyille vaaroille. On siis normaalia, että lapsi satuttaa itsensä, ja tämä tulisi osata välttää.
Lapset ovat luonnostaan viattomia. He eivät käsitä ympäröiviä vaaroja. He kaatuvat helposti huonekaluihin eivätkä huomaa leluja lattialla. Tämä riskialtis vaihe sijoittuu tavallisesti kuuden kuukauden ja neljän ikävuoden välille, kun lapsi alkaa tutkailla maailmaa itsenäisemmin.
Tämä saattaa kuulostaa tutulta: “Lapsi löi päänsä pahasti eikä lakkaa itkemästä”. Isku päähän voi olla vakava, riippuen tilanteesta ja oireista.
On tärkeää oppia tuntemaan kodin vaarat, jotta estät lastasi kaatumasta ja satuttamasta itseään.
Lapsi löi päänsä: kuinka autan häntä?
Nyt kun tiedät kuinka altis lapsesi on satuttamaan itsensä, on tärkeää tietää kuinka toimia tällaisessa tilanteessa. Useimmat vahingot aiheuttavat vain pinnallisia vammoja päähän, kuten mustelmia, haavoja ja kipua.
Noudata näitä helppoja vaiheita:
- Pidä lapsi ensin hiljaisessa ja rauhallisessa paikassa.
- Nosta lapsen päätä, kun painat iskukohtaan pyyhkeeseen käärittyä jääpussia.
- Anna sitten lapselle hieman vettä; se auttaa vähentämään oksentamisen riskiä.
Tärkeää on pysytellä rauhallisena ja rauhoitella lasta, jotta saat tilanteen hallintaan paremmin. Iskun voimakkuudesta ja tyypistä riippuen voit myös käyttää joitakin lisämenetelmiä.
Mitä tehdä haavoille
Jos lapsen päässä on haava, pese se puhtaalla vedellä. Jos onnettomuuden aikana hajosi jokin esine, varmista ettei haavassa ole sirpaleita.
Tyrehdytä verenvuoto painelemalla vetyperoksidissa kostutettua sideharsoa haavaan. Jos haava on syvä, se voi vaatia tikkejä – mene siis tarvittaessa ensiapuun.
Mitä tehdä mustelmille
Jos lapsi on saanut mustelmia, noudata seuraavia yksinkertaisia ohjeita.
Mustelmien tulisi pienentyä tai turvotuksen laskea, kun painelet vamma-alueelle jäätä. Jos mustelma kuitenkin leviää tai turvotus pahenee, on parasta mennä lääkäriin. Näin ehkäiset isommat ongelmat.
Varo näitä oireita
Päähän kohdistuvat iskut ovat yksiä vakavammista vammoista sekä lapsilla että aikuisilla. Koska aivot sijaitsevat päässä, on tärkeää tarkkailla lapsen kuntoa onnettomuutta seuraavina tunteina.
Yksi varottavista oireista on uneliaisuus. Monet ovat sitä mieltä, ettei lapsen tulisi antaa nukkua päänsä lyömisen jälkeen. Mutta jos on nukkuma-aika, älä pakota lasta olemaan hereillä, vaan anna hänen levätä. Kun lapsi herää, seuraa hänen käytöstään ja oloaan.
Pahoinvointi, näön sumentuminen tai sekavuus ovat myös varottavia oireita. Näitä oireita ja niiden esiintymistiheyttä tulisi tarkkailla huolellisesti.
Tarkkaile, tuntuuko lapsen raajoissa puutuneisuutta tai onko hänellä päänsärkyä. Tämä voi johtua jonkinlaisesta aivoverisuonten vammasta.
Jos mitään näistä oireista ilmenee, vie lapsi lääkäriin. Lääkäri tarkastaa lapsen yleisvoinnin ja tajunnan tilan. Näin hän voi määrätä tarvittavat testit, kuten röntgen- tai ultraäänitutkimuksen, arvioidakseen mahdollisen aivovamman.
Lopuksi
On tärkeää huomioida, että jos lapsen yleistila huononee, vie lapsi lääkäriin. Tämä on välttämätöntä riippumatta siitä, huononeeko vointi välittömästi vai 48 tunnin sisällä onnettomuudesta.
Pidä mielessä, että jos haluat estää tällaista sattumasta lapsellesi, tarkista hänen leikkialueensa ja ne alueet, joissa lapsi viettää eniten aikaa. Muista, että lapsi ei välitä ympäristöstään ja sen mahdollisista vaaroista.
Jos joku sanoo “Lapseni löi päänsä”, osaat nyt auttaa huolestunutta äitiä tai isää.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Burrows, P., Trefan, L., Houston, R., Hughes, J., Pearson, G., Edwards, R. J., … & Kemp, A. M. (2015). Head injury from falls in children younger than 6 years of age. Archives of disease in childhood, 100(11), 1032-1037. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4680174/
- Asociación Española de Pediatría. (2013). Golpes en la cabeza, ¿qué nos debe preocupar https://enfamilia.aeped.es/temas-salud/golpes-en-cabeza-que-nos-debe-preocupar
- Martínez, I. M., & Minagorre, P. J. A. (2010). Manejo del traumatismo craneal pediátrico. Protocolos diagnóstico-terapéuticos de Urgencias Pediátricas SEUP-AEP. https://serviciopediatria.com/wp-content/uploads/2019/12/2008_Manejo-traumatismo-craneal-pedi%C3%A1trico.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.