Mitä on draamaterapia ja mitä hyötyä siitä on?

Draamaterapia on erittäin hyödyllinen tekniikka eri tilanteissa, kuten sosiaalisten taitojen ja ilmaisun kehittämisessä.
Mitä on draamaterapia ja mitä hyötyä siitä on?
Maria Fatima Seppi Vinuales

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Maria Fatima Seppi Vinuales.

Viimeisin päivitys: 14 helmikuuta, 2023

Draamaterapia on psykologinen terapiamuoto, joka mahdollistaa käyttäytymisen ja persoonallisuuden näkökohtien muuttamisen ihmisen henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Sitä voidaan soveltaa sekä yksilöllisesti että ryhmissä.

Erityisesti draamaterapia mahdollistaa monenlaisten tilanteiden käsittelemisen teatteriresurssien kautta, joissa keho on tärkein ilmaisuväline. Se sisältää muun muassa kehonliikkeitä, improvisaatioita, roolileikkejä ja tanssia. Se on tarkoitettu vahvistamaan itsetuntemusta, -tuntoa ja -luottamusta.

Miten se suoritetaan? Mitä muita etuja se tarjoaa? Koska tämäntyyppinen terapia ei ole yhtä tunnettu kuin muut psykologisen terapian muodot, monilla ihmisillä on kysymyksiä siihen liittyen. Alla kerromme sinulle kaiken draamaterapiasta ja sen toteuttamisesta.

Miten draamaterapiaa tehdään?

Draamaterapia, jonka J. Levy Moreno loi vuonna 1920, on eräänlainen terapia, joka käyttää erilaisia resursseja saadakseen ihmisen ilmaisemaan emotionaalista epämukavuuttaan, ratkaisemaan konfliktejaan tai osallistumaan muutosprosessiin.

Siinä käytetään erilaisia tekniikoita, mutta lähes kaikki tapahtuu niiden ihmisten ympärillä, jotka edustavat tai näyttelevät tilannetta terapeutin ohjauksessa. Vaikka sitä sovelletaan yleensä ryhmäterapiassa, sitä voidaan harjoittaa myös yksilöllisesti.

Ensimmäisessä tapauksessa vaaditaan ohjaajan lisäksi apuminiä (kohtauksessa yhteistyötä tekeviä sivuhahmoja), näyttämö (turvallinen paikka ilmaista itseään luottavaisin mielin) ja potilas eli päänäyttelijä.

Se suoritetaan yleensä seuraavissa vaiheissa:

  • Lämmittely. Terapeutin on luotava oikea ilmapiiri, jotta ihmiset viihtyvät ja siten voivat ilmaista itseään.
  • Dramatisointi. Tämä vaihe on esityksen huipentuma, eli päähenkilöksi nimetty henkilö edustaa hänelle annettua roolia. Hän tekee sen esittämällä tilannetta haluamallaan tavalla joko eleillä, suullisella ilmaisulla tms. Jos kyseessä on ryhmätyö, muut hahmot tekevät yhteistyötä kohtauksen kehittämisessä, jotta se tuntuu elävältä.
  • Palaute tai jakaminen. Tässä päähenkilö kertoo, miltä hänestä on tuntunut. Muiden osallistujien on myös ilmaistava tunteensa ja esitettävä näkemyksensä päähenkilön esittämisestä.
Draamaterapia ryhmässä.
Draamaterapiaa voidaan soveltaa yksin tai ryhmässä. Siihen on olemassa eri tekniikoita.

Draamaterapian perusperiaatteet

Draamaterapian perusperiaatteina voidaan mainita spontaanius ja hetken filosofia, eli “tässä ja nyt”.

  • Moreno lähestyy spontaaniutta luovasta näkökulmasta, ratkaisuista, joita voi syntyä kyvystä ilmaista tunteita sen sijaan, että ne jättäisi loukkuun.
  • Mitä tulee hetken filosofiaan, se viittaa työskentelyyn tässä ja nyt. Vaikka elementtejä menneestä tai tulevasta voi olla läsnä, työskentelemme tietyssä hetkessä ja ajassa.

Vaikka draamaterapia käyttääkin näyttelemistä pääresurssinaan, on tärkeää huomauttaa, että se ei ole sama asia kuin näytteleminen ja että aikaisempaa näyttelijäkokemusta ei vaadita. Se erottuu terapeuttisilla tarkoitusperillään, koska se tavoittelee muutakin kuin lavastusta.

Jotkut käyttävät draamaterapiaa ja psykodraamaa synonyymeinä, koska niillä on joitakin yhteisiä piirteitä. Niillä on kuitenkin erilainen lähestymistapa. Edellinen käsittelee ongelmaa tai tilannetta epäsuoralla eikä todellisella tavalla, kun taas psykodraama perustuu konkreettisiin, todellisiin tilanteisiin ja viittaa kohtauksen päähenkilöön.

Saatat olla kiinnostunut lukemaan tämänkin artikkelin: Mitä retoriikka tarkoittaa ja mihin sitä käytetään?

Draamaterapian edut

Sen lisäksi, että draamaterapia helpottaa tunteiden ilmaisua ja spontaaniutta, sillä on muitakin etuja. Katsotaanpa:

1. Potilaasta tulee aktiivinen päähenkilö parantumisprosessissaan

Kuten monet muutkin terapiat, draamaterapia ottaa huomioon muutokseen sitoutuneen henkilön ennakoivan roolin. Tässä tapauksessa se tulee jopa selvemmäksi, sillä tekee potilas sen millä tavalla tahansa, hän esittää omaa epämukavuuttaan tai huoliaan.

2. Katarttinen kokemus

Monilla ihmisillä on vaikeuksia ilmaista tunteitaan ollessaan “omissa nahoissaan”. Mutta kun he tuntevat ottavansa etäisyyttä ongelmaan ja ottavat toisen roolin, heidän on helpompi ilmaista niitä.

3. Se auttaa henkilöä hankkimaan uudenlaisen näkemyksen tosiasioista ja uusista taidoista

Kun se tapahtuu ryhmässä ja muut ilmaisevat näkemyksensä tosiseikoista, tilannetta on mahdollista lähestyä toisesta näkökulmasta. Näin voimme laajentaa näkemystämme, keksiä luovia ratkaisuja ja ottaa huomioon yksityiskohdat, jotka olimme jättäneet huomioimatta.

Lisäksi voimme päästä eroon myös kiteytyneistä “vanhoista rooleista”, jotka estävät sopeutumista ja toiminnallisempia ja vähemmän jäykkiä reaktioita.

Mitä toimintaa draamaterapiassa voi tehdä?

Draamaterapiassa voidaan toteuttaa erilaisia tekniikoita, jotka edistävät asianosaisten vapaata ilmaisua. Nämä ovat yleisimpiä:

1. Eleet ja ilmeet

Non-verbaalinen kieli eli kehonkieli tulee tärkeäksi ja on erittäin hyödyllinen tekniikka niille, joiden on vaikea ilmaista itseään sanoin.

2. Roolipelit

Tässä ajatuksena on, että jokainen osallistuja ottaa tietyn roolin.

3. Dubbaus

Toinen ryhmän jäsen edustaa päähenkilöä ja toimii kuin hän olisi päähenkilö. Tällä tavalla hän ilmaisee, mitä hän ajattelee ja tuntee. Tätä ns. peilitekniikkaa käytetään itsensä näkemiseen. Se on hyvin valaiseva tapa nähdä omaa käytöstään ja sitä, miten meidät nähdään ulkopuolelta.

4. Roolien vaihto

Tällä tekniikalla pyritään ymmärtämään toista henkilöä ja asettamaan itsensä toisen paikalle. Toisin sanoen kyse on asettumisesta hänen kenkiinsä. Indikaatio kohtauksen kehittymiselle liittyy toisen henkilön edustamiseen, siihen miten hän ajattelee, mitä hän saattaa tuntea jne.

5. Yksinpuhelu

Tässä tapauksessa päähenkilö jakaa yleisön kanssa kaiken, mitä hänelle tapahtuu, sekä ajatuksensa ja tunteensa. Hän voi tehdä tämän puhumalla ohjaajan (terapeutin) kanssa, tai ikään kuin hän puhuisi itselleen tai kuvitteelliselle toiselle henkilölle.

Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea tämänkin: Mindfulnessiin perustuva kognitiivinen terapia

6. Naamiot

Usein ihmiset vapautuvat, kun he voivat olla jotain tai joku mitä he eivät ole. Joskus riittää, että mukaan otetaan vaikkapa vain naamio, joka voi edustaa tilannetta tai ihmistä.

Naamiot helpottavat tunteiden ilmaisemista sisäänpäinkääntyneillä tai ujoilla ihmisillä.

Kaikkia yllä olevia tekniikoita voidaan soveltaa lapsuudesta lähtien. Terapiaan on mahdollista sisällyttää muitakin elementtejä, kuten nukkeja ja pukuja.

Jokaiselle löytyy terapiaa

Draamaterapia on yhteensopiva muiden teoreettisten linjojen kanssa. Systeemisen psykoterapian, kognitiivisen, Gestaltin jne. yhteistyötä voidaan käyttää hyväksi. Avain sen käytön tehostamiseen on, että terapeutti suunnittelee terapian potilaan tarpeiden mukaan ja tietysti opettaa häntä hallitsemaan tekniikat.

Tämä terapiamuoto voi olla erittäin hyödyllinen vaihtoehto tietyn aiheen parissa työskennellessä tai kehittämään ilmaisukykyä ja tunteita, erityisesti erittäin ujojen tai sisäänpäinkääntyneiden ihmisten parissa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Litwińska-Rączka, Katarzyna. (2018). Jacob Levy Moreno’s Psychodrama As a Work Technique For Treating Patients in Group and Individual Psychotherapy. Current Problems of Psychiatry. 19. 10.2478/cpp-2018-0019.
  • Espina Barrio, José Antonio. (2001). Integración del Psicodrama con otras líneas teóricas. Revista de la Asociación Española de Neuropsiquiatría, (77), 33-49. Recuperado en 10 de mayo de 2021, de http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0211-57352001000100004&lng=es&tlng=es.
  • Severino, G., Silva, W. S., & Silva Severino, M. F. (2016). Psicodrama: cuerpo, espacio y tiempo hacia la libertad creadora. Arteterapia. Papeles De Arteterapia Y educación artística Para La inclusión Social, 10, 139-151. https://doi.org/10.5209/rev_ARTE.2015.v10.51688.
  • Berghs M, Prick AJC, Vissers C, van Hooren S. Drama Therapy for Children and Adolescents with Psychosocial Problems: A Systemic Review on Effects, Means, Therapeutic Attitude, and Supposed Mechanisms of Change. Children (Basel). 2022 Sep 6;9(9):1358. doi: 10.3390/children9091358. PMID: 36138667; PMCID: PMC9497558.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.