Logo image
Logo image

Mitä afakia on ja miten sitä hoidetaan?

4 minuuttia
Afakialla tarkoitetaan silmän mykiön puuttumista. Tällöin se on korvattava tekomykiöllä. Lue afakian hoitovaihtoehdoista täältä.
Mitä afakia on ja miten sitä hoidetaan?
Viimeisin päivitys: 17 joulukuuta, 2022

Mykiö on silmässä sijaitseva läpinäkyvä rakenne, joka toimii linssinä päästäen valonsäteet silmään verkkokalvolle kuvien tarkentamiseksi. Afakia on lääketieteellinen termi, joka tarkoittaa mykiön puuttumista.

Mykiön puuttumiseen voi olla useita syitä. Yleisin syy on sekundaarinen, koska mykiö on poistettu kaihin vuoksi.

Synnynnäinen afakia on hyvin harvinainen tila, joka liittyy usein muihin rakenteellisiin poikkeavuuksiin vastasyntyneen silmässä. Silmien yleinen tarkastus onkin syntyessä tarpeen mahdollisten ongelmien havaitsemiseksi. Ne voivat merkitä näkökyvyn rajoitteita tai jopa sokeutta loppuelämän ajaksi.

Silmän mykiön toiminta

Mykiön läpinäkyvyys on oleellisen tärkeää valon pääsemiseksi silmään. Sen pääasiallinen tehtävä onkin mukautua.

Tämä tarkoittaa mykiön kykyä muuttaa muotoaan näkötarpeiden mukaan. Näin valonsäteet saadaan kohdistettua verkkokalvolle.

Mykiö ottaa lähes pyöreän muodon vaadittaessa lähinäköä, ja puolilitteän muodon kaukana olevien kohteiden tarkasteluun.

Koska afakiassa mykiö puuttuu, mukautuminen ei onnistu, jolloin valonsäteet eivät silmään saapuessaan kohdennu oikein. Seurauksena on poikkeava ja sumea näkö, johon voi liittyä muitakin näköongelmia riippuen siitä, vaikuttaako vaiva yhteen vai molempiin silmiin.

Mistä afakia johtuu?

Poikkeavuudet mykiön esiasteen rakentumisessa sikiönkehityksen aikana kohdussa ovat harvinaisia syitä afakiaan. Tällaisilla lapsilla on yleensä muitakin silmävikoja, kuten aniridia eli värikalvon puuttuminen.

Afakian yleisin syy aikuisilla on kaihileikkaus. Siinä läpikuultava mykiö poistetaan näkörajoitteiden välttämiseksi.

Kaihin korjausleikkaus: merkittävin syy afakiaan

Kaihit ovat mykiössä olevia samentumia, jotka rajoittavat valon pääsyä verkkokalvolle. Nämä samentumat voivat vaikuttaa yhteen tai molempiin silmiin, ja niiden sijainti mykiössä vaihtelee.

Vaikka syitä kaihiin on useita, vastasyntyneellä se on yleensä äidin raskaudenaikaisten infektioiden sivuvaikutus. Myös geneettiset ja kromosomipoikkeavuudet ovat mahdollisia syitä.

Ikäihmisillä mykiön samentumia taas ilmaantuu vanhenemisen seurauksena. Kaihi voi johtua sekä lapsilla että aikuisilla myös esimerkiksi traumaattisista (ruumiinvamma), metabolisista tai lääkeperäisistä syistä (kortikosteroidit). Afakinen näkö voi olla seurausta myös mykiön siirtymisestä pois paikoiltaan.

Some figure
Kaihi voi olla iso ja vaarantaa voimakkaasti henkilön näkökyvyn, tai sitten se voi olla pienempi ja pahentua asteittain.

Afakian hoitovaihtoehdot

Hoidon tavoitteena on korvata puuttuva mykiö tekomykiöllä. Vaikka intraokulaariset linssit ovat yleensä loogisin valinta, niiden hyöty riippuu potilaan iästä.

Aikuisilla tämä on useimmiten ihanteellisin hoitovaihtoehto. Lapsilla taas tulisi harkita muita vaihtoehtoja.

Silmälasit

Kaksiteholinssejä käytetään edelleenkin afakian korjaamiseen, erityisesti lapsipotilailla, joilla ongelma on molemmissa silmissä. Alle kaksivuotiaille lapsille valitaan yleensä yksiteholasit. Tämän iän jälkeen lisätään kaksiteho-osioita kaukonäön parantamiseksi.

Silmälasit ovat houkutteleva vaihtoehto vanhemmille, jotka eivät mielellään käsittele piilolinssejä lapsillaan.

Silmälasien suurin hyöty on se, että ne ovat edullisemmat kuin piilolinssit ja tarjoavat suojaa ultraviolettisäteiltä (UV). Jotkut linssit tummenevat valossa, jolloin lisähyötynä on valoarkuuden väheneminen.

Ne ovat kuitenkin paksut ja raskaat, joten niitä ei useinkaan pidetä kovin houkuttelevana vaihtoehtona. Ja koska ne yleensä suurentavat kuvat, niillä saattaa olla psyykkinen ja sosiaalien vaikutus potilaaseen.

Silmälasit myös rajoittavat näkökenttää, ja kohteet saattavat ilmestyä ja kadota henkilön silmien edessä. Lisäksi ne eivät hyödytä toispuolisen afakian kohdalla tai kun suurennuserot silmien välillä ovat isoja. Syynä on se, että ne eivät mahdollista binokulaarisen näön kehittymistä ja aiheuttavat laiskaa silmää ja karsastusta.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Silmänsisäinen linssileikkaus

Piilolinssit afakian hoitoon

Piilolinssit ovat hyvin hyödyllinen resurssi näön korjaamiseen kaikenikäisillä potilailla. Niitä voidaan käyttää vain yhden silmän sairauteen tai ihmisillä, joilla on molemminpuolinen afakia.

Piilolinssien merkittävin haittapuoli on korkea hinta ja jatkuva vaihtamisen tarve elämän ensimmäisinä vuosina silmän kasvun vuoksi. Niiden laittaminen silmään voi myös olla hankalaa joillekin vanhemmille.

Yksi huomioon otettava lisäongelma on myös linssin satunnainen tippuminen. Yhden silmän afakiasta kärsiville lapsille suositellaan vastapuolisen silmän peittämistä näköhäiriöiden välttämiseksi.

Kaupoissa myydään jäykkiä tai joustavia linssejä, jotka sopivat useimmille.

Kuten silmälasien kohdalla, pienille lapsille lisätään usein muutama diopteri lähinäön tarkkuuden parantamiseksi. Potilaan seurannasta riippuen lääkäri saattaa sitten päättää siirtyä kaksiteholinsseihin. Tämä tapahtuu yleensä 2–3-vuotiaana.

Jotkut vanhemmat käyvät mieluiten kuukausittain vaihdattamassa piilolinssit ammattilaisella. Tämäkin on yksi mahdollisuus.

Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea myös tämän: LASIK-laserleikkauksen hyödyt ja haitat

Afakia ja intraokulaariset linssit (IOL)

Intraokulaariset linssi-implantit ovat houkutteleva vaihtoehto näön korjaamiseen vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla. Sitä vastoin kirurgin kohtaamaat tekniset haasteet – sekä oikean linssin valitsemisessa pienille lapsille että korkean komplikaatioriskin vuoksi – tekevät siitä usein vähiten kannattavan vaihtoehdon näille potilaille.

Ikäsuositus intraokulaarisille linsseille on laskenut teknologisen kehityksen myötä.

Merkittävin tutkimus lapsuuden afakian hoidosta, The Infant Aphakia Treatment Study (IATS), tehtiin potilaille, joilla ei ollut silmissä muita rakenteellisia poikkeavuuksia. Näin ollen kokeneen tiimin tulisi arvioida muita vaihtoehtoja lisäsairauksista kärsivien lasten kohdalla.

Intraokulaarisen linssin implantaatio ei poista silmälasien tarvetta. Leikkauksen jälkeen on korjattava vielä taittoisuuden muutoksia, ja tähän käytetään yleensä silmälaseja.

Merkittävimmät komplikaatiot intraokulaarisissa linsseissä ovat glaukooman kehittyminen ja näköakselin läpikuultamattomuus. Puhumattakaan leikkauksessa ilmenevistä ongelmista, jotka riippuvat silmistä.

Some figure
Intraokulaarisen linssin asettaminen on yhä yleistyvä käytäntö. Se on siltikin leikkaus, johon liittyy riskejä.

Seuranta on onnistumisen avain afakian hoidossa

Vanhempien on erittäin tärkeää ymmärtää, että kaihileikkaus on vasta ensimmäinen askel lapsen näön korjaamisessa. Aikuisten yhteistyö on oleellisen tärkeää afakian hoidon onnistumiseksi.

Ensimmäisinä vuosina tarkastuksia tulisi tehdä säännöllisesti ja usein, mutta potilaiden seurantakäyntien tulisi jatkua läpi elämän. Osa konsultaatioista tulisi tehdä potilaan ollessa sedaation alaisena perusteellisen tutkimusten mahdollistamiseksi pienillä lapsilla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Riordan, P.; Cunningham, E.; Vaughan y Asbury Oftalmología General; Capítulo 8; Decimoctava Edición; Mc Graw Hill; 2011.
  • Sadler, T.; Langman Embriología Médica; Capítulo 20; Decimocuarta Edición; Wolters Kluwer; 2019.
  • Sgroi, M.; Fandiño, A.; Corrección de la Afaquia en Pediatría; Medicina Infantil; 22 (2): 149 – 151; 2015.
  • Baradaran, A.; Shirzadeh, E.; Eslani, M.; Akbari, M.; Optical Correction of Aphakia in Children; Journal of Opthalmic and Vision Research; 9 (1); 2014.
  • The Infant Aphakia Treatment Study Group; The Infant Aphakia Treatment Study Design and Clinical Measures at Enrollment; Archives of Ophthalmology; American Medical Association; 128 (1); 2010.
  • Repka, M.; Visual Rehabilitation in Pediatric Aphakia; Developments in Ophthalmology; 57: 49 – 68; 2016.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.