Mistä kylkikrampit johtuvat?
Useimmat ihmiset ovat todennäköisesti saaneet kylkikramppeja jossakin vaiheessa elämää. Se on inhottavat tunne, joka kiusaa fyysisiä lajeja harrastavia ihmisiä, oli kyseessä sitten kilpatasolla tai vain huvin vuoksi harrastettava urheilulaji. Tämä epämukava kipu tekee jatkamisesta toisinaan mahdotonta, sillä kylkikrampit lievittyvät vasta, kun liikunta lopetetaan.
Kylkikrampit tuntuvat terävältä kivulta kyljessä rintakehän ja vatsan välissä. Monet usein pohtivat, ovatko ne merkki jostakin vaarallisesta tai oire kehoon kohdistuneesta vauriosta. Niissä ei kuitenkaan ole mitään pelättävää, vaikka kipu voikin muuttua todella voimakkaaksi.
Tutkijoilla ei vielä tähän päivään mennessä ole mitään ehdotonta vastausta siihen, mistä kylkikrampit johtuvat. Heillä on kuitenkin monia teorioita, jotka voivat selittää tämän ärsyttävän kivun.
Jatka lukemista oppiaksesi lisää!
Mitä kylkikrampit ovat?
Kylkikrampit ovat terävää ja pistävää kipua kyljen alueella. Kipu alkaa yhtäkkiä toistuvia liikuntaharjoituksia tehdessä ja se usein estää aktiviteetin jatkamista normaaliin tapaan.
Kylkikrampit tunnetaan myös kylkipistoksina. Tutkijat eivät usko niiden johtuvan pelkästään yhdestä tekijästä, vaan olevan useiden syiden tai olosuhteiden aiheuttamia.
Kylkikrampit ilmestyvät useimmiten energisiä aktiviteetteja suoritettaessa, mutta pääosin juostessa. Ne on perinteisesti yhdistetty ruoan syömiseen ennen liikuntaa, mutta pyöräilijät, jotka syövät kisojen aikana, vaikuttavat romuttaneen tämän teorian.
Lue myös: 4 syytä alaselkäkivulle ja ohjeet sen lievittämiseksi
Mistä kylkikrampit johtuvat?
Kylkikramppien aiheuttajasta ei ole tehty mitään lopullista yhteenvetoa. Mitkään olemassa olevat tutkimukset eivät pysty selittämään varmasti niiden tarkkaa syytä.
Yksi hyväksytyimmistä teorioista kuitenkin osoittaa, että niitä tapahtuu usein jatkuvan kitkan tai jännityksen jälkeen nivelsiteissä, jotka liittävät pallean vatsaan. Tämä kitka voi saada vatsaonteloa peittävän vatsakalvon ärsyyntymään.
Toisessa teoriassa tämä terävä kipu on puolestaan huonon hengittämisen aiheuttamaa. Kun hengitys on vaivalloista ja epävakaata, se voi aiheuttaa hapen puutetta kehossa ja saada pallean rajoittamaan itseään.
Tutkimukset osoittavat myös, että paljon energiaa lyhyessä ajassa vaativien urheilulajien – kuten kaikkien nopeuslajien – on tapana aiheuttaa kylkikramppeja tavallista useammin. Kylkikramppeja eniten aiheuttavia fyysisiä aktiviteetteja ovat:
- Uinti: 75 %
- Yleisurheilu: 69 %
- Ratsastus: 62 %
- Aerobic: 52 %
- Pesäpallo: 47 %
- Pyöräily: 32 %
Mikä kylkikramppeja pahentaa?
Kliinisissä kokeissa on onnistuttu määrittelemään, että jotkin tekijät lisäävät kylkikivun riskiä ja se tekee kivusta voimakkaampaa aiheuttamatta suoraan kylkikramppeja. Tällaisia tekijöitä ovat:
- Runsas syöminen ja juominen ennen liikuntaa: Tämä saa painon kerääntymään vatsaan ja vatsa liikkuu enemmän luoden lisää kitkaa pallean kanssa.
- Jäykkyys ja lisääntynyt lihasjänteys: Selkärangan ympärillä olevien vakauttavien lihasten liiallisen jäykkyyden on taipumus aiheuttaa urheilijoille useammin kylkikramppeja.
- Liikunnan voimakkuus: Mitä voimakkaampi liikuntamuoto, sitä suurempi riski on kärsiä kylkikrampeista.
Sekä miehet että naiset vaikuttavat kärsivän tästä ongelmasta ilman suuria eroja. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että tämä ongelma on yleisempää nuorilla ihmisillä ja puolestaan harvinaisempaa vanhemmilla ihmisillä.
Lue myös: Mistä vatsakipu yleensä johtuu?
Kylkikramppien ehkäisy
Vaikka kylkikramppien tarkkaa syytä ei tiedetäkään, ovat jotkut menetelmät osoittautuneet olevan tehokkaita niiden välttämisessä tai ehkäisyssä. Suosittelemme seuraavia ohjeita:
- Pidä yllä tervettä ruokavaliota: Ruoansulatusongelmat lisäävät kylkikivun riskiä.
- Vältä aggressiivista vartalon heiluttamista.
- Hengitä säännöllisesti ja tasaisesti.
- Vahvista vatsan aluetta ja treenaa hengitystä.
- Älä syö paljon ennen voimakkaita fyysisiä aktiviteetteja.
- Juo vain pieniä määriä vettä liikunnan aikana, mutta tee niin säännöllisesti. Älä juo paljon nestettä kerralla.
Jos saat kylkikramppeja, on suositeltavaa hidastaa tahtia ja painaa kädellä vatsan aluetta, jossa kipu tuntuu. Jos epämukava tunne jatkuu, tulee sinun pysähtyä, säätää hengitystä ja venyttää vatsaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Pérez, C. Ayán. “Dolor abdominal transitorio vinculado al ejercicio: causas y soluciones.” Revista Andaluza de Medicina del Deporte 3.3 (2010): 103-109.
- Domínguez, R. “Aproximación al dolor abdominal transitorio.” Apuntes del Máster de Fisiología del Ejercicio. Universidad de Barcelona–Editorial Médica Panamericana (2013).
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.