Mineraalien tehtävät ja niiden luokittelu

Mineraaleilla on monia tärkeitä tehtäviä ihmisen elimistössä, sillä se tarvitsee niitä hengissä pysymiseen ja normaaliin toimintaan, aivan kuten happea ja vettä. Mineraalit kuuluvat elämän perusravintoaineisiin yhdessä hiilihydraattien, rasvojen, proteiinien ja vitamiinien kanssa.

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Anna Vilarrasa.

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Mineraaleilla on tärkeä tehtävä ravitsemuksessa, koska nämä kemialliset elementit pitävät yllä kehon normaaleja toimintoja. Ne ovat itse asiassa osa lukuisia tärkeitä fysiologisia prosesseja, joita tarvitaan tavanomaisten toimintojen suorittamiseen. Ihmisen elimistö ei pysty valmistamaan niitä itse huolimatta siitä, että ne ovat keholle elintärkeitä. Tästä syystä niitä on saatava ruokavaliosta, pääasiassa nauttimalla vettä, kasvikunnan tuotteita ja eläinperäisiä ruoka-aineita. Tässä artikkelissa keskustelemme siitä mitä mineraalit ovat, miten ne vaikuttavat terveyteen, miten ne luokitellaan ja mitkä ovat mineraalien tehtävät elimistössä.

Mitä mineraalit tarkalleen ottaen ovat?

Mineraalit ovat epäorgaanisia aineita, joita tarvitaan elimistön normaaliin toimintaan. Noin 4 % ihmisen kokonaispainosta koostuu näistä elementeistä. Kehosta löytyvä määrä ei kuitenkaan kerro mitään niiden tärkeydestä tai tehtävistä.

Neljä pääasiallista rakenneosasta – happi, vety, hiili ja typpi – eivät kuulu näihin ravintoaineisiin, mutta ne kattavat 96 % kehonpainosta. Loput 4 % koostuu makro- ja mikromineraaleista eli kivennäis- ja hivenaineista.

Toisin kuin rasvoja, hiilihydraatteja ja proteiineja, mineraaleja ei kutsuta energiaa antaviksi ravintoaineiksi. Niillä on kuitenkin elintärkeä säätelytehtävä monissa tavanomaisissa toiminnoissa. Niiden puutos voi aiheuttaa sairauksia ja ravitsemusongelmia.

Mineraalien tehtävät ihmiselimistössä

Mineraaleja tarvitaan tiettyihin elimistön biokemiallisiin prosesseihin. Niillä on myös joitakin rakenteellisia tehtäviä. Jokaisella niillä on omat tehtävänsä, mutta yleisesti ottaen ne voidaan kiteyttää seuraavalla tavalla:

• Mineraalit ovat kudosten, kuten hampaiden ja luiden, rakenneosasia. Lisäksi ne ovat solujen perusosasia.
• Ne osallistuvat happo-emästasapainon ylläpitoon.
• Ne turvaavat optimaalisen nestetasapainon.
• Ne osallistuvat kaasujen kuljetukseen.
• Niitä tarvitaan lihasten supistumiseen.
• Ne osallistuvat muiden aineiden, kuten rasvojen ja glukoosin, aineenvaihduntaan sekä energian varastointiin.
• Mikromineraaleilla eli hivenaineilla on hyvin tärkeä tehtävä entsyymien katalyytteinä. Näistä erottuu erityisesti niiden vaikutus entsyymeihin, joilla on antioksidoiva kyky.

Mahdolliset terveyshyödyt

Tehtäviensä lisäksi mineraalit ovat herättäneet mielenkiintoa tiedeyhteisössä myös niiden potentiaalisen sairauksia ehkäisevän hyötynsä vuoksi. Minkä tahansa mineraalin liikasaanti tai puutos saattaa olla yhteydessä suurempaan kroonisten sairauksien riskiin.

Osteoporoosi

Alhainen kalsiumin saanti on yhteydessä osteoporoosiin. Se ei ole ainoa mineraali, jolla on tärkeä rooli tässä mielessä, mutta sitä tarvitaan luiden normaaliin muodostumiseen, erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa.

Korkea verenpaine ja sydänterveys

Kalium on kiistattomasti yksi ruokavalion tärkeimmistä mineraaleista ihmisille, joilla on korkea verenpaine. Myös kalsium ja magnesium ovat tärkeitä, sillä niillä on käänteinen korrelaatio sydäntapahtumiin.

Ruokavalion merkitys on tärkeä, sillä tutkimukset ovat kyseenalaistaneet lisäravinteiden tehon. Tästä on peräisin suositus noudattaa DASH-ruokavaliota, joka sisältää vain vähän suolaa.

Mineraalien tehtävät: antioksidanttinen vaikutus

Oksidatiivinen stressi voi aiheuttaa monia haitallisia vaikutuksia elimistössä, mukaan lukien rappeutuminen sekä DNA- ja proteiinivauriot. Ihmiselimistöllä on sen hidastamiseksi erityiset entsyyminsä, joilla on antioksidatiivinen vaikutus. Näihin mekanismeihin osallistuvat esimerkiksi seleeni, mangaani, kupari ja sinkki.

Mineraalien tehtävät ja niiden luokittelu

Kuten Espanjan ravitsemussäätiö osoittaa, nämä välttämättömät ravintoaineet voidaan jakaa kahteen suurempaan kategoriaan: makro- ja mikromineraaleihin eli kivennäis- ja hivenaineisiin. Kummallakin näistä on yhtä tärkeitä tehtäviä ihmiselimistössä – niiden pääasiallinen ero piilee siinä, kuinka paljon niitä tarvitaan.

Välttämättömät kivennäisaineet

Elimistö tarvitsee näitä vähintään 100 mg päivässä. Tärkeimmät niistä ovat kalsium, fosfori, natrium, kalium, kloori, magnesium ja rikki.

Makromineraalien puutos on yksi yleisimmistä ravintoainepuutoksista. Puutos koskettaa sekä naisilla että miehillä usein kalsiumia, jota saadaan heikosti 50. ikävuoden jälkeen. Sen puutos johtaa vakaviin pitkäaikaisiin terveysongelmiin, kuten osteoporoosiin.

Mikromineraalit eli hivenaineet

Hivenaineita tarvitaan pienemmissä määrissä kuin kivennäisaineita. Hivenaineet, joilla on tärkeä biokemiallinen tehtävä ihmisen elimistössä, ovat rauta, sinkki, fluori, seleeni, kupari, kromi, jodi, mangaani ja molybdeeni.

Terveillä ihmisillä ei yleensä esiinny hivenainepuutoksia, kun he noudattavat tasapainoista ruokavaliota (poikkeuksena rauta, jodi ja sinkki). Sen sijaan hivenaineet voivat olla joissakin tapauksissa jopa myrkyllisiä, erityisesti jos niitä syödään suuria määriä pitkäkestoisesti.

Mineraaleilla on elintärkeitä tehtäviä

Mineraalit ovat oleellisen tärkeitä ravintoaineita, koska ne osallistuvat moniin kehon perustoimintoihin, kuten hapenkuljetukseen, kudosten muodostumiseen, hormonisynteesiin ja entsyymien toimintaan. Ne voidaan jakaa kahteen isoon ryhmään sen perusteella, kuinka paljon niitä tulee saada ravinnosta. Ne kaikki ovat silti yhtä tärkeitä ja niitä saadaan yksinomaan ruokavaliosta.

Tasapainoisesta ja omiin tarpeisiin räätälöidystä ruokavaliosta saa kaikki kehon tarvitsemat päivittäiset mineraalit. Yleensä parhaat lähteet ovat vihannekset, kala, maitotuotteet, palkokasvit ja pähkinät.