Milloin tarvitaan reumatologia?

Reumatologin luona käyminen kannattaa silloin, kun nivelissä tai lihaksissa on kipua, joka ei häviä muutamassa päivässä tai lakkaa vain osittain. Uskotko tarvitsevasi reumatologia?
Milloin tarvitaan reumatologia?

Viimeisin päivitys: 18 syyskuu, 2021

Useat asiantuntijat voivat hoitaa tuki- ja liikuntaelinten ongelmia riippuen vaivan luonteesta. Monissa tapauksissa tästä vastaa reumatologi, mutta hoito voidaan jättää myös muiden ammattilaisten käsiin. Uskotko tarvitsevasi reumatologia? Tämän artikkelin avulla se selviää.

Reumatologi on lääketieteen ammattilainen, joka hoitaa luihin, lihaksiin, nivelsiteisiin, jänteisiin ja niveliin liittyviä vaivoja. Myös muut erikoisalat hoitavat näiden kehonosien ongelmia, muun muassa artrologia, osteologia ja neurologia.

Kun tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat seurausta loukkaantumisesta, niiden hoidosta vastaa yleensä traumatologi tai fysioterapeutti, ja toisinaan ortopedi. Mikä siis on reumatologi ja mitä reumatologit tekevät? Ja mistä tiedät, tarvitsetko itse reumatologia?

Mikä on reumatologi?

Reumatologi hoitaa monia erilaisia sairauksia
Reumatologi on lääkäri, joka erikoistuu luihin, lihaksiin, nivelsiteisiin, jänteisiin ja niveliin liittyviin vaivoihin.

Reumatologi on lääkäri, joka on erikoistunut hoitamaan tuki- ja liikuntaelinsairauksia, nivelsairauksia ja niin kutsuttuja reumasairauksia, joihin kuuluu koko elimistön autoimmuunihäiriöt, kuten nivelreuma.

Reumasairaudet voivat aiheuttaa kipua, turvotusta, jäykkyyttä sekä nivelten, luiden ja niitä tukevien lihasten epämuodostumia. Reumatologi pystyy diagnosoimaan ja hoitamaan näitä ongelmia, mutta ei suorita leikkauksia.

Reumatologi työskentelee tavallisesti avohoitopohjalta. Joskus muut lääkärit ohjaavat potilaan reumatologin luo, mutta osa ihmisistä saapuu reumatologin vastaanotolle suoraan. Reumatologit työskentelevät usein sairaaloissa moniammatillisen tiimin kanssa sairauksissa, jotka kuuluvat heidän osaamisalaansa.

Mitä reumatologin koulutukseen kuuluu?

Reumatologi kouluttautuu yleislääkäriksi ja erikoistuu sitten reumatologiaan kahden tai kolmen vuoden ajan.

Joissakin maissa reumatologit joutuvat suorittamaan loppukokeen opintojen päätteeksi saadakseen todistuksen pätevyydestään tällä alalla. Todistus tulee sitten uusia tietyin väliajoin sen varmistamiseksi, että heidän tietonsa pysyvät ajan tasalla.

Mitä vaivoja reumatologi voi hoitaa?

Reumatologi hoitaa laajaa kirjoa eri sairauksia, joille kaikille on yhteistä se, että ne ovat tulehdus- tai autoimmuuniperäisiä. Nämä vaikuttavat niveliin, jänteisiin, nivelsiteisiin, lihaksiin, luihin ja verisuoniin.

Reumatologi hoitaa muun muassa seuraavia vaivoja:

  • Niveltulehdus, nivelreuma, nivelpsoriaasi tai juveniili idiopaattinen artriitti eli lastenreuma
  • Selkäkipu
  • Nivelrikko ja osteoporoosi
  • Punahukka
  • Fibromyalgia
  • Vaskuliitti
  • Jännetulehdus ja tulehduksellinen lihastauti
  • Bursiitti eli limapussin tulehdus
  • Selkärankareuma
  • Reaktiiviset artropatiat
  • Kihti
  • Sarkoidoosi
  • Jättisoluarteriitti
  • Skleroderma
  • Polymyalgia rheumatica eli “lihasreuma” ja polymyosiitti
  • Behçetin tauti
  • Pagetin tauti
  • Reiterin oireyhtymä
  • Sjögrenin oireyhtymä

Reumatologit hoitavat yhteensä jopa 120:tä erilaista sairautta ja vaivaa. He keräävät yleensä tietoa potilaan ja tämän suvun sairaushistoriasta, tekevät diagnostisia testejä ja laativat sitten hoitosuunnitelman, johon voivat kuulua lääkkeet, pistokset hoidettavalla alueella ja toisinaan potilaan ohjaaminen fysioterapeutin tai toisen erikoislääkärin luo.

Milloin reumatologille tulisi varata aika?

On tavallista, että ihmisillä on nivel- tai lihaskipuja jossain vaiheessa elämää. Jos ne jatkuvat useita päiviä, on tärkeää hakeutua yleislääkärin luo tilanteen arvioimiseksi.

Jos yleislääkärin soveltamat toimenpiteet eivät tehoa tai toimivat vain osittain, saatetaan tarvita reumatologia. Sinun tulisi varata aika reumatologille silloin, kun sinulla on yksi tai useampi seuraavista vaivoista:

  • Kipua useissa nivelissä
  • Nivelkipua, joka ei liity mihinkään tunnettuun vammaan
  • Lihas- tai nivelkipua, jonka yhteydessä esiintyy kuumetta, uupumusta, aamujäykkyyttä, ihottumaa tai rintakipua
  • Lihaskipua, jolle ei löydy selkeää syytä
  • Yli 50-vuotiaat ihmiset, joilla on toistuvia lihaskipuja tai päänsärkyjä

Lääkäriin tulisi lähteä mahdollisimman pian, jos suvussa on ollut autoimmuunisairauksia tai oireet pahenevat huomattavasti lyhyessä ajassa. Syynä on se, että nivelkipu, jota ei hoideta nopeasti, saattaa johtaa mahdollisesti jopa pysyvään nivelvaurioon.

Mitä lääkärikäynniltä voi odottaa

Reumatologi hoitaa tuki- ja liikuntaelinten ongelmia
Reumasairauden diagnosoiminen on monimutkaista ja vaatii huolellista tutkimusta ja useita kokeita.

Reumasairaudet ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea diagnosoida. Tästä syystä ei kannata odottaa mitään lopullista diagnoosia ensimmäiseltä lääkärikäynniltä. Lääkäri tekee yleensä kliinisen tutkimuksen tulehduksesta kertovien merkkien ja oireiden varalta ja kyselee suvussa esiintyvistä sairauksista.

Reumatologi analysoi myös siihenastisten kokeiden tulokset ja vaatii lähes aina lisäkokeita. Näihin saattavat kuulua röntgenkuvat, CT-kuvaus, MRI-kuvaus ja ultraääni. Näitä käytetään tuki- ja liikuntaelinten poikkeavuuksien havaitsemiseksi.

On tärkeää ottaa lääkärin vastaanotolle mukaan seuraavat:

  • Mahdolliset aiemmat laboratoriokokeet, röntgenkuvat, ultraäänet ja MRI:t, jotka liittyvät sinua koskettavaan ongelmaan.
  • Päivitetty lista parhaillaan käyttämistäsi lääkkeistä tarkkoine annoksineen sekä ne lääkkeet, joita olet jo kokeillut vaivan hoitamiseen
  • Lista lääkeallergioista
  • Selkeät maininnat autoimmuuni- tai reumatologisista sairauksista, joista muut suvun jäsenet kärsivät

Keräämiesi tietojen analyysin perusteella reumatologi laatii hoitosuunnitelman. Joskus tarvitaan useita konsultaatioita ennen kuin ammattilainen pääsee lopulliseen diagnoosiin.

Jos sinulla on nivelkipua, tarvitset luultavasti reumatologia

Hyvin usein ihmiset ohjataan ortopedin luo reumatologin sijaan. Yleissääntö on se, että jos henkilöllä ei ole mitään tapaturmasta johtuvaa vammaa, joka vaivan alun perin aiheutti, on parasta mennä ensin reumatologin vastaanotolle.

Konsultaatiota ei kannata lykätä siksi, että kipu ei mielestäsi ole riittävän voimakasta ansaitakseen lääkärikäyntiä. Jos ilmenee jäykkyyttä ja tulehdusta, vaikka kipua olisikin vain vähän, sinun tulisi mennä reumatologin tutkittavaksi.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Kollageeni hyödyttää nivelten terveyttä
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Kollageeni hyödyttää nivelten terveyttä

Kollageeni on elimistölle tärkeä proteiini. Tästä artikkelista voit lukea, kuinka kollageeni hyödyttää nivelten terveyttä.



  • Solis Cartas, U., Morejón Gómez, J. A., & de Armas Hernández, A. (2014). Espondilitis anquilosante y enfermedad de Von Recklinhausen. Una asociación infrecuente. Revista Cubana de Reumatología, 16(2), 240-244.
  • López Palma, A. E., Martínez Gutiérrez, J. A., Cevallos Morejón, P. G., & Castro Mangui, F. A. (2018). La polimialgia reumática. Un desafío diagnóstico. Revista Cubana de Reumatología, 20(1), 1-7.
  • Pujol, J. C. D. (2010). Reumatología clínica. Content Repository Only!