Logo image
Logo image

Millä tavoin pitkälle jalostetut elintarvikkeet vaikuttavat mielenterveyteen?

3 minuuttia
Millä tavoin pitkälle jalostetut elintarvikkeet vaikuttavat mielenterveyteen?
Viimeisin päivitys: 31 tammikuuta, 2023

Massatuotetuilla, ultraprosessoiduilla elintarvikkeilla on monia haitallisia vaikutuksia mielenterveyteemme. Näissä tuotteissa on paljon tulehdusta lisääviä yhdisteitä, jotka voivat heikentää hermosolujen plastisuutta. Lue täältä, millä tavoin pitkälle jalostetut elintarvikkeet vaikuttavat mielenterveyteen.

On syytä huomata, että tällaiset elintarvikkeet valmistetaan laadultaan kyseenalaisista keinotekoisista lisäaineista. Ne voivat myös vaikuttaa suoliston mikrobiotaan, mikä vaikuttaa myrkyllisten aineiden kulkeutumiseen aivoihin.

Millä tavoin pitkälle jalostetut elintarvikkeet vaikuttavat mielenterveyteen?

Neurology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden säännöllinen kulutus lisää dementian ja muiden hermorappeumasairauksien ilmaantuvuutta. Yksi syy on se, että nämä tuotteet edesauttavat toksiinien, kuten beeta-amyloidiyhdisteiden, kertymistä elimistöön.

On tärkeää huomata, että pitkälle jalostetut elintarvikkeet voivat myös edistää vapaiden radikaalien muodostumista ja niiden myöhempää kertymistä kehon kudoksiin. Tämä nopeuttaa ikääntymistä. The Journals of Gerontology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan näiden tuotteiden kulutus on voitu yhdistää jopa haurauden lisääntymiseen vanhuksilla.

Hiljattaisissa tutkimuksissa teollisesti jalostettujen elintarvikkeiden syönti on myös yhdistetty masennuksen lisääntymiseen aikuisilla. Riski on suurempi, kun fyysinen aktiivisuus on vähäistä.

Loppujen lopuksi ruokavalion parantaminen ja istuma-asentoon painottuvan elämäntyylin välttäminen ovat kaksi keskeistä näkökohtaa, kun tavoitteena on terveenä pysyminen.

Kaikki pitkälle jalostetut elintarvikkeet eivät kuitenkaan ole yhtä haitallisia. Pahimpia ovat ne, jotka on valmistettu huonolaatuisista rasvoista, kuten jalostetusta kookosöljystä tai palmuöljystä. Nämä aiheuttavat eniten tulehdusta.

Some figure
Biologisella tasolla aivoihin voi kertyä myrkkyjä syömistämme pitkälle jalostetuista elintarvikkeista.

Saatat olla kiinnostunut tästäkin artikkelista: Ultraprosessoidut ruoat lisäävät solujen ikääntymistä

Pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden vaikutukset suoliston mikrobiotaan

Suoliston ja aivojen tiedetään olevan läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Se tapahtuu pääosin mikrobiotan, ruoansulatuskanavassa asustavaen mikrobijoukon, välityksellä.

Niiden monimuotoisuuden ja tiheyden säilyttäminen auttaa näin ollen vähentämään sairauksien riskiä. Näitä ovat esimerkiksi masennus, ahdistus ja hermorappeumasairaudet.

Ruokavalio säätelee pitkälti mikrobiotan toimintaa ja ominaisuuksia. Yksinkertaiset sokerit, keinotekoiset lisäaineet ja transrasvat vaikuttavat haitallisesti ruoansulatuskanavan mikrobeihin. Toksiinit ylittävät tällöin suuremmalla todennäköisyydellä suolen limakalvoesteen, pääsevät verenkiertoon ja leviävät sitten eri kudoksiin.

Ongelman välttämiseksi tulee paitsi vähentää pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kulutusta, myös sisällyttää ruokavalioon hapanmaitotuotteita ja riittävästi kuitua. Tärkeimmissä ravitsemusoppaissa suositellaankin syömään vähintään 25 grammaa kuitua päivittäin hyötyjen saamiseksi.

Kaikella kuidulla ei ole samanlaista vaikutusta. Suoliston mikrobiotaan vaikuttaa enemmän liukoinen kuitu, joka turpoaa vedestä ja fermentoituu. Se toimii energiasubstraattina bakteereille, minkä ansiosta muodostuu tulehduksenvastaisia yhdisteitä, kuten lyhytketjuisia rasvahappoja. Tästä yksi esimerkki on butyraatti.

Terve mikrobiota masennuksen hoidossa

Mikrobiota-suolisto-aivoakselia tutkitaan aina vain yhä enemmän. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että mielenterveyttä saatetaan voida kohentaa mikrobiotan koostumuksen uudelleenmuokkaamisella.

Toisin sanoen probiootit saatetaan ottaa osaksi masennuksen hoitoa lähitulevaisuudessa. Bakteeriflooran modulaattorit voivat lisätä potilaiden vastetta masennuslääkkeille.

Tässä mielessä pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kulutuksen vähentäminen olisi mielenterveyttä suojaava tekijä. Niiden vähentäminen voi kohentaa mikrobiotaa, ja tätä myötä voitaisiin hallita masennuksen tai ahdistuksen kliinisten tilojen kehittymisriskiä.

Some figure
Ruokavaliolla on keskeinen asema masennustilojen hoidossa lääkkeiden käytön lisäksi.

Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea myös tämän: 6 ahdistusta ja masennusta aiheuttavaa ruokailutottumusta

Pitkälle jalostetut elintarvikkeet vahingoittavat mielenterveyttä

Pitkälle jalostetuilla elintarvikkeilla on haitallinen vaikutus ihmisten mielenterveyteen. Ne lisäävät kehon tulehdusta ja hapettumista. Ne voivat jopa sisältää myrkyllisiä aineita, jotka kertyvät kudoksiin ja häiritsevät elimistön normaalia fysiologista toimintaa.

Tästä syystä niiden määrää ruokavaliossa tulisi rajoittaa mahdollisimman paljon.

Hyvien elintapojen ylläpitäminen auttaa parantamaan mielenterveyttä. Laadukas uni sekä liikunta ja muut terveelliset tottumukset ovat oleellisia asioita.

Mielenterveys on monitahoinen asia ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Sen kohenemista tai heikkenemistä ei voida yhdistää yhteen ainoaan tekijään. Pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden haitallinen vaikutus näyttää kuitenkin olevan niistä yksi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Li H, Li S, Yang H, et al. Association of Ultraprocessed Food Consumption With Risk of Dementia: A Prospective Cohort [published online ahead of print, 2022 Jul 27]. Neurology. 2022;10.1212/WNL.0000000000200871. doi:10.1212/WNL.0000000000200871
  • Sandoval-Insausti H, Blanco-Rojo R, Graciani A, et al. Ultra-processed Food Consumption and Incident Frailty: A Prospective Cohort Study of Older Adults. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2020;75(6):1126-1133. doi:10.1093/gerona/glz140
  • Gómez-Donoso C, Sánchez-Villegas A, Martínez-González MA, et al. Ultra-processed food consumption and the incidence of depression in a Mediterranean cohort: the SUN Project. Eur J Nutr. 2020;59(3):1093-1103. doi:10.1007/s00394-019-01970-1
  • Castañeda Guillot, Carlos. “Microbiota intestinal y trastornos del comportamiento mental.” Revista Cubana de Pediatría 92.2 (2020).
  • Jimenez-Badilla, Iveth, and Luis Acuña-Amador. “Evidencias clínicas del uso de moduladores de la microbiota intestinal para el tratamiento de trastornos mentales: una revisión bibliográfica sistemática.” Psiquiatría Biológica 28.2 (2021): 100315.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.