Fyysisesti passiivisen elämäntavan riskit aivoille

Passiiviseen elämäntapaan liittyy monia riskejä, ja ne voivat vaikuttaa sekä fyysiseen terveyteen että aivoihin. Lue aiheesta lisää alta.
Fyysisesti passiivisen elämäntavan riskit aivoille

Viimeisin päivitys: 19 toukokuuta, 2022

Passiivisuus, liikkumattomuus, treenaamattomuus ja yleinen paikallaan pysyminen ovat haitaksi yleiselle terveydentilalle. Tämä on tiedetty jo vuosia. Tässä artikkelissa kerromme kuitenkin, mitkä ovat fyysisesti passiivisen elämäntavan riskit aivoille.

Nykyaikana fyysinen aktiivisuus on elämässämme toissijaista. Moni tekee sellaista työtä, jossa joudutaan istumaan useita tunteja putkeen, ja liikkuu paikasta toiseen autolla kävelyn sijaan.

Fyysisesti passiivinen elämäntapa muuttaa hermoston rakennetta

Hermosto ei ole staattinen vaan dynaaminen rakenne. Uusia synapseja muodostuu jatkuvasti, ne muuntuvat ja osa niistä häviää. Passiivisuuden aiheuttamat muutokset hermostossa eivät ole varsinaisesti hyviä, ja tämä on yksi suurimmista liikkumattoman elämäntavan riskeistä.

Passiivisen elämäntavan aiheuttamat muutokset aivoissa havaittiin eräässä vuoden 2014 tutkimuksessa, jonka tekivät Mischel kollegoineen Wayne State -yliopiston lääketieteen laitokselta.

Tutkittavaksi valittiin kaksi rottaryhmää. Toinen ryhmä liikkui ja kuntoili säännöllisesti ja toinen ryhmä ei. Kolmen kuukauden kuluttua tutkijat havaitsivat fyysisiä muutoksia passiivisten rottien aivojen rakenteessa:

  • Liiallinen määrä lisähaaroja hermosoluissa ylistimuloi hermostoa nopeuttaen sykettä ja altistaen rotat korkealle verenpaineelle.
  • Passiivisuus johti sympaattisen hermoston kyvyttömyyteen säädellä ääreisverisuonten supistumista, mikä myöskin altisti rotat korkealle verenpaineelle ja sydänsairaudelle.

Muissa tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että fyysisesti passiivinen elämäntapa heikentää muistia ja oppimiskykyä sekä altistaa hermorappeumasairauksille.

Passiivisen elämäntavan riskit aivoille ovat monet.

Miten välttää fyysisesti passiivisen elämäntavan riskit aivoille

Liikunta parantaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä

Thomas Stevens osoitti Preventative Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, että kohtuukuormittava liikunta parantaa mielenterveyttä erityisesti niillä, jotka kärsivät stressistä, ahdistuksesta ja masennushäiriöistä. Kyseisestä tutkimuksesta saadut tulokset antoivat lisäksi viitteitä seuraavista:

  • Mielialan paraneminen
  • Ahdistus- ja masennusoireiden väheneminen
  • Parantunut fyysinen hyvinvointi
  • Merkittävä elämänlaadun paraneminen, erityisesti naisilla ja muulla yli 40-vuotiaalla väestöllä

Johtopäätös on selkeä: paras keino välttää krooniset sairaudet, kuten diabetes, korkea verenpaine, lihavuus, osteoporoosi sekä sydän- ja verisuonitaudit, on harrastaa liikuntaa. Jo pelkkä päivittäinen kävely riittää ehkäisemään monia ongelmia. Liikunnan on lisäksi oltava kohtuutehoista ja progressiivista.

Uni on erittäin tärkeää

Tiettävästi yksi passiivisen elämäntavan riskeistä piilee rutiinien puuttumisessa ja epäsäännöllisissä elämäntavoissa, mikä johtaa huonolaatuiseen uneen. Tämä tietysti vain pahentaa ongelmaa.

Jos et nuku hyvin, olet huonommalla tuulella ja kärsit voimakkaammasta mielialan heittelystä. Lisäksi keskittymiskyky ja muisti kärsivät huonoista yöunista.

Liikunta sitä vastoin parantaa unen laatua ja tekee sitä levollisempaa. Ei ole yllättävää, että yksi parhaista keinoista hoitaa unettomuutta on harrastaa liikuntaa.

Passiivinen elämäntapa heikentää terveyttä.

Lue lisää täältä: Univaje ja liikalihavuus

Liikunta ehkäisee passiivisen elämäntavan riskejä ja parantaa mielialaa

Aivan oikein: liikunta auttaa torjumaan ahdistusoireita, joten se myös rauhoittaa ja rentouttaa nukkumaan mennessä. Liikunta kohottaa myös itsetuntoa ja itseluottamusta sekä edistää sosiaalisuutta.

Olemme nyt esitelleet passiivisen elämäntavat riskit aivoille ja keholle yleisesti. On sinun käsissäsi torjua niitä liikunnalla ja stimuloimalla hermosoluja esimerkiksi harrastamalla ulkoilma-aktiviteetteja, käymällä museoissa tai juttelemalla kävelyn tai hölkän aikana lenkkikaverin kanssa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Lavielle-Sotomayor, P., Pineda-Aquino, V., Jáuregui-Jiménez, O., & Castillo-Trejo, M. (2014). Actividad física y sedentarismo: Determinantes sociodemográficos, familiares y su impacto en la salud del adolescente. Revista de salud pública16, 161-172.
  • Mischel, N. A., Llewellyn‐Smith, I. J., & Mueller, P. J. (2014). Physical (in) activity‐dependent structural plasticity in bulbospinal catecholaminergic neurons of rat rostral ventrolateral medulla. Journal of Comparative Neurology522(3), 499-513.
  • Vega, R. A. (2011). Riesgo de adquirir enfermedades crónicas no transmisibles provocadas por sedentarismo, de los empleados de la Universidad Pedagógica Nacional Francisco Morazán. Paradigma: Revista de investigación educativa, 33-43.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.