Miksi me vilustumme?
Vilustuminen eli flunssa on yksi yleisimmistä sairauksista. Itse asiassa se on myös yksi yleisimmistä syistä lääkärin vastaanotolla vierailuun, samoin suurimpia syitä poissaoloille sekä kouluissa että työpaikoilla. Kuinka moni meistä onkaan pysähtynyt miettimään, miksi me vilustumme?
Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on erilaisia uskomuksia siitä, miksi ihmiset vilustuvat. Esimerkiksi Suomessa meillä on tapana sanoa, että vilustuminen liittyy lähes aina siihen että olemme kylmettyneet, olemme menneet ulos märällä tukalla tai emme ole pukeneet riittäväksi vaatteita pakkassäällä.
Mielenkiintoista kyllä, vilustumista on kuvattu jo muinaisissa egyptiläisissä teksteissä, jotka ovat peräisin vuodesta 1500 eKr. Tänä päivänä lääketieteen kehityksen takia voimme kuitenkin tietää jo varmasti vilustumisen todelliset syyt sekä määritellä konkreettisesti, mitä elimistössämme tapahtuu vilustumisen aikana.
Tästä syystä haluamme selvittää tässä artikkelissa hieman tarkemmin, miksi me vilustumme, mitkä riskitekijät altistavat vilustumiselle sekä mitä kehossa todella tapahtuu vilustumisen aikana. Tällä tapaa voimme jättää taaksemme ne kulttuurilliset myytit ja teoriat tästä yleisestä riesasta, joka vaikuttaa käytännössä koko väestöön jossain vaiheessa elämää.
Miksi me oikein vilustumme?
Itse asiassa vilustumisessa on kyse viruksen aiheuttamasta infektiosta. Se on yksi yleisimmistä sairauksista, ja sitä tartuttaa useimmiten rhinovirus. Se on itse itseään rajoittava sairaus, joka kestää tapauskohtaisesti muutamasta päivästä maksimissaan 7-10 päivään.
On tärkeää huomata, että vaikka sen nimi aiheuttaa sekaannusta, emme vilustu siksi että altistumme kylmälle. Vaikka on totta, että kylmä ja talvi liittyvät useampaan nuhatapaukseen, tämä ei ole vilustumiseen johtava syy. Meidän siis tulisi pitää selvänä, että kyseessä on nimenomaan viruksen aiheuttama infektio.
Flunssa ei ole talven aiheuttama sairaus. Vaikka onkin totta, että flunssatapauksia esiintyy useammin juuri kylminä vuodenaikoina, niiden todellinen syy on viruksen aiheuttama infektio.
Kaikki ihmiset ikäluokasta riippumatta voivat vilustua. Sitä aiheuttavat erittäin herkästi tarttuvat virukset, jotka leviävät helposti ilmassa ja suorassa kontaktissa vilustuneen ihmisen kanssa. Tämän infektion yleisimpiä oireita ovat yskä, aivastelu ja nenän tukkoisuus. Muita yleisiä oireita ovat:
- Silmät vetistyvät ja nenä vuotaa runsaasti.
- Vilustunut ihminen voi tuntea myös päänsärkyä ja kurkkukipua.
- Väsyttää ja vointi on yleisesti ottaen heikko.
- Kurkkuun ja rintaan kertyy limaa.
Kun saamme flunssan, sitä aiheuttava virus voi levitä ympäristössä monella tapaa; aivastelemalla, yskimällä, kättelemällä tai puhumalla autamme virusta leviämään ympäristössä sekä tartuttamaan ympärillämme olevia ihmisiä.
Sama tapahtuu, kun jaamme esineitä tai kosketamme flunssaan sairastunutta ihmistä. Tämä on toinen syy sille, minkä vuoksi meillä on tapana uskoa, että vilustuminen liittyisi jollakin tapaa kylmään ilmaan. Ihmisillä on kylmällä ilmalla tapana hakeutua lämpimiin paikkoihin, joissa on paljon muita ihmisiä ja näin levittää virusta toisiinsa.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Flunssa vai influenssa? Nämä ovat tärkeimmät erot
Mitkä ovat vilustumiselle altistavia riskitekijöitä?
Se, että kyse on viruksen aiheuttamasta infektiosta, ei sulje pois sitä tosiasiaa, että on olemassa myös muita riskitekijöitä, jotka helpottavat altistumista virukselle. Tähän liittyy olennaisena osana se, että olemme altistuneet kylmälle tai että käymme läpi kylmää vuodenaikaa.
Ensinnäkin meidän on tiedettävä, että vaikka altistumme enemmän flunssalle talvella, vilustuminen voi tapahtua mihin vuodenaikaan tahansa. Voit siis aivan yhtä hyvin saada kesäflunssan. Sama tosiasia koskee ikää: kuka tahansa voi vilustua, niin vauvat, lapset, nuoret kuin aikuisetkin.
Alle 6-vuotiailla lapsilla flunssan esiintyvyys on kuitenkin paljon suurempi. Tämä johtuu siitä, että tässä ikäryhmässä hygieniaan liittyvät toimenpiteet, kuten käsien peseminen ja desinfiointi, eivät ole kovin huolellisia, ja ennen kaikkea siksi, että lasten välinen suora kontakti on kouluissa ja leikkiessä paljon suurempi.
Flunssan esiintyminen on yleisempää lapsilla, koska kouluympäristöt helpottavat viruksen leviämistä.
Toinen riskitekijä, joka altistaa meidät tälle virusifektiolle, on heikko immuunijärjestelmä. Esimerkiksi lähiaikoina sairastettu sairaus, elimistön puutostila tai jokin krooninen patologia voi vaikuttaa merkittävällä tavalla virusinfektion syntyyn ja näin flunssaoireiden ilmaantumiseen.
Immuunijärjestelmämme on riippuvainen monista elementeistä ja aineista, joten se on herkkä altistumaan lukuisille muutoksille ja puutostiloille, jotka voivat heikentää sitä. Esimerkiksi huonosti nukkuminen, krooninen stressi sekä monien vitamiinien, ja erityisesti C-vitamiinin puutos, voivat altistaa virusinfektion synnylle.
Lisäksi on osoitettu, että tupakansavu altistaa myös enemmän vilustumiselle. Sekä aktiivisilla että passiivisilla tupakoitsijoilla on suurempi taipumus saada flunssa kuin muilla ihmisillä. Syynä tähän on se, että tupakansavu vahingoittaa hengityselinten limakalvoja ja helpottaa tällä tapaa viruksen pääsyä ja levittäytymistä elimistössämme.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Tupakanhimon hillitseminen 5 kasvihaudukkeen avulla
Lopuksi
Tiivistettynä; me vilustumme, koska kyseessä on viruksen aiheuttama infektio. Tämä virus voi olla peräisin useasta eri perheestä, joista yleisimpiä ovat rhinoviruksiin kuuluvat virukset.
Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että kylmä ilma tai talvi ovat tekijöitä, jotka voivat helpottaa viruksen ilmaantumista ja leviämistä, mutta eivät ole johtava syy flunssan syntyyn. Toisin sanoen, märällä tukalla ulos lähteminen ei johda flunssaan, mutta huomaa, että jos joudut matkalla kontaktiin flunssaisen ihmisen tai saastuneen pinnan kanssa, saatat aivan hyvin tartuttaa itseesi tämän ikävän, mutta onneksi usein hyvin vaarattoman riesan.
Vilustuminen eli flunssa on yksi yleisimmistä sairauksista. Itse asiassa se on myös yksi yleisimmistä syistä lääkärin vastaanotolla vierailuun, samoin suurimpia syitä poissaoloille sekä kouluissa että työpaikoilla. Kuinka moni meistä onkaan pysähtynyt miettimään, miksi me vilustumme?
Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on erilaisia uskomuksia siitä, miksi ihmiset vilustuvat. Esimerkiksi Suomessa meillä on tapana sanoa, että vilustuminen liittyy lähes aina siihen että olemme kylmettyneet, olemme menneet ulos märällä tukalla tai emme ole pukeneet riittäväksi vaatteita pakkassäällä.
Mielenkiintoista kyllä, vilustumista on kuvattu jo muinaisissa egyptiläisissä teksteissä, jotka ovat peräisin vuodesta 1500 eKr. Tänä päivänä lääketieteen kehityksen takia voimme kuitenkin tietää jo varmasti vilustumisen todelliset syyt sekä määritellä konkreettisesti, mitä elimistössämme tapahtuu vilustumisen aikana.
Tästä syystä haluamme selvittää tässä artikkelissa hieman tarkemmin, miksi me vilustumme, mitkä riskitekijät altistavat vilustumiselle sekä mitä kehossa todella tapahtuu vilustumisen aikana. Tällä tapaa voimme jättää taaksemme ne kulttuurilliset myytit ja teoriat tästä yleisestä riesasta, joka vaikuttaa käytännössä koko väestöön jossain vaiheessa elämää.
Miksi me oikein vilustumme?
Itse asiassa vilustumisessa on kyse viruksen aiheuttamasta infektiosta. Se on yksi yleisimmistä sairauksista, ja sitä tartuttaa useimmiten rhinovirus. Se on itse itseään rajoittava sairaus, joka kestää tapauskohtaisesti muutamasta päivästä maksimissaan 7-10 päivään.
On tärkeää huomata, että vaikka sen nimi aiheuttaa sekaannusta, emme vilustu siksi että altistumme kylmälle. Vaikka on totta, että kylmä ja talvi liittyvät useampaan nuhatapaukseen, tämä ei ole vilustumiseen johtava syy. Meidän siis tulisi pitää selvänä, että kyseessä on nimenomaan viruksen aiheuttama infektio.
Flunssa ei ole talven aiheuttama sairaus. Vaikka onkin totta, että flunssatapauksia esiintyy useammin juuri kylminä vuodenaikoina, niiden todellinen syy on viruksen aiheuttama infektio.
Kaikki ihmiset ikäluokasta riippumatta voivat vilustua. Sitä aiheuttavat erittäin herkästi tarttuvat virukset, jotka leviävät helposti ilmassa ja suorassa kontaktissa vilustuneen ihmisen kanssa. Tämän infektion yleisimpiä oireita ovat yskä, aivastelu ja nenän tukkoisuus. Muita yleisiä oireita ovat:
- Silmät vetistyvät ja nenä vuotaa runsaasti.
- Vilustunut ihminen voi tuntea myös päänsärkyä ja kurkkukipua.
- Väsyttää ja vointi on yleisesti ottaen heikko.
- Kurkkuun ja rintaan kertyy limaa.
Kun saamme flunssan, sitä aiheuttava virus voi levitä ympäristössä monella tapaa; aivastelemalla, yskimällä, kättelemällä tai puhumalla autamme virusta leviämään ympäristössä sekä tartuttamaan ympärillämme olevia ihmisiä.
Sama tapahtuu, kun jaamme esineitä tai kosketamme flunssaan sairastunutta ihmistä. Tämä on toinen syy sille, minkä vuoksi meillä on tapana uskoa, että vilustuminen liittyisi jollakin tapaa kylmään ilmaan. Ihmisillä on kylmällä ilmalla tapana hakeutua lämpimiin paikkoihin, joissa on paljon muita ihmisiä ja näin levittää virusta toisiinsa.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Flunssa vai influenssa? Nämä ovat tärkeimmät erot
Mitkä ovat vilustumiselle altistavia riskitekijöitä?
Se, että kyse on viruksen aiheuttamasta infektiosta, ei sulje pois sitä tosiasiaa, että on olemassa myös muita riskitekijöitä, jotka helpottavat altistumista virukselle. Tähän liittyy olennaisena osana se, että olemme altistuneet kylmälle tai että käymme läpi kylmää vuodenaikaa.
Ensinnäkin meidän on tiedettävä, että vaikka altistumme enemmän flunssalle talvella, vilustuminen voi tapahtua mihin vuodenaikaan tahansa. Voit siis aivan yhtä hyvin saada kesäflunssan. Sama tosiasia koskee ikää: kuka tahansa voi vilustua, niin vauvat, lapset, nuoret kuin aikuisetkin.
Alle 6-vuotiailla lapsilla flunssan esiintyvyys on kuitenkin paljon suurempi. Tämä johtuu siitä, että tässä ikäryhmässä hygieniaan liittyvät toimenpiteet, kuten käsien peseminen ja desinfiointi, eivät ole kovin huolellisia, ja ennen kaikkea siksi, että lasten välinen suora kontakti on kouluissa ja leikkiessä paljon suurempi.
Flunssan esiintyminen on yleisempää lapsilla, koska kouluympäristöt helpottavat viruksen leviämistä.
Toinen riskitekijä, joka altistaa meidät tälle virusifektiolle, on heikko immuunijärjestelmä. Esimerkiksi lähiaikoina sairastettu sairaus, elimistön puutostila tai jokin krooninen patologia voi vaikuttaa merkittävällä tavalla virusinfektion syntyyn ja näin flunssaoireiden ilmaantumiseen.
Immuunijärjestelmämme on riippuvainen monista elementeistä ja aineista, joten se on herkkä altistumaan lukuisille muutoksille ja puutostiloille, jotka voivat heikentää sitä. Esimerkiksi huonosti nukkuminen, krooninen stressi sekä monien vitamiinien, ja erityisesti C-vitamiinin puutos, voivat altistaa virusinfektion synnylle.
Lisäksi on osoitettu, että tupakansavu altistaa myös enemmän vilustumiselle. Sekä aktiivisilla että passiivisilla tupakoitsijoilla on suurempi taipumus saada flunssa kuin muilla ihmisillä. Syynä tähän on se, että tupakansavu vahingoittaa hengityselinten limakalvoja ja helpottaa tällä tapaa viruksen pääsyä ja levittäytymistä elimistössämme.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Tupakanhimon hillitseminen 5 kasvihaudukkeen avulla
Lopuksi
Tiivistettynä; me vilustumme, koska kyseessä on viruksen aiheuttama infektio. Tämä virus voi olla peräisin useasta eri perheestä, joista yleisimpiä ovat rhinoviruksiin kuuluvat virukset.
Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että kylmä ilma tai talvi ovat tekijöitä, jotka voivat helpottaa viruksen ilmaantumista ja leviämistä, mutta eivät ole johtava syy flunssan syntyyn. Toisin sanoen, märällä tukalla ulos lähteminen ei johda flunssaan, mutta huomaa, että jos joudut matkalla kontaktiin flunssaisen ihmisen tai saastuneen pinnan kanssa, saatat aivan hyvin tartuttaa itseesi tämän ikävän, mutta onneksi usein hyvin vaarattoman riesan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- InformedHealth.org [Internet]. Cologne, Germany: Institute for Quality and Efficiency in Health Care (IQWiG); 2006-. Common colds: Overview. 2006 Feb 14 [Updated 2018 Nov 15]. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK279543/
- Worrall G. Common cold. Can Fam Physician. 2011;57(11):1289–1290.
- Arroll B. Common cold. BMJ Clin Evid. 2011;2011:1510. Published 2011 Mar 16.
- Troullos E, Baird L, Jayawardena S. Common cold symptoms in children: results of an Internet-based surveillance program. J Med Internet Res. 2014;16(6):e144. Published 2014 Jun 19. doi:10.2196/jmir.2868
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.