Miksi laryngektomia tehdään ja mitkä ovat sen seuraukset?

Tämän päivän artikkelissa selvitämme, mikä on laryngektomian tarkoitus. Kyseessä on kirurginen toimenpide, jossa kurkunpää poistetaan kokonaan. Tämän vaativan leikkauksen jälkeen vaaditaan sopeutumista, joten emotionaalinen ja psykologinen tuki tulevat tarpeeseen.
Miksi laryngektomia tehdään ja mitkä ovat sen seuraukset?

Kirjoittanut Edith Sánchez

Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Tässä artikkelissa haluamme selvittää, miksi laryngektomia tehdään ja millaisia seurauksia sillä voi olla. Kyseessä on toimenpide, jossa kurkunpää poistetaan potilaalta kokonaan. Tällainen leikkaus aiheuttaa suuria muutoksia sen läpikäyvän ihmisen elämässä. Olennaisin muutos on kurkkuäänteen poistuminen sekä hajuaistin, hengityksen ja henkilökohtaisen ulkoisen olemuksen kokemat muutokset.

Potilas, jolle laryngektomia tehdään, joutuu elämään loppuelämänsä trakeostomian eli henkitorveen tehdyn reiän kanssa. Henkitorveen asetetaan putki, joka helpottaa ilman kulkeutumista keuhkoihin. Putki vaatii säännöllistä huolenpitoa.

Laryngektomian vaikutukset ovat hyvin monimuotoisia ja niihin liittyy useita jokapäiväisiä rajoitteita. Potilaan, jolle laryngektomia tehdään, tulee opetella käyttämään ääntään uudelleen sekä hänellä saattaa ilmetä vaikeuksia ruuan nielemisessä. 

Kenelle laryngektomia tehdään?

Laryngektomia tehdään kurkunpään poistamiseksi.
Laryngektomiassa potilaalta poistetaan kurkunpää kokonaan.

Kurkunpään sisällä kulkee kaksi väylää, joista toinen (ruokatorvi) johtaa vatsaan ja toinen keuhkoihin (kurkunpää ja henkitorvi). Kurkunpää jakaa yhteisen tilan ruokatorven kanssa, jota kutsutaan kurkkutorveksi eli nieluksi. Laryngektomiassa poistetaan kurkunpää, jolloin samalla leikataan yhteys suun ja keuhkojen välillä.

Kurkunpään poisto on hyvin vakava toimenpide, jonka lääkärit suorittavat ainoastaan mikäli ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Näin on esimerkiksi seuraavanlaisissa tapauksissa:

  • Kurkunpää on kokenut vakavan vaurion; huomattava vamma esimerkiksi johtuen aseen laukaisusta tai muusta samankaltaisesta tekijästä.
  • Potilaalla on kurkunpään syöpä.
  • Kurkunpäässä on säteilyn aiheuttama kuolio, esimerkiksi sädehoidon seurauksena vaurioitunut alue. 

Miten laryngektomia tehdään?

Laryngektomiassa potilaalle annetaan yleisanestesia. Kirurgi tekee viillon kaulaan sekä sen läpi ja poistaa kurkunpään. Joissakin tapauksissa saatetaan poistaa osa nielusta tai imusolmukkeista.

Kurkunpään poiston jälkeen lääkäri tekee reiän henkitorven etuosaan. Tätä kutsutaan stoomaksi eli avanteeksi ja se on halkaisijaltaan viiden sentin kolikon kokoinen. Tämän jälkeen henkitorveen asetetaan putki tai kanyyli, joka yhdistää keuhkot hengitysilmaan.

Tämän jälkeen haava ommellaan kiinni kirurgisilla tikeillä. Kaulaan laitetaan usein dreeni, jotta neste ja veri pääsevät poistumaan leikkauskohdasta. Kun leikkaus on tehty, potilas viedään heräämöön.

Joskus laryngektomian yhteydessä saatetaan tehdä henkitorven ja ruokatorven punktuuri. Tämä tarkoittaa pienen reiän tekemistä henkitorveen ja ruokatorveen. Tämän jälkeen tehdään eräänlainen läppä, jotta reikä pysyy avoinna. Läpän tarkoituksena on se, ettei ruokaa joudu henkitorveen tukkimaan ilmateitä.

Leikkauksen mahdolliset riskit

Kaikkiin leikkauksiin liittyy omat riskinsä. Näistä yleisimpiä ovat verenvuoto, infektio, allerginen reaktio lääkitykseen sekä hengitys- ja sydänongelmat. Laryngektomiassa erityisesti riskejä ovat seuraavat tekijät:

  • Hematooma tai veren kertyminen johtuen kilpirauhasen valtimoiden repeytymisestä.
  • Putkiin liittyvät hätätilanteet. Tämä tarkoittaa epätavallisia putkia tai yhteyksiä nielun ja ihon välillä.
  • Anastomoottinen stenoosi. Tila, jossa avanteen aukosta tulee liian ahdas.
  • Vuoto. Vuotoa voi ilmetä trakeostosian proteesin sekä henkitorven ja ruokatorven reiän välillä.
  • Henkitorven ja ruokatorven vauriot.
  • Puhumisvaikeudet.
  • Vaikeudet ruoan nielemisessä.

Mitä asioita tulee huomioida ennen laryngektomiaa?

Ennen laryngektomiaa lääkärit suorittavat potilaalla erilaisia testejä ja tutkimuksia. Potilaalle tilataan usein verikokeita ja joskus myös kuvantamiskokeita. Lääkäri tekee potilaalle myös täydellisen fyysisen tutkimuksen.

Potilaan tulisi konsultoida nielemiseen erikoistunutta terapeuttia sekä puheterapeuttia. Tämä valmistaa potilasta laryngektomian seurauksiin. Lisäksi on hyvä kysyä neuvoja myös ravitsemusasiantuntijalta. Jos kyseessä on tupakoitsija, on tupakointi syytä lopettaa sekä hakea tukea ja informaatiota tupakoinnin lopettamisen tueksi.

Potilaan pitää kertoa lääkärille käyttämistään lääkkeistä. Lääkärille on myös hyvä kertoa, mikäli käyttää säännöllisesti alkoholia sekä naisen ollessa kyseessä, mikäli on raskaana tai mahdollisuus raskaudelle.

Myös seuraavia asioita tulee ottaa huomioon:

  • Kaikkien sellaisten lääkkeiden välttäminen, jotka estävät veden hyytymistä. Tämä asia tulisi huomioida jo vähintään viikkoa ennen leikkausta.
  • Potilas ei saa syödä tai juoda 12 tuntiin ennen leikkausta.
  • Jos potilaalla on viikset tai parta, ne tulisi ajaa pois.
  • Myös muita lääkärin antamia neuvoja tulee noudattaa.

Laryngektomian seuraukset

Laryngektomia suoritetaan vain silloin, jos mitään muuta vaihtoehtoa ei enää ole.

Laryngektomian jälkeen potilas viettää todennäköisesti useampia päiviä tehostetun hoidon osastolla. Hänen pitää saada ravintoa nenämahaletkun kautta. Lisäksi potilas saa avanteen kautta lisähappea sekä kipulääkitystä.

Kun tila tasaantuu potilas siirretään osastolle, jossa hän on noin kymmenen päivän ajan. Sinä aikana potilas opettelee uudelleen puhumaan ja syömään.  Lisäksi hän saa apua tottuakseen uudenlaiseen hengitystapaan. 

Sairaalahoidon jälkeen potilaan tulee jatkaa kuntoutumista. Kuntoutukseen liittyy kaksi olennaista asiaa, joista kerromme seuraavaksi.

Avanteen hoito

Yksi tärkeimmistä asioista, josta tulee huolehtia laryngektomian jälkeen on avanteen hoito, jotta sen kautta elimistöön ei pääse viruksia tai bakteereja aiheuttamaan infektioita. Tästä syystä on elintärkeää oppia hoitamaan avannetta oikein. Avanteen reunat tulee puhdistaa vettä, mietoa saippuaa ja harsoa käyttäen.

Avanteen sisälle muodostuu karstaa ja limaa. Tämä kaikki tulee poistaa, jotta ilma pääsee kiertämään kunnolla keuhkoihin. Joskus vain voimakkaasti yskiminen auttaa poistamaan kaikki tällaiset kertymät. Jos se ei kuitenkaan onnistu tällä tavalla, tulee kertymät poistaa manuaalisesti. Potilaalle tulee opettaa, miten kertymät saa poistettua oikeaoppisesti.

Kotona on hyvä olla ilmankosteuttaja, sillä se auttaa estämään avanteen karstoittumista. Joskus kosteutettua ilmaa tarjoavan maskin käyttö voi olla myös hyväksi. Sitä on kuitenkin tarkoitus käyttää vain väliaikaisesti.

Puhekuntoutus

Yksi merkittävimmistä laryngektomian seurauksista on se, että se muuttaa ääntä merkittävästi. Ilma ei kierrä enää samaan tapaan, ja tämä vaikuttaa suuresti siihen miten äänet muodostuvat. On tärkeää oppia kehittämään uudenlaisia tapoja kommunikoida sekä opetella uudelleen puhumaan.

Periaatteessa sanatonta kommunikointia voidaan käyttää, kuten eleitä ja viittomakieltä. Seuraavassa joitakin vaihtoehtoja puheen kuntouttamiseksi.

  • Esofageaalinen puhe. Tässä ilma lukitaan ylemmän ruokatorven ja kurkun avulla. Vaikka tämä onkin vaikeaa oppia, tämä menetelmä voi tuottaa puhetta.
  • Elektrolaryngeaalinen puhe. Tässä hyödynnetään erityistä laitetta tuottamaan ääntä ja puhetta. Ääni saattaa kuulostaa keinotekoiselta, mutta lyhyellä ja pidemmälläkin aikavälillä se tekee tehtävänsä.
  • TEP-puhe. Tässä menetelmässä ruokatorveen ja henkitorveen tehtyyn reikään asennetaan ääniproteesi. Se laitetaan avanteen yläpuolelle, joka mahdollistaa puheen.

Laryngektomian merkitys

Jokaiseen laryngektomiaan liittyy suuria implikaatioita, jotka ovat elämää mullistavia. Kuitenkin seuraamalla lääkärin antamia ohjeita sekä sinnikkyydellä, voi potilas elää lähestulkoon normaalia elämää. Hengittäminen, puhuminen ja syöminen on jälleen mahdollista ilman suurempia epämukavia tuntemuksia. 

Suurin riski on avanteen tukkeutuminen, mikä saattaa estää hengittämisen. Kuitenkin hyvällä harjoittelulla tämäkin ongelma on vältettävissä. Laryngektomian läpi käynyt potilas tarvitsee paljon psykologista tukea, sillä hän tulee kohtaamaan monenlaisia psykososiaalisia muutoksia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • González-García, J. Á., & Aguirregaviria, J. I. (2010). Incarceración total de prótesis fonatoria en la mucosa traqueoesofágica. Informe de una nueva complicación con el uso de prótesis fonatorias. Acta Otorrinolaringológica Española, 61(3), 220-224.
  • Martínez-Ordaz, J. L., Luque-de-León, E., Suárez-Moreno, R. M., & Blanco-Benavides, R. (2003). Fístulas enterocutáneas postoperatorias. Gaceta Médica de México, 139(2).
  • Morejón, E. A., Rodríguez, G. L., Juan, I. D., & Vásquez, J. F. (2012). Laringectomía subtotal supracricoidea. Experiencia del Hospital Docente Clínico-Quirúrgico “10 de octubre”. Revista Cubana de Otorrinolaringología y Cirugía de Cabeza y Cuello, 1(1).

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.