Mikä on kovakalvon identaatioleikkaus?

Kovakalvon identaatioleikkauksen riskit ovat vähäiset, mutta se vaatii useiden viikkojen hoitoa komplikaatioiden välttämiseksi. Tämän päivän artikkelissa keskustelemme tästä toimenpiteestä.
Mikä on kovakalvon identaatioleikkaus?

Viimeisin päivitys: 22 huhtikuuta, 2021

Kovakalvon identaatioleikkaus on toimenpide, jolla korjataan verkkokalvon irtauma. Siinä kyseinen kudos asetetaan takaisin alkuperäiseen tilaansa silikonin avulla.

Muitakin vaihtoehtoja on, mutta tämä on kaikkein käytetyin menetelmä. Alta löydät oleellisimmat tiedot kyseisestä leikkauksesta. Jatka lukemista!

Miksi verkkokalvo irtoaa?

Tämä rakenne näyttää ohuelta kerrokselta silmänpohjassa, mutta se on melko monimutkainen mikroskooppisesta näkökulmasta. Verkkokalvon ansiosta näemme kuvat selvästi, minkä vuoksi mikä tahansa vaurio siinä jättää pysyviä seurauksia.

Verkkokalvon irtaumaan liittyy monia mekanismeja, ja rakenteen alle kertyy jokaisessa tapauksessa nestettä (lasiaisnestettä). Tämä johtaa asteittaiseen verenkierron vähenemiseen ja sitä seuraavaan kudoskuolemaan.

Verkkokalvon irtauma voi syntyä spontaanisti joillakin ihmisillä, joilla on tiettyjä riskitekijöitä. Mayo Clinicin julkaisun mukaan merkittävimmät ovat:

  • Yli 50 vuoden ikä
  • Diabetes mellitus
  • Itsellä tai suvussa on esiintynyt verkkokalvon irtaumaa
  • Aiempi silmään kohdistunut toimenpide
Diabetes voi vaikuttaa näkökykyyn
Diabetes muuttaa pienten verisuonien verenkiertoa, minkä vuoksi se voi vaikuttaa haitallisesti verkkokalvon valtimoihin.

Miten kovakalvon identaatioleikkaus toimii?

Texas Retina Associates -sivuston julkaisun mukaan kovakalvon identaatioleikkauksessa laitetaan silikoninen lenkki tai sieni lähelle kovakalvoa. Jälkimmäinen rakenne on silmän näkyvä valkoinen osa iiriksen eli värikalvon ympärillä. 

Tämä aiheuttaa pienen paineennousun ja silmän sisäisten rakenteiden siirtymisen niin, että verkkokalvo palaa takaisin alkuperäiseen paikkaansa. Toimenpide edellyttää leikkausviiltojen tekemistä silmän ulompaan pintaan materiaalin laittamiseksi sisään.

Hoitava lääkäri saattaa käyttää vielä muitakin menetelmiä ehkäistäkseen sairauden uusiutumista. Yleisimmin käytetyt ovat fotokoagulaatio ja jäädytyshoito. Kummassakin tapauksessa arpikudos sulkee repeämät vaurioituneissa kudoksissa.

Esivalmistelu

Kuten kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin, tähänkin leikkaukseen kuuluu yleensä lyhyt operaatiota edeltävä vaihe, joka pitää sisällään seuraavia asioita:

  • Sängyssä pysyminen äkkiliikkeiden välttämiseksi, kun odotetaan toimenpiteen alkua.
  • Lääkäri tai hoitaja saattaa leikata silmäripsiä hieman ja laittaa silmätippoja pupillin laajentamiseksi.
  • Annetaan paikallispuudutus. Sen laajuus riippuu potilaasta ja kliinisestä vaikeusasteesta.

Millainen kovakalvon identaatioleikkaus on?

Verkkokalvon irtauman vaikeusasteesta riippuen kovakalvon identaatioleikkaus saattaa kestää vähintään yhdestä kahteen tuntiin. Yleiset vaiheet ovat:

  • Leikkausviillon tekeminen kovakalvoon.
  • Silikonimateriaalin asettaminen.
  • Jälkimmäisen ompelu sen siirtymisen ehkäisemiseksi.
  • Verkkokalvon alle kertyneen nesteen tyhjentäminen.

Kirurgi saattaa tehdä myös edellisessä osiossa mainittuja lisätoimenpiteitä, mutta jokaisella niistä on oma tekniikkansa.

Odotukset ja toipuminen kovakalvon identaatioleikkauksen jälkeen

Toimenpide tehoaa yleensä erinomaisesti, vaikkakin joitakin komplikaatioita voi ilmetä (mainitsemme ne seuraavassa osiossa).

Toipumisen ensimmäisinä päivinä esiintyy somaattista kipua sekä punoitusta ja jatkuvaa silmien vuotamista. Nämä oireet kuitenkin väistyvät päivien edetessä.

Lääkäri saattaa antaa hoito-ohjeita, kuten:

  • Lepääminen, mutta ei välttämättä makuulla koko aikaa
  • Silmälapun käyttäminen toimenpiteen jälkeen
  • Antibioottitippojen käyttö aika ajoin
  • Särkylääkkeiden, esimerkiksi ibuprofeenin, käyttö
  • Potilas ei saa ajaa autoa eikä nostella raskaita esineitä
  • Lentomatkustamisen välttäminen
  • Aurinkolasien käyttö

Viikkojen kuluessa on mentävä hoitavan lääkärin luo varmistamaan, että toimenpide on tehonnut.

Mitkä ovat leikkauksen riskit?

Toisinaan toimenpide saattaa aiheuttaa komplikaatioita ensimmäisten parin viikon aikana, vaikkakin se on harvinaista. Merkittävimmät ovat:

  • Infektiot
  • Kaihi
  • Glaukooma
  • Verkkokalvon irtoaminen uudelleen

Ota yhteyttä lääkäriin, jos näkösi tarkkuus heikkenee tai jos näet valonvälähdyksiä tai vierasesineitä näkökentässäsi. Muita varoitusmerkkejä ovat turvotus silmien ympärillä ja kivun voimistuminen.

Kovakalvon identaatioleikkaus hoitaa verkkokalvoirtauman
Kovakalvon identaatioleikkaukseen liittyy joitakin riskejä, sillä kyseessä on silmämunaan kohdistuva leikkaus. Potilaan tulee olla tarkkana varoitusmerkkien kanssa.

Kovakalvon identaatioleikkaus on tehokas hoito hätätapauksissa

Verkkokalvon irtauma on hätätapaus, joka voi aiheuttaa pysyvää sokeutta. Käänny silmälääkärin puoleen mahdollisimman nopeasti, jos huomaat yllä mainittuja oireita.

On olemassa myös muita tehokkaita toimenpiteitä, kuten lasiaisverkkokalvoleikkaus, mutta kovakalvon identaatioleikkaus on edelleen monen lääkärin ensisijainen valinta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • American Academy of Ophthalmology. Management of posterior vitreous detachment, retinal breaks, and lattice degeneration. Preferred practice pattern. San Francisco: American Academy of Ophthalmology; 1998.
  • Cano J, et al. Desprendimiento de retina: una revisión bibliográfica necesaria. MEDISAN 2015; 19(1):78.
  • Claramunt J. Desprendimiento de retina. Rev Med Clin Condes 2010;21(6):956-960.
  • Ho CL, Chen KJ, See LC. Selection of scleral buckling for primary retinal detachment. Ophthalmologica 2002; 216:33-39.
  • Kaiser PK, Riemann CD, Sears JE et al. Macular traction detachment and diabetic macular edema associated with posterior hyaloidal traction. Am J Ophthalmol 2001; 131:44-49.
  • Machemer R, Williams JM Sr. Pathogenesis and therapy of traction detachment in various retinal vascular diseases. Am J Ophthalmol 1988; 105: 170-181.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.