Mikä on haamuraskaus?
Oletko koskaan kuullut pseudosyeesistä, joka tunnetaan myös nimellä haamuraskaus tai valeraskaus? Se on psykologinen häiriö, jota voi esiintyä 20–40 vuoden ikäisillä naisilla. Muutamia tapauksia tiedetään myös tämän ikähaarukan ulkopuolelta.
Tässä artikkelissa kerromme kaiken haamuraskaudesta, muun muassa sen aiheuttajista, oireista ja hoidosta.
Mikä on haamuraskaus?
Valeraskauden tai haamuraskauden lääketieteellinen termi on pseudosyeesi. Toisin sanoen nainen luulee olevansa raskaana, vaikka raskautta ei todellisuudessa ole.
Tässä häiriössä ei ole kyse vain ajatuksesta tai tunteesta, vaan nainen itse asiassa uskoo olevansa raskaana. Tämä on ilmeistä paitsi emotionaalisesti myös fyysisesti: kehokin reagoi aivan kuin kohdussa olisi sikiö.
Älä jätä lukematta: Onko mahdollista tulla raskaaksi vaikka kuukautiset puuttuisivat?
Mistä haamuraskaus johtuu?
Moni uskoo haamuraskauden syynä olevan psyykkisten tekijöiden aiheuttama neuroendokriinisen järjestelmän stimulaatio. Näitä psyykkisiä tekijöitä ovat esimerkiksi:
- Yksinäisyyden tunne ja halu tulla äidiksi
- Akuutti masennus
- Alhainen itsetunto
- Uskomus siitä, että ilman lasta aviomies tai kumppani hylkää
- Sosiaaliset paineet tulla raskaaksi
- Äärimmäinen raskaaksi tulemisen pelko
- Seksuaalinen hyväksikäyttö lapsuudessa tai nuoruudessa
- Stressi
- Hedelmättömyys
- Aiemmat keskenmenot tai lapsen kuolema
- Lähestyvät vaihdevuodet ja halu saada lapsia
Haamuraskauden oireet ja diagnoosi
Haamuraskaus ei ole kovinkaan yleinen ilmiö: vain noin yksi 22 000 raskaudesta on psykologinen. Puhutaan nyt tämän häiriön oireista:
- Säätelyn puuttuminen: Luteinisoiva hormoni (LH) ja follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) laskevat, minkä seurauksena nainen ei ovuloi ja kuukautiskierto pysähtyy.
- Väsymyksen ilmaantuminen.
- Pahoinvointi ja jopa oksentaminen. Tämä johtuu prolaktiinin eli maitohormonin ja keltarauhashormonin lisääntymisestä.
- Rintojen turpoaminen ja arkuus.
- Vatsan kasvu.
- Tunne sikiön liikkumisesta mahassa.
- Maidontuotanto.
- Supistukset: Jos tätä häiriötä ei hoideta, raskaus – vaikkakin vale-sellainen – jatkaa kulkuaan johtaen mahan kasvuun, vauvan potkujen tuntemiseen ja jopa synnytyskipuihin.
Käy lukemassa myös: Ennenaikaisen synnytyksen merkit ja oireet
Mieli vaikuttaa kehoon synnyttämällä elimellisen reaktion. Myös hormoneissa tapahtuu muutoksia, ja oireet ovat samanlaiset kuin etenevässä raskaudessa. Tästä syystä diagnoosin tekemiseksi tulee:
- Tehdä lantion alueen tutkimus.
- Vaatia laboratoriotutkimuksia: Virtsa- tai verikoe kertoo istukkagonadotropiinin tason. Kun testitulos on negatiivinen, se on yleensä osoituksena haamuraskaudesta.
- Ultraääni. Jos kohdussa ei ole sikiötä, diagnoosi on selkeä. Tällöin nainen kärsii psyykkisestä häiriöstä, joka tulee hoitaa mahdollisimman pian.
Jos naisella alkaa maidontuotanto, tarvitaan kokeita sulkemaan pois prolaktinooman mahdollisuus. Toisin sanoen aivolisäkkeessä voi olla kasvain, joka stimuloi prolaktiinia eli maidontuotannosta vastaavaa hormonia.
Haamuraskauden hoito
Lääkäri kertoo parhaan hoidon naisen fyysisen ja psyykkisen tilan perusteella. Yleensä on parasta mennä psykologin konsultaatioon, sillä tila on lähtökohtaisesti psykologinen.
Naisen mieli on etsinyt pakotietä huolistaan. Tästä syystä häntä tulee hoitaa psykologisesti fyysisten oireiden ratkaisemiseksi.
Haamuraskaus on psykologinen häiriö, joka voi aiheuttaa sen kokevalle häpeää. Jos näin on sinun kohdallasi, muista että se ei ole sinun vikasi. Luota lääkäriisi ja perheeseesi selvitäksesi prosessista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- American Pregnancy Association staff. (n.d.). Pseudocyesis: What’s a False Pregnancy or Phantom Pregnancy? American Pregnancy Association. http://americanpregnancy.org/getting-pregnant/pseudocyesis-false-pregnancy/
- Márquez, A. C. Pseudociesis: un caso de interés Dra. Ana Cecilia Márquez. http://vitae.ucv.ve/pdfs/VITAE_3602.pdf
- Ibekwe, P. C., & Achor, J. U. (2008). Psychosocial and cultural aspects of pseudocyesis. Indian journal of psychiatry, 50(2), 112. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2738334/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.