Mikä keuhkotuberkuloosi on ja mitkä sen oireet ovat?
Keuhkotuberkuloosi oli hyvin vakava kansanterveydellinen ongelma 1900-luvun alussa. Arviolta yksi seitsemästä ihmisestä kuoli siihen. Lääkkeiden kehittämisen ansiosta sairaus on ollut hallinnassa 1940-luvulta lähtien.
Infektioita puhkeaa kuitenkin aika ajoin. Keuhkotuberkuloosi on edelleen ongelma maailmanlaajuisesti, erityisesti multiresistentiksi kutsutun variantin ilmaantumisen myötä, jota on vaikea hoitaa.
Mikä on keuhkotuberkuloosi?
Keuhkotuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama tauti. Useimmiten kyseinen mikro-organismi asettuu keuhkoihin, mutta se voi vaikuttaa myös muihin elimiin, kuten aivoihin ja munuaisiin sekä selkärankaan.
Tärkeä seikka on se, että varsinainen keuhkotuberkuloosi ja piilevä infektio ovat eri asioita. Ensimmäinen on se perinteinen tautimuoto, kun taas jälkimmäinen on tila, jossa tuberkuloosibakteeri kyllä on elimistössä, mutta se ei aiheuta itse sairautta, aivan kuin se olisi uinuvassa tilassa.
Useimmilla bakteereja sisäänsä hengittäneillä ihmisillä on sellainen immuunijärjestelmä, että se kykenee torjumaan ne ja estämään niiden lisääntymisen. Mikro-organismi on kuitenkin edelleen elimistössä, vaikka oireita ei olekaan.
Nämä bakteerit voivat pysyä inaktiivisena vuosien tai jopa koko elämän ajan. Mutta jos immuunijärjestelmä jostain syystä heikkenee, ne aktivoituvat, lisääntyvät ja aiheuttavat potentiaalisesti henkeä uhkaavan taudin, keuhkotuberkuloosin.
Keuhkotuberkuloosin aiheuttajat
Keuhkotuberkuloosi on tarttuva tauti, koska sitä aiheuttavat bakteerit. Tämä tarkoittaa sitä, että tartunnan saanut henkilö voi levittää sitä toiseen ihmiseen, jolla infektiota ei ole. Jos infektio on piilevä, leviämistä ei tapahdu.
Tartunta tapahtuu sylkipisaroiden välityksellä tautia potevan henkilön yskiessä tai aivastaessa. Moni paranee keuhkotuberkuloosista ilman vakavaa sairautta. Joissakin tapauksissa infektio aktivoituu uudelleen jo muutaman viikon kuluttua sen ilmaantumisesta.
Lue lisää tuberkuloosista: Munuaisten tuberkuloosin diagnoosi ja hoito
Keuhkotuberkuloosi: mitkä ovat riskitekijät?
Joillakin ihmisillä on suurempi riski sairastua keuhkotuberkuloosiin. Näitä ovat seuraavat ihmisryhmät:
- Pienet lapset: Alle 2-vuotiaat.
- Iäkkäät ihmiset: Yli 60-vuotiaat.
- Heikentynyt immuunijärjestelmä: Joko sairauksien kuten HIV:n ja diabeteksen takia, tai lääkityksestä tai kemoterapiasta johtuen.
Riski sairastua keuhkotuberkuloosiin kasvaa, jos henkilö kärsii aliravitsemuksesta, elää epähygieenisissä oloissa tai on tekemisissä infektion saaneiden ihmisten kanssa. Taudin puhkeaminen on yleisempää myös yhteisöissä, joissa on enemmän HIV-potilaita, kodittomia ihmisiä tai resistenttejä bakteerikantoja.
Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Mikä on keuhkorutto ja miten se oireilee?
Tekijät, joista ei aiheudu riskiä
Henkilö, jolla on piilevä infektio, ei siis levitä tautia muihin ihmisiin, kuten jo todettiin. Tuberkuloosi ei myöskään leviä kättelyn tai henkilökohtaisten esineiden välityksellä (hammasharja, astiat jne.).
Keuhkotuberkuloosi ei leviä myöskään jaetun ruoan tai juoman kautta, suutelussa, yhteistä vessaa käyttämällä tai tartunnan saaneen henkilön vuoteen välityksellä. Keuhkotuberkuloosipotilaan koskettamia pintoja ei tarvitse desinfioida.
Kuinka keuhkotuberkuloosi oireilee
Tavanomaisin keuhkotuberkuloosin oire on voimakas yskä, joka voi kestää yli kolme viikkoa. Siihen liittyy yleensä verisiä ysköksiä. Sairaan olo on hyvin huono ja hänellä on seuraavia oireita:
- Rintakipu
- Heikotus tai uupumus ja ruokahaluttomuus, mikä johtaa laihtumiseen
- Kuume ja vilunväreet sekä yöllinen hikoilu
- Hengityksen vinkuminen ja hengitysvaikeudet
Joillakin keuhkotuberkuloosia sairastavilla potilailla on myös niin kutsutut Hippokrateen sormet pitkälle edenneissä vaiheissa. Sormien kärkijäsenet ovat laajentuneet, sormet ovat muodoltaan kuin rumpukapulat (ns. rumpupalikkasormet), ja kynnen kasvukulmassa on tapahtunut muutos.
Myös arat tai turvonneet imusolmukkeet kaulalla ja muissa kehonosissa ovat yleisiä. Lisäksi potilaalla voi olla pleuraalinen effuusio eli nestettä keuhkojen ympärillä. Joissakin tapauksissa ilmenee komplikaatioita, kuten maksatulehdusta, ruskeita tai oransseja kyyneleitä ja virtsaa, ihottumaa ja muutoksia näkökyvyssä.
Varhainen havaitseminen parantaa ennustetta
Piilevä infektio ei aiheuta potilaalla oireita eikä minkäänlaista epämukavuutta. Ihotesti tai verikoe paljastaa tuberkuloosin, kun potilasta tutkitaan muista syistä. Vaikka oireita ei olisikaan, on tärkeää aloittaa hoito taudin etenemisen ehkäisemiseksi.
Kun keuhkotuberkuloosi havaitaan varhain ja sen hoito aloitetaan ajoissa, ennuste on erinomainen. Oireet katoavat tavallisesti kahden tai kolmen viikon kuluessa. Hoidon epäonnistumisella on kohtalokkaat seuraukset.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Izurieta, M. (2014). La nutrición y la tuberculosis en los usuarios que acuden al centro de salud del canton Chillanes, provincia Bolívar.
- Grupo de Trabajo de Tuberculosis de la Sociedad Española de Infectología Pediátrica. (2006, January). Documento de consenso sobre el tratamiento de la exposición a tuberculosis y de la infección tuberculosa latente en niños. In Anales de Pediatría (Vol. 64, No. 1, pp. 59-65). Elsevier Doyma.
- Alpi, S. V., Quiceno, J. M., Fernández, H., Pérez, B. E., Sánchez, M. O., & Londoño, A. (2007). Calidad de vida relacionada con la salud y apoyo social percibido en pacientes con diagnóstico de tuberculosis pulmonar. Anales de Psicología/Annals of Psychology, 23(2), 245-252.
- Rincon Zuno, Joaquin. “Cual es la prueba de mayor utilidad diagnostica para tuberculosis en menores de dos años.” (2019).
- Paneque Ramos, Ena, Liana Yanet Rojas Rodríguez, and Maritza Pérez Loyola. “La Tuberculosis a través de la Historia: un enemigo de la humanidad.” Revista Habanera de Ciencias Médicas 17.3 (2018): 353-363.
- Barrios-Payán, Jorge A., et al. “Aspectos biológicos, clínicos y epidemiológicos de la tuberculosis latente.” salud pública de méxico 52.1 (2010): 70-78.
- Herrera, Tania. “Grupos de riesgo para tuberculosis en Chile.” Revista chilena de infectología 32.1 (2015): 15-18.
- Beijer, Ulla, Achim Wolf, and Seena Fazel. “Prevalence of tuberculosis, hepatitis C virus, and HIV in homeless people: a systematic review and meta-analysis.” The Lancet infectious diseases 12.11 (2012): 859-870.
- Smud, Astrid. “Eficacia del tratamiento de la infección latente por tuberculosis.” Evidencia, actualizacion en la práctica ambulatoria 22.2 (2019): e001095-e001095.