Maksa-aineenvaihdunta: antibiootit ja alkoholi

Sekä alkoholi että antibiootit ovat myrkkyjä, jotka elimistö pystyy poistamaan maksa-aineenvaihdunnan ansiosta. Niiden yhtäaikainen käyttö voi vaarantaa maksan terveyden.
Maksa-aineenvaihdunta: antibiootit ja alkoholi

Viimeisin päivitys: 24 helmikuu, 2021

Oletko koskaan kuullut, että alkoholia ei tulisi juoda lääkekuurin aikana? Erityisen varovainen tulisi olla silloin, kun käyttää yhtä aikaa antibiootteja ja alkoholia. Syy siihen, miksi alkoholin sekoittaminen antibioottien kanssa on haitaksi terveydelle, liittyy maksa-aineenvaihduntaan. Prosessin selittämiseksi on kuitenkin tärkeää selventää ensin joitakin käsitteitä. Kerromme myös tarkemmin, mitä maksa-aineenvaihdunta on.

Mikä on antibiootti?

Antibiootit ovat pelastaneet miljoonia ihmishenkiä siitä lähtien, kun penisilliiniä ensimmäisen kerran hyödynnettiin.

Antibioottikuurin aikana ei tulisi juoda alkoholia

Antibiootti on elävän olion tuottama tai synteettisesti valmistettu kemikaali, joka tappaa tiettyjä herkkiä mikro-organismeja tai pysäyttää niiden kasvun. Antibiootit ovat siis lääkkeitä, joita käytetään bakteeri-infektioiden hoitoon, ja tämän vuoksi ne tunnetaan myös antibakteerisina aineina.

Antibiootit avustavat yleensä henkilön vastustuskykyä, kunnes paikallinen vaste riittää saamaan infektion kuriin. Antibiootti on bakteriostaattinen, jos se pysäyttää bakteerien kasvun, ja bakterisidinen, jos se tappaa niitä. Toisinaan antibiootit voivat saada aikaan kummankin vaikutuksen, tapauksesta riippuen.

Mitä alkoholi on?

Alkoholi on päihde, joka lamaannuttaa keskushermostoa ja estää asteittain aivojen toimintoja. Tämä aiheuttaa päihtymyksen oireita, jotka vaikuttavat aivotoimintaan ja saavat aikaan koordinaatio-ongelmia sekä muutoksia käytöksessä.

Toistuva ja pitkittynyt alkoholinkäyttö aiheuttaa maksasolujen tulehdusta ja tuhoa. Tämä johtaa maksakirroosiin.

Mitä maksa tekee? Maksa-aineenvaihdunta

Maksa on hyvin tärkeä elin, jolla on lukuisia tehtäviä elimistössä.

Pitkittynyt alkoholinkäyttö vaurioittaa maksaa

Maksa on yksi kehomme tärkeimmistä elimistä, mikä johtuu pääosin siitä, että sillä on niin monia tärkeitä tehtäviä, joita se suorittaa pitkin päivää.

Maksalla on tärkeä rooli aineenvaihdunnassa; se säätelee veren proteiineja ja joidenkin ravintoaineiden, kuten raudan, jakautumista. Lisäksi se säätelee kolesterolia ja triglyseridejä sekä poistaa myrkkyjä.

Yksi maksan pääasiallisista tehtävistä on myrkyllisten aineiden suodattaminen pois elimistöstä. Maksa metaboloi siis sekä antibiootit että alkoholin, koska ne ovat myrkyllisiä aineita.

Myrkkyjen kertyessä kehittyy toksinen hepatiitti. Maksa-aineenvaihdunnan tila voidaan selvittää maksan toimintaa mittaavilla kokeilla. Näitä kokeita käytetään arvioimaan maksan toimintaa.

Maksan toimintaa mittaavat kokeet

Maksakokeet mittaavat tiettyjä proteiineja, entsyymejä ja aineita maksan toiminnan selvittämiseksi, mukaan lukien:

  • Bilirubiini: tämä on keltaista ainetta, joka kuuluu sappeen. Kun punasolut hajoavat, ne muuttuvat bilirubiiniksi. Joillakin kokeilla voidaan havaita bilirubiini virtsasta ja verestä. Jos bilirubiinia on liikaa veressä, se voi aiheuttaa keltatautia.
  • Aminotransferaasit: entsyymejä, jotka kertovat hepatosyyttien tilasta. Ne lisääntyvät maksan nekroosissa, eli kun maksasoluja kuolee.
  • Alkalinen fosfataasi: kaikkein herkin kolestaasin merkkiaine, vaikkakaan se ei ole spesifinen vain yhdelle sairaudelle.

Maksa-aineenvaihdunta ja toksinen hepatiitti

Maksa voi vaurioitua, jos maksa-aineenvaihdunta kuormittuu
Alkoholin ja antibioottien yhtäaikainen käyttö muuttaa maksa-aineenvaihduntaa aiheuttaen toksista hepatiittia.

Toksinen hepatiitti on termi, jolla viitataan maksatulehdukseen. Tällä tulehduksella on monia eri aiheuttajia, joista yleisimmät ovat infektiot. Sitä voivat aiheuttaa myös epänormaali reaktio jollekin lääkkeelle ja altistuminen myrkyllisille aineille.

Aiemmin mainittujen syiden lisäksi myös antibioottien ja alkoholin yhtäaikainen käyttö voi aiheuttaa toksista hepatiittia, koska ne ovat myrkyllisiä aineita ja vaikuttavat toisiinsa. Kun näin tapahtuu, voimme erottaa kaksi eri mekanismia.

  • Suora tai sisäsyntyinen toksisuus: Sekä alkoholi että antibiootit ovat myrkyllisiä aineita, jotka maksa metaboloi. Jos maksa-aineenvaihdunta kuormittuu, se ei pysty käsittelemään tätä työkuormaa, mikä johtaa hepatiittiin.
  • Idiosynkraattinen toksisuus: Joidenkin antibioottien yhteisvaikutus alkoholin kanssa saa ne muuttumaan epäaktiivisiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ne lakkaavat toimimasta eivätkä tapa bakteereita. Suurin ongelma tässä tilanteessa on se, että ne bakteerit, jotka oli tarkoitus tappaa, muuttuvat vastustuskykyisiksi antibiooteille, mikä tekee niistä paljon vaikeampia tuhota.

Idiosynkraattisen toksisen hepatiitin kuvaamiseksi käytämme esimerkkinä amoksisilliini-klavulaanihappoa (antibiootti). Tällä hetkellä tämä lääke on yleisin idiosynkraattisen toksisen hepatiitin aiheuttaja länsimaissa. Näiden antibioottien ja alkoholin yhtäaikainen käyttö saa ne muuttumaan epäaktiivisiksi ja tekee bakteereista vastustuskykyisiä. Tämä tarkoittaa, että amoksisilliini-klavulaanihappo ei enää tulevaisuudessa tehoa kyseisiin bakteereihin.

Resistenssin riski

Bakteereista on tulossa yhä vastustuskykyisempiä antibiooteille, mikä on vakava kansanterveydellinen ongelma maapallon väestölle. Tämän välttämiseksi meidän tulisi noudattaa lääkkeiden ohjeistuksia, olla lääkitsemättä itse itseämme ja olla syömättä antibiootteja virustauteihin, kuten influenssaan ja flunssaan, sekä vältettävä antibioottien yhtäaikaista käyttöä muiden aineiden, kuten alkoholin, kanssa.

Se saattaa kiinnostaa sinua...
3 tärkeää vinkkiä kirroosipotilaille
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
3 tärkeää vinkkiä kirroosipotilaille

Maksakirroosi on krooninen, parantumaton maksasairaus. Nämä vinkit voivat kuitenkin auttaa tulemaan paremmin toimeen sairauden kanssa ja lievittää ...



  • Andrade, R. J., Lucena, M. I., Fernández, M. C., Pelaez, G., Pachkoria, K., García-Ruiz, E., … & Jiménez, M. (2005). Drug-induced liver injury: an analysis of 461 incidences submitted to the Spanish registry over a 10-year period. Gastroenterology, 129(2), 512-521.
  • Bleibel, W., Kim, S., D’Silva, K., & Lemmer, E. R. (2007). Drug-induced liver injury. Digestive diseases and sciences, 52(10), 2463-2471.
  • Hussaini, S. H., & Farrington, E. A. (2007). Idiosyncratic drug-induced liver injury: an overview. Expert opinion on drug safety, 6(6), 673-684.