Maailman tuberkuloosipäivä
Maailman tuberkuloosipäivä on vuosittainen tapahtuma ympäri maailman. Maailman terveysjärjestö nimesi tämän vuoden teemaksi: ”On aika lopettaa tuberkuloosi”.
Tämän nimenomainen päivämäärä siksi, että sinä päivänä Robert Koch ilmoitti maailmalle tunnistaneensa taudin aiheuttavan mikro-organismin. Mycobacterium tuberculosis on erikoisen muotoinen bakteeri. Se tunnetaan myös epävirallisesti nimellä “Kochin basilli”.
Löytö tapahtui vuonna 1882, ja vasta sata vuotta myöhemmin maailman tuberkuloosipäivän vietto alkoi. Tätä Kansainvälisen tuberkuloosin ja keuhkosairauden liiton sponsoroimaa tapahtumaa on siis juhlittu 24. maaliskuuta aina vuodesta 1982 lähtien.
Tauti tarttuu maailmassa vuosittain noin 10 miljoonaan ihmiseen, joista yli 10 % kuolee. Siksi se lukeutuu kymmenen yleisimmän kuolinsyyn joukkoon. HIV-potilaiden joukossa se on kuolinsyy numero yksi.
Viimeisten vuosien aikana ainakin kahdeksassa maassa on todettu kasvava määrä uusia tuberkuloositartuntoja. Näitä ovat esimerkiksi Intia, Filippiinit, Pakistan ja Nigeria. Aasia ja Afrikka ovat ne maanosat, joihin tuberkuloosi vaikuttaa eniten.
Mikä on tuberkuloosi?
Maailman tuberkuloosipäivä haluaa lisätä tietoisuutta sairaudesta, josta monet eivät tiedä, vaikka sitä esiintyykin paljon. Sillä ei ole näkyvää roolia kansanterveyden esityslistalla, ja sen vuoksi ihmiset unohtavat sen olemassaolon.
Mutta kuten olemme nähneet tilastoista, se on suuri ongelma terveydenhuoltojärjestelmille. Sen aiheuttamat keuhkokomplikaatiot muuttuvat kroonisiksi, ja sen kyky sairastuttaa HIV-potilaita on suuri taakka heidän hoidolleen.
Tuberkuloosi määritellään Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttamaan patologiaan, kun se pääsee kehoon ja asettuu keuhkoihin. Siellä se aiheuttaa reaktion, joka muodostaa kyhmyjä keuhkokudokseen.
Bakteeri leviää ilmateitse. Bakteerit kulkevat ilmassa, kun tartunnan saanut henkilö yskii, aivastaa tai sylkee. Tartuntariski on suurin henkilöillä, jotka ovat lähikontaktissa jo tartunnan saaneen henkilön kanssa.
Kyseinen bakteeri voi elää rinnakkain ihmisorganismin kanssa pitkään ilman taudin ilmenemistä. Tällöin henkilö toimii bakteerin kantajana, mutta hänellä ei ole itse sairautta. Henkilö voi elää koko elämänsä näin. Mikäli ihmisen immuunipuolustus heikkenee jostain syystä, tämä mahdollistaa bakteerin aktivoitumisen.
Tuberkuloosi vaikuttaa pääasiassa keuhkokudokseen. On kuitenkin myös muita kudoksia, joissa on merkkejä tuberkuloosin aiheuttamista vaurioista. On luutuberkuloosi, virtsateiden ja ruoansulatuskanavan tuberkuloosi. Niissä tuhon laajuus on kuitenkin minimaalinen.
Tuberkuloosin oireet
Kun keuhkotuberkuloosi aktivoituu, oireet alkavat. Tartunnan saanut henkilö, jolla on aktiivinen sairaus, on myös tartuttaja. Näin tapahtuu jos hän ei saa jonkinlaista hoitoa. Alla olemme maininneet tuberkuloosin tyypillisimpiä oireita.
Ensinnäkin patologian klassiset oireet ovat:
- Yskä: Jatkuva ja limainen, jonkin verran veripitoisuutta – hemoptysis.
- Rintakipu: Liittyy hengitysliikkeisiin.
- Laihtuminen: Vaikuttava ja progressiivinen, jopa yli 20 kiloa.
- Yökuume: Yksi kohonneiden ruumiinlämmön ominaisuuksista näissä tapauksissa on sen esiintyminen hämärässä ja yöllä.
Lapsilla se on erilainen, koska oireet eivät ole niin ilmeisiä. Tuberkuloosin puhkeaminen on mahdollista sekoittaa muihin yleisiin lapsuuden sairauksiin, kuten bakteeri-keuhkokuumeeseen tai influenssaan.
Bakteerien resistenssi on suuri ongelma
Maailman tuberkuloosipäivän tavoitteena on tiedon lisäämisen lisäksi myös tuoda esiin tuberkuloosin hoitoon liittyviä ongelmia tai epäkohtia. Viime vuosikymmenet ovat olleet huolestuttavia bakteerin osoittaman vastustuskyvyn vuoksi.
Vaikka tuberkuloosin hoito suoritetaan perinteisesti esteettömillä lääkkeillä, bakteeri on kehittänyt resistenssimekanismeja. Nämä mekanismit tekivät terapeuttisten järjestelmien muuttamisen tarpeelliseksi.
Siksi ilmestyi monilääkeresistentin tuberkuloosin käsite. Se määritellään tuberkuloosiksi, joka ei reagoi kahteen ensimmäisen linjan antibioottiin: rifampisiiniin ja isoniatsidiin. Kun tämä tilanne havaitaan, on välttämätöntä siirtyä sellaisten lääkkeiden käyttöön, joita on vaikeampi saada ja joiden kesto on pidempi, jopa kaksi vuotta.
Mitä maailman tuberkuloosipäivä merkitsee?
Tämän taudin esiintymistiheys on niin suuri, että törmäät varmasti ihmisiin, joilla on tai on ollut tuberkuloosi. Se on yksi yleisimmistä sairauksista maailmassa ja merkittävä kuolinsyy. Siksi sen on saatava ansaitsemansa huomio.
Maailman tuberkuloosipäivänä voimme lisätä tietoisuuttamme tästä sairaudesta ja ehkä selvittämällä, mitkä yhdistykset työskentelevät alueellasi tuberkuloosista kärsivien kanssa. On olemassa monia erilaisia tapoja auttaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Quirós-Roldán, E., et al. “Bases moleculares de resistencia de Mycobacterium tuberculosis.” Revista de Diagnóstico Biológico 50.4 (2001): 200-203.
- Grupo de Trabajo de Tuberculosis de la Sociedad Española de Infectología Pediátrica. “Documento de consenso sobre el tratamiento de la tuberculosis pulmonar en niños.” Anales de Pediatría. Vol. 66. No. 6. Elsevier Doyma, 2007.
- World Health Organization. TB: Tuberculosis. No. WHO/CDS/TB/2003.321. Geneva: World Health Organization, 2003.
- Flynn, JoAnne L., and John Chan. “Immunology of tuberculosis.” Annual review of immunology 19.1 (2001): 93-129.
- Gómez, MN Altet, et al. “Estudio del retraso diagnóstico de la tuberculosis pulmonar sintomática.” Archivos de Bronconeumología 39.4 (2003): 146-152.