Liika kortisoli: kaikki mitä tarvitsee tietää
Liika kortisoli merkitsee elimistössä ilmenevää “kortisolipiikkiä”, joka auttoi esi-isiämme pakenemaan vaaraa. Stressillä ei kuitenkaan enää ole samanlaista tarkoitusta, kuten ei myöskään tämän hormonin toiminnalla.
Kortisolia tuottavat ja erittävät elimistöön munuaisten yläpuolella sijaitsevat lisämunuaiset. Aivot lähettävät viestin näille rauhasille kortisolin vapauttamiseksi silloin, kun elimistö tarvitsee enemmän energiaa tietyistä tehtävistä suoriutumiseen stressaavissa tilanteissa.
Meillä kaikilla on tietty kortisolitaso veressämme, ja se riippuu kulloisestakin vallitsevasta tilanteesta. Liika kortisoli voi kuitenkin olla haitallista terveydelle.
Mistä liika kortisoli johtuu?
Kortisoli on siis stressihormoni, jota keho erittää aina kun käymme läpi stressaavia tilanteita, joita voivat olla esimerkiksi pitkittynyt paasto tai vaaran pakeneminen.
Kortisoli on lisäksi hyperglykeeminen hormoni, eli se pakottaa elimistön tuottamaan ja vapauttamaan glukoosia vereen. Kudokset voivat sitten käyttää tuon vereen vapautuneen sokerin tuottaakseen energiaa, jota ne tarvitsevat stressin aikana.
Kortisolin perimmäinen tarkoitus on siis tuottaa enemmän energiaa elimistön käyttöön. Lisäksi se vaikuttaa nesteiden ja mineraalien tasapainoon sekä verenpaineeseen.
Kortisoli säätelee myös uni-valverytmiä aivoissa, sillä meidän on pysyttävä valppaina reagoidaksemme nopeasti stressaavissa tilanteissa. Se vaikuttaa täten myös muistamiseen ja keskittymiseen.
Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä artikkeli: Adrenaliinin vapautuminen: aktivoiva stressi- ja päänsärkyhormoni
Mitä liialliselle kortisolille voi tehdä?
Pitkä paasto tai pakeneminen vaarallisia eläimiä ei ole enää nykypäivänä useimpien ihmisten ongelma. Meidän on kuitenkin nykyään kärsittävä toisentyyppisestä stressistä, josta enin osa on psyykkistä, työssä tai koulussa.
Aivot eivät erota erilaisia stressinlähteitä toisistaan ja reagoivat samaan tapaan niihin kaikkiin aktivoimalla kortisolia. Kortisolin toimintaa, energiapiikkiä, ei kuitenkaan tarvita psyykkisen stressin aikana.
Liika kortisoli täyttää veren glukoosilla ja laittaa liikkeelle nopeasti rasvat ja proteiinit. Lisäksi se estää insuliinituotantoa, hormonia, jonka tehtävänä on viedä glukoosia soluihin.
Kohonnut verensokeri ja insuliiniresistenssi voivat johtaa diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauteen. Rasvat taas menevät suoraan vatsan seudulle ja edistävät lihavuuden syntyä.
Liika kortisoli voi johtua myös muista syistä
Stressi ei ole ainoa asia, joka tuottaa ylimääräistä kortisolia; jotkut sairaudet stimuloivat lisämunuaisia, jotka sitten erittävät lisää kyseistä hormonia. Näitä sairauksia ovat:
- Cushingin oireyhtymä. Aivojen tehtävänä on “käskeä” lisämunuaisia vapauttamaan kortisolia, joskus johtuen aivokasvaimesta.
- Lisämunuaisten liikatoiminta. Eli lisämunuaisten toiminta on tavallista vilkkaampaa, joko johtuen ulkoisesta stimulaatiosta tai sisäisistä solumekanismeista.
- Adrenokortikotropiinin ektooppinen synteesi. Tämä on viesti aivoille käynnistää kortisolin tuotanto ja vapautuminen lisämunuaisista. Tietyt kasvaimet, kuten jotkut keuhkosyövät, voivat syntetisoida ja erittää adrenokortikotrooppista hormonia.
- Iatrogeeninen Cushing. Tässä tapauksessa kortisolin lisääntyminen saattaa johtua kortikosteroidien jatkuvasta syönnistä.
Käy lukemassa tämäkin artikkeli: Kortisolin alentaminen terveellisillä tavoilla
Liika kortisoli: mitä asialle voi tehdä?
Stressi nostaa kortisolitasoa, mutta tähän ei tarvita hoitoa ellei se muutu patologiseksi. Stressiä on tärkeää yrittää alentaa näissä tilanteissa. Tämän voi tehdä rentoutusharjoituksilla tai minkä tahansa sellaisen puuhan kautta, jonka avulla kulutat tuon ylimääräisen kortisolipiikin aiheuttaman energian.
Jos sinua hoidetaan kortikosteroideilla, sinulla on todettu diabetes tai osteoporoosi, tai jos lihot ilman selkeää syytä, kortisolitasosi voi olla liian korkea. Se voi siis olla näiden vaivojen taustalla.
Kaikissa tilanteissa tulee kääntyä lääkärin puoleen, sillä tietyissä tapauksissa liika kortisoli voidaan helposti korjata. Lääkäri pyrkii myös jäljittämään mahdolliset syyt tämän hormonin liikatuotannon taustalla etsimällä kasvaimia tai elinten toimintahäiriöitä. Tätä varten lääkäri saattaa ehdottaa täydentäviä menetelmiä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Definición de cortisol – Diccionario de cáncer – National Cancer Institute. (n.d.). Retrieved May 17, 2020, from https://www.cancer.gov/espanol/publicaciones/diccionario/def/cortisol
- Síndrome de Cushing – Trastornos hormonales y metabólicos – Manual MSD versión para público general. (n.d.). Retrieved May 17, 2020, from https://www.msdmanuals.com/es-es/hogar/trastornos-hormonales-y-metabólicos/trastornos-de-las-glándulas-suprarrenales/síndrome-de-cushing
- Díaz Gutiérrez, Susana Patricia, et al. “Asociación entre el nivel de cortisol sérico y la mortalidad en pacientes postquirúrgicos con choque hipovolémico hemorrágico.” Medicina Crítica 32.1 (2018): 7-12.
- Cortés Romero, Celso Enrique, et al. “Stress and cortisol: implications on food intake.” Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas 37.3 (2018): 1-15.
- Martínez, Julio Conchado, et al. “Estrés académico y valores de cortisol en estudiantes de medicina.” Revista Científica y Tecnológica UPSE 5.1 (2018): 77-82.