Kynsivallintulehdus: piirteet ja hoidot

15 tammikuu, 2021
Kynsivallintulehdus on infektioperäinen vaiva, jonka aiheuttaa joko bakteeri tai sieni. Se vaikuttaa sormen- ja varpaankynsiin ja niitä ympäröivään ihoon. Se ilmenee pääasiassa punoituksena ja turvotuksena.

Kynsivallintulehdus on sormen- ja varpaankynsiä ympäröivän ihon tulehdusta. Lääketieteen järjestöjen mukaan se voi esiintyä kynsinauhoissa ja kynnen sivuilla. Punoittava, mädän täyttämä rakkula, joka on aristava koskettaessa, on merkki tulehduksesta.

Kaikkiin bakteeri- tai sieniperäisiin tulehduksiin liittyy riski (joskin pieni) sen leviämisestä muihin kudoksiin. Tästä syystä infektio on tärkeää havaita ajoissa ja hoitaa tehokkaasti pois alta. Pysy kuulolla niin opit lisää kynsivallintulehduksesta, siihen liittyvistä oireista ja sen hoidosta.

Kynsivallintulehduksen piirteet

Kuten todettiin, kynsivallintulehdus on seurausta kynttä ympäröivästä tulehdusprosessista, joka voi koskettaa kynsivallia tai muuta kynnenvieruskudosta. Infektio voidaan luokitella eri tavoin riippuen lääketieteellisistä kriteereistä. Kuvailemme luokittelutavat alla.

Aiheuttavat tekijät

Infektion aiheuttanut patogeeni määrittää sen, kuinka pitkään kynsivallintulehdus kestää ja kuinka vakava se on. Viralliset lähteet, kuten Yhdysvaltain kansallinen lääketieteen kirjasto, raportoivat kahdentyyppisestä kynsivallintulehduksesta niiden aiheuttajan mukaan:

  • Akuutti. Tämä on bakteeriperäinen infektio, joka johtuu streptokokista, stafylokokista ja pseudomonas-bakteereista. Se ilmenee äkillisesti, ei kestä pitkään ja sijaitsee tavallisesti vain yhdessä sormessa.
  • Krooninen. Tämä johtuu Candida-sukuun kuuluvasta sienestä. Se voi vaikuttaa useampaan kuin yhteen sormeen, sillä kestää kauemmin parantua ja se saattaa uusiutua.
Kynsivallintulehdus aiheuttaa kynttä ympäröivän ihon punoitusta ja turvotusta
Sormia ympäröivä tulehdus voi johtua bakteerista tai sienestä ja vaihdella myös voimakkuudeltaan.

Voimakkuus

Edellä oleva luokittelu on hyödyksi epidemiologisesta näkökulmasta, koska sen avulla tiedät mitä taudilta voi odottaa sen aiheuttajan perusteella. Kirurgisesta näkökulmasta on kuitenkin tarpeen luokitella kynsivallintulehdus sen oireiden voimakkuuden mukaan. Yllä olevat lähteet ovat laatineet seuraavan luokittelun:

  • Ensimmäinen aste. Kun bakteerit eivät ole vielä tunkeutuneet syvälle, mutta sormessa on paikallinen märkivä rakkula.
  • Toinen aste. Kun kynnen alla on märkäpaise syvästä bakteeri-infektiosta johtuen.
  • Kolmas aste. Kun märkäpaise ulottuu ihonalaiseen rasvakudokseen.
  • Neljäs ja viides aste. Kun infektio on jo paljon syvemmällä ja ulottuu luuhun tai ilmenee nekroosina (kudoksen kuoliona).

Kuten tästä voi nähdä, infektio voimistuu bakteerien tunkeutuessa syvemmälle kudokseen. Tästä syystä tulehdus on erittäin tärkeää havaita ajoissa harvinaisten mutta mahdollisten komplikaatioiden välttämiseksi.

Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Miksi kädet turpoavat?

Oireet ja aiheuttajat

Kynsivallintulehduksen oireet riippuvat sen aiheuttaneesta mikro-organismista ja infektion voimakkuudesta. Viralliset lähteet ovat koonneet yhteen joitakin sen selkeimpiä merkkejä. Niitä ovat muun muassa:

  • Kipu, turvotus ja punoitus yhden tai useamman kynnen tyvessä
  • Mädän täyttämät rakkulat infektioalueella
  • Kynnen värin muuttuminen tai sen irtoaminen sormenpäästä
  • Jos bakteeri-infektio leviää muualle elimistöön, potilaalla voi ilmetä muun muassa kuumetta, vilunväreitä, huonovointisuutta ja lihaskipua.

Mistä kynsivallintulehdus johtuu

Infektion puhkeaminen on yhteydessä siihen, kuinka helposti patogeenit pääsevät sisään ihon ulkoisen suojan ohi. Jatkuvat mekaaniset vauriot, kuten kynsien pureskelu, sormien imeminen tai epätyypilliset haavaiset kasvannaiset voivat altistaa henkilön tällaiselle infektiolle.

Tieteellisten tutkimusten mukaan jatkuvalle kosteudelle altistuminen edistää sieni-infektioiden syntyä. Tästä syystä ihmiset, jotka ovat työnsä puolesta paljon tekemisissä veden kanssa (esimerkiksi tiskaaminen tai siivous), ovat alttiimpia krooniselle candida-sienen aiheuttamalle kynsivallintulehdukselle.

Yksi riskitekijä saattaa olla diabetes. Näin on ainakin kliinisten tutkimusten mukaan, joissa tiedemiehet havaitsivat, että 30 % sieniperäisestä kynsitulehduksesta kärsivistä potilaista oli diabeetikkoja.

Kuinka kynsivallintulehdus hoidetaan

Tällainen infektio paranee yleensä itsestään muutamassa päivässä. Tulehtunutta sormea suositellaan uitettavan lämpimässä vedessä useita kertoja päivässä epämukavien oireiden lievittämiseksi.

Ota yhteyttä lääkäriin, jos infektio leviää tai siihen liittyy märkäpaiseita. Lääkäri saattaa määrätä sienilääkkeitä tai antibiootteja aiheuttajasta riippuen. Jos märkäpaise on todella paha, saatetaan suositella paikallista leikkausta.

Varpaankynnet ovat alttiita kynsivallintulehdukselle, joka joskus johtuu puristavista kengistä.

Opi 6 vanhaa konstia sisäänkasvaneisiin varpaankynsiin

Kynsivallintulehdus: mitä tulee muistaa

Kuten näet, kynsivallintulehdus on luonteeltaan infektioperäinen ja koskettaa pääosin kynsiä ympäröivää ihoa. Mitään erityistä hoitoa ei aina tarvita, mutta lääkärin apu saattaa tulla tarpeeseen, jos infektio johtuu esimerkiksi Candida-hiivasta.

On tärkeää olla pureskelematta kynsiä kynsivallintulehduksen ehkäisemiseksi. Leikkaa kynnet säännöllisesti ja käänny lääkärin puoleen, jos sormissa tai varpaissa esiintyy epänormaalia kasvua. Muista, että iho on ensimmäinen suoja ulkoisia tekijöitä vastaan, minkä vuoksi siitä on tärkeää pitää huolta ja olla altistamatta sitä tarpeettomalle rasitukselle.

  • Langer, M. F., Lötters, E., Wieskötter, B., & Surke, C. Infecciones del surco ungueal de los dedos. Tratamiento de la paroniquia.
  • Paroniquia, Medlineplus.gov. Recogido a 22 de agosto en https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/001444.htm
  • Paroniquia, Hospital San Diego. Recogido a 22 de agosto en https://www.rchsd.org/health-articles/paroniquia/
  • Alvarado, A., Hernández-Álvarez, G., Fernández, R., & Arenas, R. (2014). Onicomicosis por Candida en las uñas de las manos. Dermatología Revista mexicana58(4), 323-330.
  • Abad-González, J., Bonifaz, A., & Ponce, R. M. (2007). Onicomicosis because of Candida associated to diabetes mellitus. Dermatología Revista Mexicana51(4), 135-141.
  • Riquelme, Pablo Ruiz, and Esteban Urrutia Hoppe. “Manejo de la osteomielitis de la mano: revisión a propósito de un caso clÃnico.” ARS MEDICA Revista de Ciencias Médicas 44.2 (2019): 17-22.
  • Goettmann-Bonvallot, S., et al. “Patología ungueal.” EMC-Dermatología 51.4 (2017): 1-27.