Kutiseva iho eli pruritus: oireet, syyt ja suositukset
Kutiseva iho eli pruritus on yleinen syy lääkärikäyntiin sekä lapsilla että aikuisilla. Se voi johtua monista erilaisista syistä, ihan tavallisista pikkuvaivoista vakavampiin ongelmiin.
Kutina määritellään ärsyttäväksi tunteeksi, jonka takia ihminen haluaa raapia itseään. Se on tavallisesti seurausta kehon refleksireaktiosta immuuni- tai kemiallisille ärsykkeille. Siihen liittyy lähes aina histamiini.
Mitä kutiseva iho eli pruritus on?
On tärkeää selventää, että kutina on oire, ei itsenäinen sairaus. Tällaisenaan se voi esiintyä monissa erilaisissa muodoissa, joista osa ei välttämättä liity ihoon. Kutina voi lisäksi olla paikallista tai yleistynyttä.
Kutinaa on hyvä pitää silmällä heti alusta lähtien. Laukaisivatko sen jotkut tietyt tekijät? Mikä tuo siihen lievitystä? Onko kutinaa ennen ollut? Onko jokin tehonnut siihen aiemmin? Ja jos on, miten keho reagoi siihen? Kaikki tämä auttaa diagnosoimisessa ja syyn selvittämisessä.
Akuutissa kutinassa oireet kestävät alle kuusi viikkoa. Jos kutina kestää pidempään, se on kroonista muotoa. Kutinaa voi ilmetä päänahassa, ylävartalossa tai raajoissa.
Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä artikkeli: Erilaiset ihottumat ja niiden aiheuttajat
Kutisevan ihon merkittävimmät syyt
Kutisevan ihon yhteydessä voi esiintyä primaarisia ihomuutoksia, jolloin kyseessä saattaa olla jokin ihosairaus.
Sitä vastoin niissä tapauksissa, joissa ihomuutoksia ei esiinny tai joissa on vain kutinan aiheuttamia sekundaarisia vaurioita, kyseessä on todennäköisesti jokin ulkoinen aiheuttaja. Tähän kategoriaan lasketaan neurologiset ja psykogeeniset häiriöt.
Kutiseva iho, johon liittyy primaarisia ihovaurioita
Yleisimmät ihosairaudet, jotka aiheuttavat yleistynyttä kutinaa, ovat seuraavat:
- Urtikaria (nokkosihottuma): ilmenee juomuisina ihomuutoksina, jotka voivat suurentua ja sulautua toisiinsa ja kadota.
- Syyhy: ulkoloisen aiheuttama infektio.
- Prurigo nodularis eli kyhmykutina: lapsilla suhteellisen yleinen ihosairaus, jolla on erikoinen kyhmymäinen ilmenemistapa.
- Atooppinen ihottuma: tulehtuneita ihottumaläiskiä atooppisen tai kosketusihottuman yhteydessä.
- Varicella (vesirokko): virusinfektio, joka näkyy rakkuloina iholla.
- Pityriasis rosea (punatäplähilseily): punaisia, hilseileviä läiskiä.
- Psoriaasi: iho-ongelma, jolle on ominaista autoimmuunihäiriön aiheuttamat hilseläiskät.
Kutiseva iho, johon ei liity primaarisia ihovaurioita
Tähän voidaan luokitella monia erilaisia kutinaa aiheuttavia häiriöitä, joista tavanomaisimmat ovat seuraavat:
- Krooninen munuaisten vajaatoiminta: kun munuaiset eivät toimi normaalilla tavalla.
- Syöpäsairaudet: useimmiten veriperäiset sairaudet, kuten polysytemia vera tai lymfooma.
- Maksansisäinen tai -ulkoinen kolestaasi: sappineste ei kulkeudu normaalilla tavalla.
- Kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta: kilpirauhasen tuottamien hormonien poikkeavat pitoisuudet.
- Kuiva iho eli kseroosi: tässä tulee mainita erityisesti vanhukset, joilla ihon kutina on yleistä. Heillä nestevaje voi olla kutisevan ihon yleisin aiheuttaja, vaikkakin se voi johtua myös muista syistä. Kutinaa ilmenee yleensä alaraajoissa.
Paikallinen kutina
Paikallinen kutina, jota esiintyy ilman ihottumaa, viittaa psykogeeniseen tai neuropaattiseen kutinaan. Tällöin voi ilmetä erityisesti polttelun tunnetta, kipua tai tuntoaistin heikkenemistä.
Tämä johtuu neuropatioihin liittyvistä hermojen johtumishäiriöistä. Ääreishermot välittävät siinä huonosti tietoa ja saavat aikaan kutinan tunnetta ihossa, minkä vuoksi henkilö raapii itseään jatkuvasti.
Käy vilkaisemassa myös: Helpot tavat kuivan ihon kosteuttamiseksi
Yleishoito ennen lääkärin diagnoosia
Kutiseva iho on yleinen häiriö, mutta asiantuntijat eivät vieläkään täysin ymmärrä niitä patogeenisia mekanismeja, jotka aiheuttavat kutinan tunnetta. Näiden häiriöiden arvioinnissa ratkaisevaa on se, onko henkilöllä mitään primaarista ihosairautta.
Jos potilaalla tunnistetaan primaarisia ihomuutoksia, mutta diagnoosi on edelleen epävarma, saatetaan tarvita ihobiopsiaa. Yleensä selkeiden ja nähtävissä olevien merkkien puuttuminen viittaa siihen, että aiheuttaja on ihon ulkopuolinen tekijä.
Vaikka monet kutisevan ihon syistä ovat harmittomia ja usein ratkeavat itsestään, jotkut niistä vaativat lääkärin arviota.
Kun kutinan syytä yritetään selvittää, kynnet kannattaa pitää lyhyinä ja puhtaina ja raapia kutisevaa aluetta ainoastaan kämmenellä. Vältä tiukkoja vaatteita, käytä mieluummin puuvillaisia kuin synteettisiä materiaaleja tai villaa, sekä vältä pitkiä, kuumia kylpyjä.
Lisäksi tulisi käyttää neutraalia saippuaa ja kosteusvoiteita. Asiantuntijat eivät myöskään suosittele kahvin, alkoholin tai mausteisten ruokien kulutusta, sillä kaikki nämä stimuloivat histamiinin eritystä kehossa. Hoitovaihtoehtoja on monia, mutta aina kannattaa suosia ensisijaisesti reseptilääkkeitä.
Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Castells M. and col, Mast cell-derived mediators, retrieved on 14 Sep 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/mast-cell-derived-mediators?search=histamina&source=search_result&selectedTitle=1~150&usage_type=default&display_rank=1
- Kasper y col., Principios de medicina interna de Harrison, edición número 19, Editorial McGrawHill.
- Rubinstein A., Medicina familiar y práctica ambulatoria, editorial médica panamericana. Primera edición, 2001.
- Fazio S., Pruritus: Overview of management, retrieved on 14 Sep 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/pruritus-overview-of-management?search=prurito&source=search_result&selectedTitle=1~150&usage_type=default&display_rank=1
- Fazio S., Pruritus: Etiology and patient evaluation, retrieved on 14 Sep 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/pruritus-etiology-and-patient-evaluation?search=prurito&source=search_result&selectedTitle=2~150&usage_type=default&display_rank=2
- SCOTT MOSES, M.D., Fairview Lakes Regional Health Care, Lino Lakes, Minnesota, Am Fam Physician. 2003 Sep 15;68(6):1135-1142.
- Villa-Arango, Ana María, Margarita María Velásquez-Lopera, and Ricardo Cardona. “Prurito crónico.” Revista Alergia México 66.1 (2019): 85-98.
- Chirinos, Maria Fabiola, et al. “Notalgia parestésica: el prurito anonimo.” Dermatología Venezolana 57.2 (2020).
- Belda, Lydia Landete, and Esther Escriche Catalá. “Caso clínico complejo de lesiones cutáneas por prurito de origen renal.” Enfermería Dermatológica 10.29 (2016): 34-36.
- del Valle Díaz, Sergio, et al. “Colestasis: un enfoque actualizado.” Medisan 21.7 (2017): 876-900.
- Lagos, Armando, Andrés Tirado-Sánchez, and Rosa María Ponce-Olivera. “Actualidades en el tratamiento del prurito crónico.” Dermatología Revista Mexicana 60.3 (2016): 229-246.