Kuinka ruoan lisäaineet vaikuttavat elimistöön?
Maailman terveysjärjestö määrittelee lisäaineet elintarvikkeisiin lisättäviksi aineiksi, joiden tarkoituksena on säilyttää tai parantaa elintarvikkeen turvallisuutta, koostumusta, tuoreutta, makua tai ulkonäköä. Joitakin lisäaineita, kuten suolaa, on käytetty jo vuosisatojen ajan monissa kulttuureissa ruokien säilömiseen, kun taas jotkut ruoan lisäaineet ovat tulleet tutuiksi vasta nykyteollisuuden synnyn myötä. Tästä artikkelista voit lukea, kuinka ruoan lisäaineet vaikuttavat elimistöön.
Lisäaineiden käyttöä perustellaan periaatteessa teknisellä tarpeella. Tärkeimpänä tavoitteena on taata ruoan ravitsemuksellisen laadun asianmukainen säilyvyys tai stabiloida se.
Näitä yhdisteitä lisätään elintarvikkeisiin myös tuotteiden maun tai ulkonäön parantamiseksi. Kaikissa tilanteissa ruoanvalmistajien tulisi, ainakin teoriassa, noudattaa organisaatioiden kuten FAO:n (YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö) suosituksia.
Ruoan lisäaineiden luokittelu
Ruoan lisäaineet saadaan eri lähteistä. Jotkut niistä ovat peräisin kasveista, toiset eläimistä tai mineraaleista, ja yhtä ryhmää valmistetaan synteettisesti. Nykyään elintarviketeollisuudessa käytetään tuhansia tällaisia aineita, joita lisätään ruokiin jossakin tietyssä tarkoituksessa.
WHO ja FAO luokittelevat nämä yhdisteet kolmeen suureen kategoriaan:
- Makuaineet: aineita, joita lisätään ruokaan sen maun tai tuoksun parantamiseksi.
- Entsyymivalmisteet: nämä ovat luonnollisia proteiineja, jotka käynnistävät kemiallisia reaktioita, eikä niitä saa olla lopullisessa ruokatuotteessa.
- Muut lisäaineet: näillä ruokaan lisätään väriä tai makeutta.
Ruoan lisäaineiden terveysriskit
Jokaisella maalla on erityiset organisaationsa, jotka on omistettu ruoan lisäaineiden terveysvaikutusten analysoimiseen. Kansainvälisellä tasolla tästä tehtävästä vastaavat WHO ja FAO. Tähän tarkoitukseen nämä organisaatiot ovat muodostaneet yhteisen asiantuntijakomitean (The Joint FAO/WHO Expert Committee on Food Additives, JECFA).
Selvittääkseen, kuinka ruoan lisäaineet vaikuttavat elimistöön, ne lähtevät liikkeelle päivittäisestä sallitusta määrästä. Tämä on se määrä elintarvikkeen lisäainetta, jonka henkilö voi nauttia päivittäin sen vaikuttamatta mitenkään hänen terveyteensä.
Jatka lukemista: 8 syytä vältellä prosessoitua ruokaa
Riskien selvittäminen
Ne riskit, joille voimme altistua syödessämme ruoan lisäaineita, ovat listattuina Codexissa. Minkä tahansa Codexin laatimisessa ja julkaisemisessa on oltava mukana useita hallitustenvälisiä virastoja, jotka analysoivat jokaisen tilanteen riskit ja laativat niistä listan sääntöjen, direktiivien ja suositusten lisäksi.
Ensimmäinen vaihe riskien arvioinnissa on tunnistaa vaarat. Tutkijat tarkastelevat niitä toksikologisesta näkökulmasta katsottuna.
Näiden analyysien jälkeen tutkijat selvittävät, mitä lisäaineita henkilö voi nauttia päivittäin suhteessa kehonpainoonsa sen aiheuttamatta hänelle terveyshaittoja. Tämän jälkeen riskit luokitellaan.
Lue lisää: Mitä tarkoittaa kestävä ruokavalio?
Tunnetuimmat haittavaikutukset
Ruoan lisäaineet voivat aiheuttaa erilaisia haittavaikutuksia, erityisesti siinä tapauksessa että niitä käytetään laittomasti noudattamatta sääntelyviranomaisten määräyksiä. Nämä haittavaikutukset on luokiteltu kolmeen isoon ryhmään:
- Allergiset reaktiot: Nämä johtuvat immunologisesta vasteesta. Yleisin allergisia reaktioita aiheuttava lisäaine ovat väriaineet.
- Ei-immunologinen intoleranssi tai yliherkkyys: Nämä liittyvät tunnistamattomaan intoleranssiin, joka niitä nauttivalla henkilöllä on.
- Endokriiniset tai neurotoksiset häiriöt: Kun lisäaineet häiritsevät aivojen välittäjäaineiden synteesiä tai vapautumista.
Kuinka ruoan lisäaineet vaikuttavat elimistöön
Haittavaikutukset ilmenevät eri tavoin ja erilaisina sairauksina. Seuraava lista ei ole täydellinen eikä myöskään lopullinen kooste lisäaineiden haittavaikutuksista.
Tunnetuimmat lisäaineiden haittavaikutukset ovat:
- Hengityselinten sairaudet kuten astma tai nuha: yleensä näitä ongelmia aiheuttavat väriaineiden vaikutukset keskushermostoon.
- Iho-ongelmat kuten nokkosihottuma tai kosketusihottuma: nämä vaivat liittyvät pääosin säilöntäaineisiin ja väriaineisiin.
- Muutokset keskushermostossa ja umpieritysjärjestelmässä.
Ruoan lisäaineet: huomioitavaa
Lisäaineita on valtaosassa syömiämme ja ostamiamme elintarvikkeita. Tästä syystä meidän olisi aina hyvä perehtyä tuotteiden ainesosaluetteloon ja selvittää, ovatko ne jonkin laillisen organisaation hyväksymiä. Jos uskot saaneesi allergisen reaktion ruoasta, on parasta hakeutua lääkäriin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Núñez, M. (2015). Guía completa de aditivos alimentarios. RBA Libros.
- Ibáñez, F., Paloma Torre, and A. Irigoyen. “Aditivos alimentarios.” Área de Nutrición y Bromatología, Universidad Pública de Navarra (2003): 3-5.
- Kraser, Rocío Belén, and Sandra Analía Hernández. “Colorantes alimentarios y su relación con la salud:¿ cómo abordar esta problemática desde el estudio de las disoluciones?.” Revista Eureka sobre Enseñanza y Divulgación de las Ciencias (2020): 1202-1202.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.