Kortikotropiini: ominaisuudet ja vaikutukset

Kortikotropiini stimuloi kahta lisämunuaiskuoren kolmesta alueesta, jotka erittävät glukokortikoideja kortisolia ja kortikosteronia. Lue kaikki tarpeellinen tästä hormonista alta.

Kortikotropiini, toiselta nimeltään adrenokortikotropiini (ACTH), on 39 aminohaposta koostuva polypeptidihormoni, jota aivolisäke tuottaa päivittäin pieniä määriä (noin 10 mg). Se stimuloi lisämunuaisia.

Kortikotropiini siis stimuloi kahta kolmesta lisämunuaiskuoren alueesta, jotka erittävät glukokortikoidi-hormoneja kortisolia ja kortikosteronia. Lisäksi se stimuloi androgeeneja tuottavaa verkkovyöhykettä. Sen biologinen tehtävä on stimuloida kortisolituotantoa. Näin ollen elimistö valmistaa enemmän kortikotropiinia stressaavina aikoina.

Kortikotropiinisynteesi

Aivolisäke syntetisoi kortikotropiinia reaktiona hypotalamuksen erittämään kortikotropiinia vapauttavaan hormoniin. Lisämunuaiset puolestaan tuottavat kortisoli-nimistä hormonia, joka auttaa elimistöä selviytymään stressissä. Kortisoli on elintärkeä hormoni, mistä syystä elimistö kontrolloi sen määrää veressä.

Kortikotropiinin mittaaminen

Kortikotropiinikokeen tarkoituksena on kertoa aivolisäkkeen toiminnasta ja havaita mahdolliset ongelmat lisämunuaisissa. Se on hyödyllinen erotusdiagnoosina seuraavissa sairauksissa:

• Addisonin tauti
• Lisämunuaiskuoren liikakasvu
• Cushingin oireyhtymä

Kun kortisolitasot nousevat, kortikotropiinitasot tavallisesti laskevat. Kun kortisolitasot laskevat, kortikotropiinitasot yleensä nousevat. On mahdollista, että kortikotropiinia on paljon ja kortisolia vähän ja päinvastoin. Tämä voi kertoa lisämunuaisten ongelmasta. Sekä kortikotropiinin että kortisolin matala taso puolestaan voi kertoa aivolisäkkeen ongelmasta.

Kun kortikotropiinia erittyy liikaa, se voi johtua yliaktiivisesta aivolisäkkeestä tai joskus kasvaimesta keuhkoissa.

Sekä kortikotropiini- että kortisolitasot vaihtelevat päivän mittaan. Kortikotropiinitaso on yleensä korkeimmillaan aamuvarhaisella, kello 6 ja 8 välillä. Matalimmillaan se on illalla kello 18-23.

Jos lääkäri katsoo tarpeelliseksi, hän saattaa mitata kortikotropiinin joko aamulla tai illalla. Samalla mitataan yleensä myös kortisolipitoisuus. Kortikotropiinia vapautuu sysäyksinä, mistä syystä veressä olevat tasot voivat vaihdella minuutista toiseen.

Normaali kortikotropiinitaso

Normaalisti kortikotropiinitaso varhain aamulla otetusta verikokeesta on alle 80 pg/mL eli alle 18 pmol/L. Iltamittauksissa se on alle 50 pg/mL tai alle 11 pmol/L.

Mitä normaalia korkeampi veren kortikotropiini tarkoittaa?

Kun veren kortikotropiini on normaalia korkeampi, se voi olla merkki seuraavista sairauksista:

• Addisonin tauti: Lisämunuainen ei tuota riittävästi kortisolia.
• Lisämunuaisen kuorikerroksen liikakasvu: Tässä tapauksessa lisämunuainen ei tuota riittävästi hormoneja.
• Multippeli endokriininen neoplasia tyyppi 1: Tästä on kyse silloin, kun vähintään yksi endokriinirauhanen on yliaktiivinen tai siihen muodostuu kasvain.
  
• Cushingin tauti: Aivolisäke tuottaa liikaa kortikotropiinihormonia, mikä johtuu tavallisesti hyvänlaatuisesta kasvaimesta aivolisäkkeessä.
• Ektooppinen Cushingin oireyhtymä: Tämä on harvinainen kasvain, joka voi ilmetä keuhkoissa, kilpirauhasessa tai haimassa, ja joka tuottaa liikaa kortikotropiinia.

Normaalia alhaisempi veren kortikotropiini

Kun kortikotropiiniarvo on normaalia alhaisempi, se voi merkitä seuraavia sairauksia:

• Aivolisäkkeen vajaatoiminta: Aivolisäke ei tuota riittävästi hormoneja, kuten kortikotropiinia.
• Lisämunuaisen kasvain: Kasvaimen takia muodostuu liikaa kortisolia.
• Lääkehoidot glukokortikoidilla estävät kortikotropiinin tuotantoa.

Yhteenveto

Kortikotropiinitasoon voivat vaikuttaa monet eri tekijät, kuten se mihin aikaan vuorokaudesta verikoe otetaan. Tästä syystä tulee kiinnittää huomiota myös muiden kokeiden tuloksiin, erityisesti niihin jotka liittyvät veren kortisoliin.