Kiveksen kiertymä: oireet ja syyt

Jotkut miehet ovat alttiimpia kiveksen kiertymälle johtuen kivespussin sidekudoksen poikkeavuuksista. Lue alta lisää tästä vaivasta!
Kiveksen kiertymä: oireet ja syyt
Alejandro Duarte

Tarkistanut ja hyväksynyt: bioteknikko Alejandro Duarte.

Kirjoittanut Toimitus

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Kiveksen kiertymä on vaiva, joka ilmenee kun siemennuora, joka pitää kiveksiä paikallaan kivespussissa, kiertyy. Tämä estää verta kulkeutumista kiveksiin ja niitä ympäröiviin kudoksiin.

Kivekset ovat siemennestettä tuottavia rauhasia. Ne ovat munanmuotoiset ja sijaitsevat kivespussissa.

Kivesten verenkierto on peräisin kivesvaltimoista, jotka kulkevat siemennuoran läpi. Sitä vastoin laskimoverenkierto tapahtuu kiveslaskimoiden kautta, jotka kulkevat samaa kautta mutta päinvastaiseen suuntaan. Kiveksen kiertymä tukkii nämä verisuonet, mikä johtaa puutteelliseen verenkiertoon kiveksessä. Tämä voi pitkittyessään johtaa siihen, että kives täytyy poistaa.

Mistä kiveksen kiertymä johtuu?

Kiveksen kiertymä aiheuttaa kipua

Tietyt anatomiset piirteet voivat altistaa suuremmalla todennäköisyydellä kiveksen kiertymälle.

Kiveksen kiertymä voi ilmaantua minkä ikäiselle tahansa, jopa vanhemmille miehille. Se on silti yleisempi murrosikäisillä ja vastasyntyneillä. Jotkut miehet ovat sille alttiimpia johtuen kivespussin sidekudoksen vioista. Mitään selkeää syytä vaivaan ei kuitenkaan ole.

Kiveksen kiertymä voi syntyä kivesten alueelle kohdistuneen vamman seurauksena, joka aiheuttaa voimakasta tulehdusta. Se voi ilmaantua myös raskaan liikunnan jälkeen. Joissakin tapauksissa miehellä on anatominen alttius, jossa kivekset pääsevät vapaasti kääntymään kivespussissa. Se voi johtua myös normaalia pidemmästä siemennuorasta.

Kiveksen kiertymän oireet

Kipu on kiveksen kiertymän pääasiallinen oire, se on äkillistä ja kovaa. Vaikka kipu sijaitseekin kiertyneessä kiveksessä, se voi säteillä myös nivusiin tai jopa alavatsaan asti.

Kivun lisäksi saattaa esiintyä muita oireita:

  • Pahoinvointia
  • Oksentelua
  • Yleistä huonovointisuutta

Joissakin tapauksissa kives voi olla normaalia ylempänä tai epänormaalissa kulmassa. Yleisesti ottaen kiertynyt kives on turvonnut, ja kivespussin iho punoittaa ja tuntuu kovalta.

Näiden oireiden voimakkuus riippuu siitä, miten kauan vaiva on jatkunut. Joskus kiveksen kiertymä voi hävitä itsestään, jolloin kipu vähenee asteittain.

Kuinka kiveksen kiertymä diagnosoidaan?

Tämä vaiva diagnosoidaan tarkastelemalla potilaan sairaushistoriaa ja tekemällä fyysinen tutkimus. Diagnoosi voidaan vahvistaa ultraäänellä, mutta sitä ei aina tarvita.

Ultraäänessä on nähtävissä, että kiveksen verenkierto on heikentynyt. Lääkärit turvautuvat tähän menetelmään silloin, kun diagnoosi on epävarma.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kuiva orgasmi: mikä se on ja miksi se tapahtuu?

Hoito

Kiveksen kiertymä vaatii nopeaa leikkausta

Leikkaus on yleisin hoito kummankin kiveksen kiinnittämiseksi kivespussin sisälle.

Kiveksen kiertymä vaatii nopeaa leikkausta, ja aika ratkaisee. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä suurempi on kiveksen kuolion ja poistamisen riski. Jos leikkaus tehdään ensimmäisten kuuden tunnin aikana, kives voidaan todennäköisesti vielä pelastaa.

Jos lapsi valittaa äkillistä kipua kiveksissä, on suositeltavaa hakeutua hoitoon välittömästi. Ongelma hoidetaan avaamalla kiertymä ja kiinnittämällä kyseinen kives.

Jos turvotusta on paljon eikä leikkausta voida suorittaa välittömästi, kiertymä voidaan korjata manuaalisesti. Leikkaus tulisi silti tehdä mahdollisimman pian.

Jos kiveksen kiertymä havaitaan varhain ja se hoidetaan pikaisesti, kives voi yhä toimia normaalisti. Kiveksen poistamisen todennäköisyys kasvaa, jos verenkierto on ollut estyneenä yli kuusi tuntia. Joskus kives voi kuitenkin menettää toimintakykynsä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Sanz Jaka, J. P., Villanueva, J. A., Garmendia Larrea, J. C., Mendívil Dacal, J., & Arocena Lanz, F. (1989). Torsión del cordón espermático. Archivos Espanoles de Urologia.
  • Mongiat-Artus, P. (2012). Torsión del cordón espermático y de los anexos testiculares. EMC – Urología. https://doi.org/10.1016/s1761-3310(04)40737-3
  • Gonzalo-González, A., Longás, J., Pérez-Barrero, P., Infantes, M., Pérez-Alfranca, C., & Ruiz-Pérez, R. (2007). Bloqueo del cordón espermático como tratamiento del dolor crónico testicular. Revista de La Sociedad Espanola Del Dolor.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.