Logo image
Logo image

Keuhkosydänsairaus: riskit, syyt ja oireet

3 minuuttia
Keuhkoahtaumatauti on yksi merkittävimmistä keuhkosydänsairauden aiheuttajista, mutta niitä on monia muitakin. Lue lisää tämän sairauden seurauksista alta.
Keuhkosydänsairaus: riskit, syyt ja oireet
Viimeisin päivitys: 18 huhtikuuta, 2021

Keuhkosydänsairaudelle (cor pulmonale) on ominaista sydämen oikean puolen vauriot vakavien keuhkosairauksien seurauksena. Keuhkosydänsairaus aiheuttaa nesteen kertymistä ja asteittain pahenevaa hengenahdistusta.

Hoitovaihtoehdot ovat rajalliset, sillä alla piilevä ongelma tulee ratkaista. Lue lisää tästä sairaudesta alta.

Miten keuhkosydänsairaus oireilee

Oireet riippuvat sairauden vakavuusasteesta ja ovat seurausta sekä alla piilevästä keuhkosairaudesta että siihen liittyvistä sydänvaurioista. Näin ollen se on yleinen niillä, joilla on asteittain paheneva hengitysvaikeus (dyspnea).

Aluksi hengenahdistusta voi esiintyä kohtuurasittavan ja rasittavan liikunnan aikana, esimerkiksi käveltäessä pitkiä matkoja tai noustessa portaita. Vakavimmissa tapauksissa sitä voi ilmetä jopa levossa.

Kun alkaa ilmetä sydänvaurioita, kehon eri osissa, esimerkiksi alaraajoissa, on nesteen kertymisestä (ödeema) johtuvaa turvotusta. Yleisiä merkkejä ovat myös kaulalaskimojen ja maksan suureneminen (kongestiivinen hepatomegalia). 

Keuhkosydänsairaus: merkittävimmät aiheuttajat

Keuhkosydänsairaus voi johtua monista eri sairauksista, jotka haittaavat keuhkojen toimintaa. Tähän kuuluvat häiriöt sekä verisuonijärjestelmässä että keuhkoputki-keuhkokudoksessa.

Some figure
Keuhkoahtaumatauti on keuhkosydänsairauden yksi merkittävimpiä syitä.

Keuhkoahtaumatauti (COPD)

Kuten nimikin viittaa, tässä sairaudessa keuhkot vaurioituvat etenevästi johtuen jatkuvista tulehdusreaktioista. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan se on yksi kuolleisuuden suurimmista syistä maailmanlaajuisesti. Sen merkittävimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut tupakointi ja altistuminen biomassan palamiselle. Jälkimmäistä tapahtuu silloin, kun ruoanlaitossa käytetään puuta.

Keuhkoahtaumataudin pääasialliset oireet ovat hengenahdistus, limainen yskä ja taipumus hengitystieinfektioihin. Keuhkovaurio johtaa veren vähentyneeseen hapetukseen ja saattaa vaatia pysyvää happihoitoa.

Keuhkoahtaumatautiin liittyy useita yhtäaikaisia sairauksia, joista yksi on keuhkosydänsairaus. Tämä huonontaa ennustetta, sillä molempien sairauksien hoito on vaikeaa.

Lue lisää: Mikä keuhkotuberkuloosi on ja mitkä sen oireet ovat?

Kystinen fibroosi

Tähän sairauteen liittyy vahva perinnöllinen osatekijä. Vaikka se voi vaikuttaa useisiin elimistön järjestelmiin, se on suurinta keuhkojen alueella. Sen tyypillisin piirre on sitkeän liman eritys, joka on ongelmallisinta erityisesti hengitysteissä.

Kuten voit arvata, tämä lisää kohtalokkaiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä, esimerkiksi Pseudomonas aeruginosan aiheuttamia. Vauriot ovat yleensä niin selkeitä, että kystinen fibroosi diagnosoidaan useimmiten elämän ensimmäisten kuukausien aikana. 

Sairauden edetessä on tavallista, että kehittyy keuhkoverenpainetauti ja tätä myötä sydämen vajaatoiminta. Lisäksi niillä lapsilla, joilla diagnosoidaan myös vakava keuhkosydänsairaus, on tutkimusten mukaan suuri kuolleisuus.

Systeeminen skleroosi eli skleroderma

Tämä termi kuvaa erilaisia häiriöitä, jotka aiheuttavat fibroosia ja lähes minkä tahansa elimen asteittaista vajaatoimintaa. Fibroosi on korjausprosessi, jossa muodostuu sellaista kudosta, jolla ei ole mitään spesifistä tehtävää.

Yleisimpiä ovat dermatologiset reaktiot, huolimatta siitä että yksi eniten kärsiviä sisäelimiä ovat keuhkot. Se johtaa diffuusiin interstitiaaliseen keuhkotautiin ja myös keuhkoverenpainetautiin, kuten aiemmassa tapauksessa.

Epidemiologisesta näkökulmasta systeeminen skleroosi koskettaa yleensä 30–50 vuoden ikäisiä naisia. Siihen ei ole parannuskeinoa, ja hoito tähtää vain oireiden lievittämiseen ja siihen liittyvien tulehdusilmiöiden vähentämiseen.

Kuinka keuhkosydänsairaus diagnosoidaan

Diagnoosin tekemisessä käytetään kliinisiä ja parakliinisiä elementtejä yhdessä. Keuhkosydänsairaudessa sydänvauriot vaikuttavat sydämen lokeroon, oikeaan kammioon, ja anatomisesti tällä viitataan hypertrofiaan eli liikakasvuun ja dilataatioon eli laajentumiseen. Ensimmäisessä sydämen lokeron seinämät paksunevat, kun taas jälkimmäisessä kammion koko kasvaa.

Näitä voidaan epäillä ottamalla röntgenkuvat ja elektrokardiogrammi (EKG). Diagnoosi vahvistetaan sitten ultraäänellä tai magneettikuvauksella.

Alun perin ilmenevä keuhkoverenpainetauti vahvistetaan sydämen oikean puolen katetroinnilla. Tässä menetelmässä viedään ohut putki laskimon läpi joko nivusista, kaulalta tai käsivarresta sydämen oikealle puolelle sen paineen mittaamiseksi.

Tiesitkö: Mikä on keuhkopaise?

Käytettävissä olevat hoidot

Some figure
Hapentarve vaihtelee tässä sairaudessa, mutta se voi syntyä jo varhain lapsilla, joilla on kystinen fibroosi.

Hoito on useimmilla potilailla hankalaa, mikä selittää sairauteen liittyvän suuren kuolleisuuden. Koska keuhkosydänsairaus on sekundaarinen toiselle sairaudelle, tehokkain lähestymistapa on eliminoida tai vähentää niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat sydänvaurioita. Tämä saattaa olla mahdotonta kaikkein vakavimmissa tapauksissa ja vaatia keuhkonsiirtoa.

Potilaan kliinisestä kontekstista riippuen joillakin lääkkeillä voidaan lievittää nesteen kertymiseen liittyviä oireita. Nesteenpoistolääkkeet ovat hyödyllisiä, vaikkakin niihin liittyy joitakin käytön esteitä, jotka hoitavan lääkärin tulee arvioida.

Keuhkoverenpainetaudin hoitamiseksi on monia lääkkeitä (kuten keuhkojen vasodilaattorit). Nämä eivät yleensä tehoa sairauksiin, joiden komplikaationa syntyy keuhkosydänsairaus.

Keuhkosydänsairauden ehkäisy

Tämän sairauden ehkäisemiseksi riittää, että välttää keuhkosairauksien riskitekijöitä. Joitakin tehokkaita tapoja ovat:

  • Lopeta tupakointi
  • Älä hyödynnä polttopuuta ruoanlaitossa
  • Vältä altistumista töissä myrkyllisille aineille, kuten piidioksidille, asbestille ja berylliumille

Keuhkosydänsairaus on vakava tauti, joka edellyttää pikaista lääkärin arviota. Mene lääkäriin mahdollisimman nopeasti, jos mitään yllä mainittuja oireita esiintyy. Ammattilainen, jonka luo tulee hakeutua tässä tarkoituksessa, on kardiologi.

 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Barboza M. Enfermedad Pulmonar Obstructiva Crónica. Revista Médica Sinergia 2017;2(6):10-14.
  • Doull IJM. Recent advances in cystic fibrosis. Arch Dis Child 2001;85: 62-66.
  • Ferri C, Valentini G, Cozzi F, et al. Systemic sclerosis: demographic, clinical, and serologic features and survival in 1,012 Italian patients. Medicine (Baltimore). Mar 2002;81(2):139-153.
  • Santos L. Fisiopatología de la falla ventricular derecha en la hipertensión arterial pulmonar. Archivos de Cardiología de México 2004;74(S2):53-57.
  • Trad S, Amoura Z, Beigelman C, et al. Pulmonary arterial hypertension is a major mortality factor in diffuse systemic sclerosis, independent of interstitial lung disease. Arthritis Rheum 2006; 54(1): 184-191.
  • Zamora A, et al. Enfermedad pulmonar intersticial en esclerosis sistémica progresiva. Neumología y cirugía de tórax 2006;65(S3):4-14.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.