Karaten ja taekwondon väliset erot

Karaten ja taekwondon välillä on lukuisia yhtäläisyyksiä, mutta nämä kaksi kamppailulajia ovat itse asiassa melko erilaisia. Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin näistä lajeista.
Karaten ja taekwondon väliset erot

Viimeisin päivitys: 30 kesäkuu, 2021

Karate ja taekwondo ovat yleisesti harrastettuja kamppailulajeja, joiden erottaminen toisistaan voi olla ensisilmäyksellä vaikeaa. Ne ovat ehdottomasti samankaltaisia lajeja, mutta eivät kuitenkaan samoja.

Molemmat lajit ovat peräisin Japanista ja korostavat itsekuria sekä parempaa henkilökohtaista käytöstä. Niillä molemmilla on myös kilpailullinen puoli. Taekwondo on vanha taistelulaji, kun taas karate syntyi lajina vasta muutama sata vuotta sitten. Se on peräisin kiinalaisesta kung fu –lajista.

Huomaathan, että samankaltaisuuksista huolimatta tietyt asennot ja liikkeet eroavat kuitenkin merkittävästi karaten ja taekwondon välillä.

Alkuperä ja historia

Taekwondo on korealainen kamppailulaji, jolle on tyypillistä potkut pään yli sekä hyppy- ja kiertopotkut nopein potkutekniikoin. Se keksittiin yli 2 000 vuotta sitten.

Tämä tekniikka oli varhaisessa vaiheessa aseeton kamppailulaji, joka tunnettiin nimellä subak. Taekkyeon oli tyyli, joka johti sen syntymiseen. Koreassa oli kolme kilpailevaa kuningaskuntaa, jotka kouluttivat siihen aikaan miehensä aseettomaan kamppailuun.

Japanilaiset kuitenkin estivät korealaisten taistelulajien harrastamisen vallatessaan Korean 1900-luvun alussa, vaikka jotkut ryhmät jatkoivatkin niiden harrastamista salaa. Tyylisuuntaukset haarautuivat lukuisista syistä johtuen. Myöhemmin vuonna 1955 pidetyssä konferenssissa ne sulautuivat yhtenäiseksi opetusmuodoksi.

Tae tarkoittaa “jaloilla tuhoamista”, kwon tarkoittaa “kädellä iskemistä tai tuhoamista” ja do tarkoittaa “tietä”. Taekwondo voidaan siis kääntää suomeksi “jalan ja käden tie”.

Karate puolestaan sai alkunsa satoja vuosia sitten Japanin Riukiusaarilla, jotka tunnetaan nykyään nimellä Okinawa. Se sai alkunsa kiinalaisesta kungf fu -lajista.

Karate on alunperin peräisin 1500-luvulta, kun Japani miehitti Okinawan väkivalloin ja takavarikoi kaikki sen aseet. Paikalliset taistelivat paljain jaloin ja käsin, sillä heillä ei ollut mitään muuta.

Mitä tulee karaten merkitykseen, tarkoittaa se “tyhjää kättä”. Termi todennäköisesti liittyy lajin alkuperään, sillä itsepuolustusjärjestelmä perustui aseettoman kehon tehokkaaseen käyttöön.

Karaten ja taekwondon erot eivät ole järin suuret.
Vaikka lajit eivät olekaan samoja, on niillä kummallakin yhteisiä piirteitä ja se voi hämmentää lajeja harrastamattomia.

Taistelutyyli ja -tekniikat

Karate on kamppailulaji, joka perustuu lyönteihin, potkuihin, polvi- tai kyynärpääiskuihin ja avoimen kämmenen menetelmiin. Tämä laji sisältää myös estämismenetelmiä, kuten väistöt ja poistot (jossa vastustaja kaadetaan seisoma-asennosta maahan). Nämä liikkeet ovat teräviä ja suoraviivaisia.

Taekwondossa puolestaan painotetaan potkutekniikoita. Harjoittelu on kuitenkin kokonaisvaltaista ja koostuu lyöntien, avointen kämmeniskujen, poistojen, heittojen ja nivellukkojen opettelemisesta.

Huomaathan, että perinteisen taekwondon alkuasennossa kädet ovat yhdessä, kun taas karatessa kädet ovat suorassa vartaloa vasten kämmenet aivan vyötärön alapuolella. Kumarrus tehdään taivuttamalla vartaloa alaspäin pitäen samalla katse vastustajassa.

Karaten ja taekwondon erot kilpailuissa

Karaten ja taekwondon erot ovat huomattavat kilpailuissa. Jälkimmäisessä tarvitaan ylävartalosuojaa, kun taas karatessa suojavarusteita ei ole.

Molemmat olivat ennen olympialajeja, mutta karatea ei enää ole esillä vuoden 2024 Pariisin olympialaisissa.

Lyönneistä ja potkuista ansaitaan saman verran pisteitä perinteisissä karateturnauksissa, joten osallistujat tekevät saman verran kumpiakin liikkeitä. Taekwondossa potkuista saadaan kuitenkin enemmän pisteitä kuin lyönneistä.

Karaten ja Taekwondon yhteiset piirteet

Karate ja taekwondo ovat erilaisia, mutta niillä on myös samankaltaisuuksia. Merkittävimpiä ovat: 

  • Niitä opetetaan dojossa.
  • Molemmat lajit vaativat samanlaisen asun, joka on yleensä valkoinen ja kevyttä puuvillaa liikkuvuuden sekä notkeuden helpottamiseksi.
  • Molemmilla on perinteiset säännöt.
  • Molemmat korostavat myös opettajien ja ikätovereiden kunnioittamista.
  • Karatessa ja taekwondossa käytettävät menetelmät ovat osa koreografista muotoa, joka tunnetaan jälkimmäisen osalta nimellä poomsae ja karatessa nimellä kata. 
  • Molemmat lajit helpottavat taitojen ja ominaisuuksien kehittymistä, kuten esimerkiksi kärsivällisyyden, itsekurin ja itsevarmuuden.
Taekwondo erottuu karatesta suojavarusteiden käytöllä.

Karaten ja taekwondon erityispiirteet

Tämän tiedon analysoinnin jälkeen huomaat varmasti karaten ja taekwondon melko selvät eroavaisuudet, varsinkin televisiosta katsottuna. Niiden erottaminen ei kuitenkaan ole kovin helppoa esimerkiksi toimintaelokuvassa.

On kuitenkin mielenkiintoista oppia lisää kummankin kamppailulajin ominaispiirteistä sekä niiden yleisistä pisteytystavoista.

Mikäli pohdit harrastiko Bruce Lee karatea vai taekwondota, on tässä sinulle vastaus: Bruce Lee harrasti wing chun gung fu -lajia ja päätyi luomaan oman taistelutyylin, nimeltä jun fan gung fu!

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Hauskimmat ja tehokkaimmat ulkoliikuntalajit
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Hauskimmat ja tehokkaimmat ulkoliikuntalajit

Monenlaiset aktiviteetit sopivat ulkoliikunnaksi. Mutta tänään haluamme esitellä hauskimmat ja tehokkaimmat ulkoliikuntalajit.



  • Ojeda-Aravena, Alex, and Jairo Azócar-Gallardo. “Comparacion de la composición corporal y el rendimiento físico entre practicantes jovenes de karate deportivo vs. Karate tradicional.” Revista Horizonte Ciencias de la Actividad Física 11.1 (2020): 1-12.
  • Zhu, Hua, Wei Li, and Daria Jankowicz-Pytel. “Whose karate? Language and cultural learning in a multilingual karate club in London.” Applied Linguistics 41.1 (2020): 52-83.
  • Cardozo, Luis Alberto, et al. “Aspectos fisiológicos de deportistas elite de taekwondo: Una revisión narrativa.” Revista Española de Educación Física y Deportes 418 (2017): 35-46.