Kaikki, mitä polymyosiitista tulee tietää
Polymyosiitti on harvinainen sairaus, jossa johonkin kehon osaan kehittyy tulehdustila. Sairaus on yleisempi naisilla ja 30-50- vuotiailla. Se on myosiittisairauden alatyyppi. Tässä artikkelissa kerromme kaiken, mitä sinun tulee tietää polymyosiitista.
Kaikki, mitä sinun tulee tietää polymyosiitista
Polymyosiitin oireet
Kyseessä on systeeminen sairaus, joten se voi vaikuttaa mihin tahansa osaan kehossa. Yleensä potilas kärsii erilaisista oireista tai tuntemuksista, jotka voivat liittyä tähän sairauteen. Ne alkavat ilmaantua pikkuhiljaa ja pahentua polymyosiitin kehittyessä.
Useimmiten polymyosiitin yhteydessä ilmeneviä oireita ovat mm.:
- Väsymys, uupumus ja yleinen heikkous.
- Kuume, joka voi vaihdella, mutta joka ei yleensä ole kovin korkea.
- Ihomuutokset, jolloin kyse voi olla dermatomyosiitista. Tällöin iholla voi ilmetä turvotusta sekä ihottumaa.
- Tulehtuneen alueen ihon herkkyyttä.
- Skeletaalilihasten voimakas kipu tai epämukavuus. Tila voi pahentua voimakkaan fyysisen aktiivisuuden jälkeen.
- Tulehtuneiden nivelten jäykkyys aamuisin.
Yksi polymyosiitille ominainen piirre on lihasheikkous, joka yleensä vaikuttaa olkapäähän sekä lantion lihakseen. Lihasheikkous voi aiheuttaa useita yleisiä ongelmia:
- Vaikeuksia nielemisessä eli dysfagiaa. Tämä voi johtaa heikkoon ruokahaluun. Tällöin potilas voi laihtua tahattomasti lyhyessä ajassa.
- Äänen muuttumista, jolloin potilaan normaali puhe kokee muutoksia.
- Hengitysvaikeudet, jotka voivat johtaa jopa hengitysteiden häiriöön. Keuhkoihin voi joutua esimerkiksi ruokaa tai sylkeä. Tässä tapauksessa keuhkokuumeen riski kasvaa merkittävästi.
- Tulehtuneiden lihasten vaikeus suorittaa niille tarkoitettuja tehtäviä. Esimerkiksi esineen nostaminen pään yläpuolelle tai seisomaan nouseminen voi olla vaikeaa.
Polymyosiitin aiheuttajat
Tällä hetkellä ei tiedetä, mikä polymyosiitin todellinen aiheuttaja on. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin löytäneet samankaltaisuuksia autoimmuunisairauksien kanssa.
Autoimmuunisairaudessa oman kehon solut virheellisesti hyökkäävät sisäisiä kudoksia vastaan progressiivisesti heikentäen niitä. Myös infektio voi olla sen aiheuttaja.
Diagnoosi
Diagnoosin saavuttamiseksi potilaalle saatetaan tehdä useita lääketieteellisiä tutkimuksia. Tällä tavoin sairaus voidaan tunnistaa, mutta myös samalla poissulkea muita sairauksia, joissa ilmenee samankaltaisia oireita. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat:
- Fyysinen tutkimus. Lääkäri tutkii potilaan kokemia oireita ja hänen sekä sukunsa kliinistä historiaa (sukulaisilla on saattanut ilmetä samanlaisia sairauksia).
- Koepala lihaksesta. Pieni pala tulehtunutta lihasta poistetaan ja analysoidaan laboratoriotutkimuksissa.
- Sisäinen kuvantaminen. Voidaan käyttää esimerkiksi magneettikuvausta kuvaamaan tulehtuneita lihaksia.
- Elektromyografian eli lihassähkökäyrän käyttäminen. Sillä voidaan tarkastaa alueen hermojen ja lihasten tila.
- Muut rutiinitestit, kuten veri- ja virtsanäyte.
Polymyosiitin hoito
Tähän sairauteen ei ole olemassa erityistä parannuskeinoa, mutta monet sen hoitomenetelmät ovat kehittyneet suuresti. Hoidon tärkein tavoite on lievittää oireita sekä parantaa potilaan elämänlaatua. Tässä joitakin hoitosuosituksia.
- Lääkitys. Polymyosiitin hoitoon voidaan käyttää kortikosteroideja tai muita täydentäviä lääkkeitä. Hoitoryhmän pitää hallita näiden lääkkeiden käyttöä, sillä niiden pitkittynyt käyttö voi aiheuttaa monia vahingollisia sivuvaikutuksia.
- Erilaiset terapiat. Esimerkiksi fysioterapia ylläpitämään puhetta arjessa sekä sopivan ruokavalion noudattaminen sairauden edetessä.
Polymyosiitin hoidolla on positiiviset näkymät tulevaisuudessa. Oireiden hoito parantaa potilaan elämänlaatua huomattavasti.
Parhaillaan tehdään tutkimuksia, jotta polymyosiittiin voitaisiin kehittää etiologinen hoitomuoto sekä ratkaista sairauden aiheuttaja, mutta tutkimukset ovat vielä kliinisessä kokeiluvaiheessa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Thanarajasingam, U., & Ernste, F. (2014). Polymyositis. In Challenging Cases in Rheumatology and Diseases of the Immune System. https://doi.org/10.1007/978-1-4614-5088-7_9
- Marie, I., & Mouthon, L. (2011). Therapy of polymyositis and dermatomyositis. Autoimmunity Reviews. https://doi.org/10.1016/j.autrev.2011.06.007
- Van der Meulen, M. F. G., Bronner, I. M., Hoogendijk, J. E., Burger, H., Van Venrooij, W. J., Voskuyl, A. E., … De Visser, M. (2003). Polymyositis: An overdiagnosed entity. Neurology. https://doi.org/10.1212/WNL.61.3.316
- Hohlfeld, R., & Engel, A. G. (2006). Polymyositis and Dermatomyositis. In The Autoimmune Diseases. https://doi.org/10.1016/B978-012595961-2/50037-8