Kaavamainen liikehäiriö: syyt, oireet ja hoito
Desk Reference to the Diagnostic Criteria from the DSM-5:n mukaan kaavamainen liikehäiriö pitää sisällään toistuvaa, ei-tarkoituksenmukaista käyttäytymistä. Tämä häiriö voi vaikuttaa haitallisesti siitä kärsivän lapsen sosiaaliseen elämään ja koulunkäyntiin.
Tavallisesti kaavamainen liikehäiriö diagnosoidaan jo varhaisessa iässä, eli se on mahdollista hoitaa aikaisessa vaiheessa.
Mistä kaavamainen liikehäiriö johtuu?
Usein tämän häiriön syyt jäävät epäselviksi, ja lääkärit sekoittavat sen joskus muihin sairauksiin.
Jotkut mahdolliset aiheuttajat voivat kuitenkin antaa selvyyttä kaavamaisen liikehäiriön synnystä:
Huumeiden fysiologiset vaikutukset
Jotkut huumeet, kuten amfetamiinit, voivat aiheuttaa ihmisessä samanlaista käytöstä kuin kaavamaisesta liikehäiriöstä kärsivillä potilailla ilmenee.
Valitettavasti huumeita käyttävien vanhempien lapset pääsevät näihin aineisiin helposti käsiksi. Näissä tapauksissa oireet tosin yleensä katoavat itsestään (paitsi jos lapset altistuvat niille yhä uudelleen).
Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä artikkeli: Mistä tiedät, että lapsesi käyttää huumeita?
Liittyvät sairaudet
Lesch-Nyhanin oireyhtymä voi aiheuttaa joitakin samoja oireita kuin kaavamainen liikehäiriö. Lisäksi kaavamainen liikehäiriö voi ilmetä silloin, jos lapsella on älyllinen kehitysvamma tai päävamma.
Ongelma tässä häiriössä on se, että se saatetaan helposti sekoittaa autismiin, pakko-oireiseen häiriöön tai Touretten oireyhtymään. Tästä syystä lääkärit joutuvat tekemään useita testejä ennen lopullista diagnoosia.
Miten kaavamainen liikehäiriö ilmenee?
Yleisesti ottaen kaavamaiseen liikehäiriöön liittyy toistuvia liikkeitä, jotka voivat vaihdella pään puristamisesta kynsien pureskeluun, kehon keinuttamiseen ja lukuisiin tic-oireisiin.
Yksi ongelma on se, että stressi, tylsistyneisyys tai turhautuneisuus voivat pahentaa liikkeitä. Joissakin tapauksissa lapsi saattaa päätyä vahingoittamaan itseään. Tällaiset tapaukset ovat erittäin vakavia ja vaativat nopeaa hoitoa.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Joskus lapsen stressi johtuu vanhemmista
Käytettävissä olevat hoitomuodot
Hoito riippuu siitä sisäisestä syystä, joka aiheuttaa nämä toistuvat liikkeet. Lääkäri valitsee hoitomuodon diagnoosista riippuen. Hän ottaa huomioon sen, ilmeneekö häiriössä itseä vahingoittavaa käytöstä.
Tässä joitakin käytettävissä olevia hoitomuotoja:
- Muutokset ympäristössä. Jos lapsi vahingoittaa itseään, tämän voi estää tietyillä toimenpiteillä. Luonnollisestikin tämä riippuu siitä, millä esineellä lapsi yleensä satuttaa itseään.
- Oikeat lääkkeet. Lääkäri ottaa huomioon lapsen iän määritellessään, mitä lääkkeitä hän voi määrätä. Tavallisesti häiriössä käytettävät lääkkeet ovat antipsykootteja tai katekolamiinia ehdyttäviä lääkkeitä.
- Psykoterapia. Tiettyjen behavioraalisten menetelmien ohella psykoterapialla voi saada loistavia tuloksia. Se voi myös täydentää yllä mainittuja hoitomuotoja.
Suurin ongelma tässä häiriössä on se, että se haittaa lapsen elämää. Hänen tekemänsä liikkeet ovat tahdosta riippumattomia, eli hän ei kykene kontrolloimaan niitä, vaikka miten kovasti yrittäisi. Jos siis lapsellasi on kaavamainen liikehäiriö, pidä mielessä että liikkeet voivat jäädä pysyviksi. Edellä mainituilla hoidoilla voi kuitenkin saada hieman parannusta tilanteeseen.
Oletko huomannut toistuvia liikkeitä lapsillasi? Jos näet tällaista käytöstä, vie lapsi luotettavalle lastenlääkärille. Lääkäri tekee kokeita ongelman selvittämiseksi ja hoitamiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Association, A. P. (2013). DSM 5. American Journal of Psychiatry (p. 991). https://doi.org/10.1176/appi.books.9780890425596.744053
- Díaz-Atienza, F., García Pablos, C., & Martín Romera, A. (2004). Diagnóstico precoz de los Trastornos Generalizados del Desarrollo. Revista de Psiquiatría y Psicología Del Niño y Del Adolescente, 4(2), 127–144. Retrieved from http://psiquiatriainfantil.org/numero5/autismo.pdf
- Pinardi, Beatriz A. Liliana E.Romagnoli, Silvia S.Bonzani, Perla Robert, Gonzalo J.Ferreyra. Síndrome de Lesch-Nyhan https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0213925106725394?via%3Dihub
- Severgnini. (2006). Trastornos generalizados del desarrollo . Arch Pediatr Urug 2006; 77(2): 167-169, 77(2), 167–169. Retrieved from http://www.aeped.es/sites/default/files/documentos/trastornos_generalizados_del_desarrollo.pdf
- Tijero-Merino, B., Gómez-Esteban, J. C., & Zarranz, J. J. (2009). Tics y síndrome de Gilles de la Tourette. Revista de Neurologia.
-
Giraldo, B. O., & Carrillo, L. B. (2010). Tics: los trastornos del movimiento más frecuentes en los niños. Iatreia, 23(4), 386-399.