Isohirvenjuuren ominaisuudet ja hyödyt

Isohirvenjuurella on tulehduksenvastaisia ja antioksidanttisia ominaisuuksia. Tutkimuksissa on pyritty osoittamaan sen vaikutukset keuhkovaivoihin ja ruoansulatukseen.
Isohirvenjuuren ominaisuudet ja hyödyt

Viimeisin päivitys: 24 lokakuu, 2021

Inula helenium eli isohirvenjuuri on Euroopasta kotoisin oleva kasvi. Sillä on paksut, haaraiset juuret ja jäykät, keltaiset kukat, joissa on pitkät terälehdet. Tässä artikkelissa esittelemme isohirvenjuuren ominaisuudet ja hyödyt.

Kasvi saa nimensä Helenalta, naiselta, joka sai aikaan Troijan sodan. Muinaiset roomalaiset käyttivät sitä useiden ihosairauksien, ruoansulatusvaivojen ja jopa munuaisongelmien hoidossa.

Myös perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä hyödynnetään usein kasvin juurta ja maavartta. Sitä löytyy teestä, uutteista, siirapeista ja makeisista. Tästä artikkelista löydät kaiken tarvittavan tiedon tästä kasvista.

Isohirvenjuuren käyttötarkoitukset

Isohirvenjuuri on toiminut hoitona kansanlääkinnässä moniin vaivoihin. Kuten jo todettiin, muinaiset roomalaiset käyttivät sitä sellaisten sairauksien hoitoon, jotka vaikuttivat esimerkiksi ihon, mahalaukun, kohdun, munuaisten ja aivojen terveydentilaan.

1600-luvulla siitä tuli suosittu pureskeltavina tabletteina. Nykyään sitä käytetään keuhkoflunssiin sekä stafylokokki-infektioiden selättämiseen ja vatsaongelmien lievittämiseen. Sitä käytetään myös ruokien ja juomien maustamiseen, ja sen miellyttävää tuoksua lisätään kauneudenhoitotuotteisiin.

Tutustu myös tähän artikkeliin: Ruoansulatusentsyymit: mikä niiden tehtävä on?

Isohirvenjuuren ominaisuudet ja mahdolliset terveyshyödyt

Vaikka isohirvenjuurta on käytetty laajalti yrttilääkinnässä, siitä ei ole paljoakaan tieteellistä näyttöä. Katsotaan nyt muutamia asioita, joita siitä tiedetään.

1. Se on tulehduksenvastainen ja antioksidanttinen

Journal of Ethnopharmacology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan isohirvenjuurella on tulehduksenvastaisia ominaisuuksia, jotka voivat auttaa hengitysteiden sairauksissa.

Yli 120 tutkimusta kattaneessa katsauksessa puolestaan selvisi, että Inula heleniumissa on antioksidantteja, jotka torjuvat oksidatiivista stressiä ja kroonisen tulehduksen aiheuttamia sairauksia, kuten diabetesta. Tämä johtuu yleensä sen kemiallisesta yhdisteestä alantolaktonista. 

Isohirvenjuuren ominaisuudet auttavat hengitysteiden sairauksiin

2. Voi parantaa hengityselimistön terveyttä

Isohirvenjuuri on rakastettu kasvi kansanlääkinnässä sen vuoksi, että se kykenee hillitsemään yskää ja lievittämään hengitysteiden sairauksia, kuten nuhaa, keuhkoputkentulehdusta ja kurkkutulehduksia.

Respiratory Research -lähteen tutkimuksen mukaan isohirvenjuuren sisältämä alantolaktoni kykeni hillitsemään tupakansavulle altistumisesta johtuvaa tulehdusta. Tutkimus viittasi myös siihen, että tällä yhdisteellä on potentiaalinen kyky auttaa kroonisen keuhkoahtaumataudin hoidossa.

Akuuttia yskää potevilla lapsilla tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että isohirvenjuurta sisältävän yskänlääkkeen ottaminen kahdeksan päivän ajan ei ollut ainoastaan turvallista, vaan se vähensi myös yskän voimakkuutta ja kestoa. On kuitenkin mainittava, että tässä yskänlääkkeessä oli muitakin ainesosia, eli juuri ei välttämättä tehoa yksin.

3. Sillä saattaa olla syöpää torjuvia ominaisuuksia

Vaikka lisää tutkimusta tarvitaan, tieteellinen näyttö on yhdistänyt isohirvenjuuren kemialliset yhdisteet vähentyneeseen karsinogeeniseen toimintaan.

Testiputkitutkimus osoitti, että isohirvenjuuriuute on myrkkyä tietyille syöpäsoluille ja sillä on kasvainten vastainen potentiaali. Toinen testiputkitutkimus osoitti, että eudesmane-seskviterpenoidi, isohirvenjuuren sisältämä yhdiste, pystyy tappamaan leukeemisia soluja.

Phytotherapy Research -lehden ja Archives of Pharmacal Research -lähteen tutkimukset antoivat viitteitä siitä, isohirvenjuuriuute saattaa hillitä rintasyöpäsoluja johtuen seskviterpeenilaktonien ja alantolaktonien vaikutuksesta.

Sen tehosta ensilinjan hoitona onkologiassa ei kuitenkaan ole mitään varmuutta. On parasta olla varovainen eikä koskaan käyttää kyseistä juurta ilman lääkärin suostumusta.

4. Se on luontaisesti antimikrobinen

Tutkimukset osoittavat, että tässä uutteessa on aktiivisia yhdisteitä, jotka torjuvat stafylokokkibakteereja. European Journal of Clinical Microbiology & Infectious Diseases –lehden tutkimuksessa selvisi, että kyseinen juuri tehosi tätä nimenomaista bakteeria vastaan.

Planta Medica -lähteen tutkimuksessa puolestaan selvisi, että isohirvenjuuriuute saattaa hillitä tuberkuloosia aiheuttavaa Mycobacterium tuberculosis -bakteeria. Se on yhdistetty myös Candida-sienen pysäyttämiseen.

5. Isohirvenjuuren ominaisuudet saattavat lievittää ruoansulatusongelmia

Antimikrobisista, tulehduksenvastaisista, karminatiivisista ja kouristusta ehkäisevistä ominaisuuksista johtuen isohirvenjuuren uskotaan voivan vähentää pahoinvointia, ilmavaivoja ja ripulia.

Sen sisältämien alantolaktonin ja isoalantolaktonin on myös todettu tappavan erilaisia ruoansulatusongelmia aiheuttavia suolistoloisia ja piiskamatoja.

Isohirvenjuuren sivuvaikutukset ja käytön esteet

Isohirvenjuuren käyttö on turvallista normaalina annoksena. Jotkut Inula-suvun yrtit voivat kuitenkin vaikuttaa verenpaineeseen ja verensokeriin. Se ei ole näin ollen paras vaihtoehto diabeetikoille tai verenpainelääkkeitä käyttäville ihmisille.

Toisaalta eräässä tutkimuskatsauksessa havaittiin, että sen sisältämä seskviterpeenilaktoni voi aiheuttaa allergisen reaktion ihmisillä, jotka eivät siedä Asteraceae-suvun kasveja.

Lisäksi ihmisten omiin kokemuksiin perustuvien tietojen mukaan tätä kasvia ei tulisi käyttää unilääkkeiden kanssa. Myöskään raskaana olevien ja imettävien naisten ei tulisi käyttää sitä, sillä sen täydestä turvallisuudesta ei ole tutkimusnäyttöä.

Isohirvenjuuri ei sovi diabeetikoille

Valmistemuodot ja annostukset

Tätä kasvia saa kuivajauheena, nestemäisenä uutteena, teenä ja kuivattuina juurenpalasina. Niiden annostukset saattavat vaihdella, eikä ole riittävästi näyttöä siitä, mikä on paras valmistemuoto.

Vaikka joissakin tuotteissa siis kehotetaankin ottamaan 1/4 tai 1/2 teelusikallista päivässä, on parasta keskustella asiasta lääkärin kanssa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Opas eri teelaatuihin ja uutteisiin

Isohirvenjuuri, lukuisten hyötyjen lähde

Isohirvenjuuri on Euroopasta kotoisin oleva kasvi. Myytti kertoo, että se on saanut nimensä Troijan Helenalta, joka synnytti yrtin kyynelillään. Käytetyin osa on juuri. Sillä on monia ominaisuuksia, jotka auttavat lievittämään tiettyjä terveysvaivoja.

Yleisesti tiedetään, että sillä on antioksidanttisia, antimikrobisia, tulehduksenvastaisia ja jopa ilmavaivoja lievittäviä ominaisuuksia. Se saattaa parantaa myös hengityselimistön terveyttä ja joitakin ruoansulatusongelmia.

Vaikka se onkin turvallista normaalina annoksena, raskaana olevien ja imettävien naisten sekä diabeetikoiden ja tiettyjä lääkkeitä käyttävien ihmisten tulisi välttää sitä.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Näin hyödynnät maca-juurta menopaussin hallintaan
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Näin hyödynnät maca-juurta menopaussin hallintaan

Maca-juuri omaa monipuolisia terveysetuja, jotka sopivat erinomaisesti niin premenopaussin eli ensivaihdevuosien kuin itse menopaussin hallintaan.



  • O’Shea, S., Lucey, B., & Cotter, L. (2009). In vitro activity of Inula helenium against clinical Staphylococcus aureus strains including MRSA. British journal of biomedical science, 66(4), 186–189. https://doi.org/10.1080/09674845.2009.11730271
  • Gierlikowska, B., Gierlikowski, W., Bekier, K., Skalicka-Woźniak, K., Czerwińska, M. E., & Kiss, A. K. (2020). Inula helenium and Grindelia squarrosa as a source of compounds with anti-inflammatory activity in human neutrophils and cultured human respiratory epithelium. Journal of ethnopharmacology, 249, 112311. https://doi.org/10.1016/j.jep.2019.112311
  • Tavares, W. R., & Seca, A. (2019). Inula L. Secondary Metabolites against Oxidative Stress-Related Human Diseases. Antioxidants (Basel, Switzerland), 8(5), 122. https://doi.org/10.3390/antiox8050122
  • Dang, X., He, B., Ning, Q., Liu, Y., Guo, J., Niu, G., & Chen, M. (2020). Alantolactone suppresses inflammation, apoptosis and oxidative stress in cigarette smoke-induced human bronchial epithelial cells through activation of Nrf2/HO-1 and inhibition of the NF-κB pathways. Respiratory research, 21(1), 95. https://doi.org/10.1186/s12931-020-01358-4
  • Carnevali, I., La Paglia, R., Pauletto, L., Raso, F., Testa, M., Mannucci, C., Sorbara, E. E., & Calapai, G. (2021). Efficacy and safety of the syrup “KalobaTUSS®” as a treatment for cough in children: a randomized, double blind, placebo-controlled clinical trial. BMC pediatrics, 21(1), 29. https://doi.org/10.1186/s12887-020-02490-2
  • Seca, A. M., Grigore, A., Pinto, D. C., & Silva, A. M. (2014). The genus Inula and their metabolites: from ethnopharmacological to medicinal uses. Journal of ethnopharmacology, 154(2), 286–310. https://doi.org/10.1016/j.jep.2014.04.010
  • Koc, K., Ozdemir, O., Ozdemir, A., Dogru, U., & Turkez, H. (2018). Antioxidant and anticancer activities of extract of Inula helenium (L.) in human U-87 MG glioblastoma cell line. Journal of cancer research and therapeutics, 14(3), 658–661. https://doi.org/10.4103/0973-1482.187289
  • Ding, Y., Pan, W., Xu, J., Wang, T., Chen, T., Liu, Z., Xie, C., & Zhang, Q. (2019). Sesquiterpenoids from the roots of Inula helenium inhibit acute myelogenous leukemia progenitor cells. Bioorganic chemistry, 86, 363–367. https://doi.org/10.1016/j.bioorg.2019.01.055
  • Chun, J., Song, K., & Kim, Y. S. (2018). Sesquiterpene lactones-enriched fraction of Inula helenium L. induces apoptosis through inhibition of signal transducers and activators of transcription 3 signaling pathway in MDA-MB-231 breast cancer cells. Phytotherapy research : PTR, 32(12), 2501–2509. https://doi.org/10.1002/ptr.6189
  • Cui, L., Bu, W., Song, J., Feng, L., Xu, T., Liu, D., Ding, W., Wang, J., Li, C., Ma, B., Luo, Y., Jiang, Z., Wang, C., Chen, J., Hou, J., Yan, H., Yang, L., & Jia, X. (2018). Apoptosis induction by alantolactone in breast cancer MDA-MB-231 cells through reactive oxygen species-mediated mitochondrion-dependent pathway. Archives of pharmacal research, 41(3), 299–313. https://doi.org/10.1007/s12272-017-0990-2
  • O’Shea, S., Lucey, B., & Cotter, L. (2009). In vitro activity of Inula helenium against clinical Staphylococcus aureus strains including MRSA. British journal of biomedical science, 66(4), 186–189. https://doi.org/10.1080/09674845.2009.11730271
  • Stojanović-Radić, Z., Comić, L. j., Radulović, N., Blagojević, P., Denić, M., Miltojević, A., Rajković, J., & Mihajilov-Krstev, T. (2012). Antistaphylococcal activity of Inula helenium L. root essential oil: eudesmane sesquiterpene lactones induce cell membrane damage. European journal of clinical microbiology & infectious diseases : official publication of the European Society of Clinical Microbiology, 31(6), 1015–1025. https://doi.org/10.1007/s10096-011-1400-1
  • Cantrell, C. L., Abate, L., Fronczek, F. R., Franzblau, S. G., Quijano, L., & Fischer, N. H. (1999). Antimycobacterial eudesmanolides from Inula helenium and Rudbeckia subtomentosa. Planta medica, 65(4), 351–355. https://doi.org/10.1055/s-1999-14001
  • Deriu, A., Zanetti, S., Sechi, L. A., Marongiu, B., Piras, A., Porcedda, S., & Tuveri, E. (2008). Antimicrobial activity of Inula helenium L. essential oil against Gram-positive and Gram-negative bacteria and Candida spp. International journal of antimicrobial agents, 31(6), 588–590. https://doi.org/10.1016/j.ijantimicag.2008.02.006
  • Hakkou, Z., Maciuk, A., Leblais, V., Bouanani, N. E., Mekhfi, H., Bnouham, M., Aziz, M., Ziyyat, A., Rauf, A., Hadda, T. B., Shaheen, U., Patel, S., Fischmeister, R., & Legssyer, A. (2017). Antihypertensive and vasodilator effects of methanolic extract of Inula viscosa: Biological evaluation and POM analysis of cynarin, chlorogenic acid as potential hypertensive. Biomedicine & pharmacotherapy = Biomedecine & pharmacotherapie, 93, 62–69. https://doi.org/10.1016/j.biopha.2017.06.015
  • Paulsen E. (2017). Systemic allergic dermatitis caused by sesquiterpene lactones. Contact dermatitis, 76(1), 1–10. https://doi.org/10.1111/cod.12671