Hypokalsemian oireet ja hoito

30 marraskuun, 2019
Hypokalsemiasta on kyse silloin, kun veren kalsiumpitoisuus on liian alhainen. Tänään kerromme tästä sairaudesta ja sen hoidoista.

Tänään aiheenamme on hypokalsemian oireet ja sen hoitokeinot. Jos veren kalsiumpitoisuus on liian alhainen, voi ilmetä hypokalsemian oireita. Hypokalsemia on yleinen sairaus, mutta hyvä uutinen on se, että sitä voi hoitaa.

Kalsium on yksi kehon tarvitsemia välttämättömiä kivennäisaineita, jolla on kaksi hyvin tärkeää tehtävää solunsisäisellä ja -ulkoisella tasolla, kuten useat tutkimukset osoittavat.

  • Solunsisäisellä tasolla se osallistuu useisiin entsymaattisiin reaktioihin ja se on tärkeää hermosignaalien välittymiselle.
  • Solunulkoisella tasolla se on tärkeä kivennäisaine sisäeritykselle, veren hyytymiselle ja hermo-lihasliitoksille.

Näiden kahden tason tunteminen on erittäin tärkeää, sillä monet hypokalsemian oireet liittyvät usein niihin.

Vastataan seuraavaksi joihinkin tärkeisiin kysymyksiin hypokalsemiaa koskien.

Hypokalsemian oireet ja hoito

Hypokalsemian oireet ilmenevät muun muassa luissa

Luukudos on yksi pääasiallisista elimistä, joihin hypokalsemia vaikuttaa, sillä kalsium on oleellinen mineraali luuston rakenteelle.

Hypokalsemia ilmaantuu tavallisesti silloin, kun elimistössä on puutetta D-vitamiinista. Useimmiten se on seurausta kroonisesta munuaistaudista tai jostakin vakavasta vereen liittyvästä sairaudesta, kuten leukemiasta.

Näissä ja monissa muissa tapauksissa kalsiumin puutteesta veressä alkavat kärsiä pääosin luut, sisäelimet ja munuaiset.

Hypokalsemian oireet ovat seuraavat:

  • Hermo-lihasliitoksen lisääntynyt herkkyys, johon kuuluu kivuliaita lihaskramppeja, pääosin raajojen lihaksissa. Tämä tunnetaan kouristuksena.
  • Uupumus ja heikkous. Potilaat ovat tavanomaista väsyneempiä. Tämä voi johtua ripulista tai äkillisestä painonlaskusta, jotka ovat joitakin tämän sairauden oireita.
  • Psykoosi ja ahdistus. Nämä kaksi oiretta ovat suhteellisen yleisiä. Potilaiden todellisuudentaju voi hämärtyä, mitä seuraa voimakkaita ahdistuskohtauksia.
  • Parestesia. Kramppien lisäksi kehon eri osissa voi tuntua kihelmöintiä, puutuneisuutta ja polttelua. Joskus voi esiintyä myös terävää kipua.

Nämä ovat vain joitakin hypokalsemian oireita. Niitä on vielä monia muitakin, kuten sydämen rytmihäiriöt ja alhainen verenpaine.

Jos oireesi viittaavat hypokalsemiaan, mene lääkäriin tutkimuksiin. Näin hoito voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.

Tutustu: Maidottomat ruuat, joista saat paljon kalsiumia

Hypokalsemian hoito

Hypokalsemia diagnosoidaan verikokeesta

Lukuisten kontrollinäytteiden kautta hoitohenkilökunta yrittää määrittää diagnoosin ja oikeanlaisen hoidon.

Hypokalsemian oireista kärsivältä potilaalta on otettava verikoe oikean diagnoosin saamiseksi ja hoidon aloittamiseksi tarvittaessa. Näin pystytään määrittämään myös se, minkä tyyppisestä hypokalsemiasta on kyse.

Akuutti hypokalsemia

Akuutin hypokalsemian oireet ovat melko vakavia, mistä syystä hoito on aloitettava välittömästi. Yleisin hoitomuoto on kalsiumglukonaatin antaminen suonensisäisesti.

Huomaa, että hoitoa tulee valvoa ja kontrolloida koko ajan, sillä hoito saattaa johtaa sydämen rytmihäiriöihin.

Lue myös: Osteoporoosin ehkäisy kalsiumpitoisilla luontaishoidoilla

Krooninen hypokalsemia

Krooninen hypokalsemia eroaa akuutista hypokalsemiasta. Tässä tapauksessa potilaalla on säännöllisesti suuria vaikeuksia ylläpitää kalsiumin tasapainoa veressä, ja hän on kärsinyt vaivasta jo pidempään.

Kroonisesta hypokalsemiasta kärsivä tarvitsee jatkuvaa hoitoa, yleisimmin ottamalla suun kautta kalsium- ja D-vitamiinilisiä.

Krooninen hypokalsemia ei ole yhtä vakava kuin akuutti, mutta sekin vaatii seurantaa kalsiumtasojen pitämiseksi tasapainossa. Nämä seurantakäynnit voivat tapahtua aluksi viikoittain diagnoosin saamisen jälkeen, sen jälkeen kerran kuukaudessa, ja lopulta enää kolmen kuukauden välein. On erittäin tärkeää, että potilas käy jokaisessa kontrollissa lääkärin ohjeiden mukaan.

Rytmihäiriöiden vaaraa ei ole, mutta munuaiskiviä voi ilmetä. Niitä voi pyrkiä pitämään poissa hillitsemällä suolan käyttöä.

Toivottavasti opit tuntemaan hypokalsemian oireet ja hoitomuodot tämän artikkelin avulla. Vaiva on suhteellisen yleinen, mutta vain harva tietää siitä.

 

  • Fraile-Gómez, Pilar, Blanc, Marc H., Segurado-Tostón, Óscar, García-Cosmes, Pedro, & Tabernero-Romo, José M.. (2014). Hipocalcemia, hiperfosforemia y elevación de la paratohormona: ¿un arduo diagnóstico diferencial?. Nefrología (Madrid)34(1), 134-135. https://dx.doi.org/10.3265/Nefrologia.pre2013.Aug.12197
  • Guillén López, Otto Barnaby. (2018). Hipocalcemia severa por deficiencia de vitamina D en una adulta mayor. Revista Medica Herediana29(3), 178-181. https://dx.doi.org/https://doi.org/10.20453/rmh.v29i3.3407
  • Johnson, Ronald, Toloza, Jorge, Cortes, Lorena, & Valdés, Cristian. (2010). Miocardiopatía por hipocalcemia. Revista chilena de cardiología29(3), 374-377. https://dx.doi.org/10.4067/S0718-85602010000300017
  • Martín-Baez, Isabel M., Blanco-García, Raquel, Alonso-Suárez, Mario, Cossio-Aranibar, Cynthia, Beato-Coo, Laura V., & Fernández-Fleming, Francisco. (2013). Hipocalcemia severa posdenosumab. Nefrología (Madrid)33(4), 614-615. https://dx.doi.org/10.3265/Nefrologia.pre2013.Apr.11922
  • Román, A., Osorio, M. I., Latorre, G., Gutiérrez, J., & Builes, C. A. (2013). Hipoparatiroidismo primario asociado a convulsiones. Acta Médica Colombiana38(3).
  • Roman-Gonzalez, A., Zea-Lopera, J., Londoño-Tabares, S. A., Builes-Barrera, C. A., & Sanabria, Á. (2018). Pilares para el enfoque y tratamiento adecuado del paciente con hipoparatiroidismo. Iatreia31(2), 155-165.