Hyperkalemia: mikä se on ja kuinka sitä hoidetaan?

Hyperkalemiassa veren kaliumpitoisuus on normaalia korkeampi. Tätä voidaan hoitaa eri tavoin.
Hyperkalemia: mikä se on ja kuinka sitä hoidetaan?
Alejandro Duarte

Tarkistanut ja hyväksynyt: bioteknikko Alejandro Duarte.

Kirjoittanut Toimitus

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Hyperkalemia tarkoittaa veren kaliumpitoisuuden nousua. Siitä on kyse silloin, kun lukema on yli 5,5 mmol/l. Jos kaliumin määrä veressä puolestaan on normaalia alhaisempi, puhutaan hypokalemiasta.

Mitä kalium on? Mihin sitä tarvitaan?

Hyperkalemia tarkoittaa sitä, että veren kaliumpitoisuus on liian korkea
Kaliumia tarvitaan siksi, että verenpaineeseen vaikuttavat elektrolyytit voisivat toimia normaalisti.

Kalium on ensinnäkin kemiallinen elementti, jota kuvataan jaksollisessa järjestelmässä kirjaimella K. Se on makromineraali eli kivennäisaine, jolla on tärkeitä tehtäviä elimistössä sekä lihasten että hermoston tasolla. 

Se on myös elektrolyytti, aivan kuten kalsium ja klooriNämä elektrolyytit auttavat säätelemään painetta ja aineiden pitoisuuksia solujen sisä- ja ulkopuolella.

Kaliumin tärkeimmät tehtävät ovat:

  • Luuston kehitys
  • Osallistuu osmoottiseen tasapainoon
  • Osallistuu proteiinisynteesiin
  • Se on oleellisen tärkeä hermoviestinnälle
  • Osallistuu lihasten supistumiseen

Mistä hyperkalemia johtuu?

Yleensä hyperkalemia ilmenee silloin, kun munuaiset poistavat kaliumia normaalia vähemmän. Myös kaliumin epänormaali liikkuminen solujen ulkopuolella on yleinen syy hyperkalemiaan.

Hyperkalemian syntyyn voivat vaikuttaa monet tekijät, muun muassa:

  • Lisääntynyt kaliuminsaanti
  • Sellaisten lääkkeiden syönti, jotka vähentävät kaliumin eritystä munuaisten kautta
  • Akuutti munuaisten vajaatoiminta
  • Krooninen munuaissairaus

Yksi mahdollinen hyperkalemian syy on metabolinen asidoosi; diabeettisesta ketoasidoosista kärsivillä potilailla voi olla tämä oire.

Pseudohyperkalemia taas on kaliumin valheellista nousua, joka näkyy hyperkalemiana verikokeessa (vaikkei hyperkalemiaa oikeasti ole). Se voi johtua kiristyssiteen liian pitkäaikaisesta käytöstä tai nyrkin liiallisesta puristamisesta verikokeen ottamisen aikana.

Pseudohyperkalemiaa voi aiheuttaa myös trombosytoosi (trombosyyttien liian suuri määrä veressä), sillä verihiutaleiden kalium vapautuu veren hyytymisen aikana.

Miten hyperkalemia oireilee?

Useimmiten hyperkalemia jää huomaamatta, eli kaliumtasojen muutokset eivät yleensä aiheuta oireita. Se voidaan havaita vain verikokeen kautta.

Jos oireita kuitenkin esiintyy, ne riippuvat hyperkalemian vaikeusasteesta ja kehitysnopeudesta. Ensimmäisiä oireita ovat yleensä:

  • Lihasten heikkous
  • Käsivarsien ja jalkojen tärinä
  • Kihelmöinti
  • Pistely sormissa ja varpaissa

Näiden oireiden yhteydessä esiintyy yleensä myös unettomuutta, pahoinvointia, oksentelua ja sydämen toiminnan laskua.

Vakavimmissa tapauksissa potilaalla voi esiintyä rytmihäiriöitä. Tämä johtuu siitä, että sydän tarvitsee kaliumia supistuakseen ja toimiakseen oikein. Rytmihäiriö on sydämen sykkeen häiriö, joka vaikuttaa hermoimpulssien taajuuteen, voimakkuuteen ja säännöllisyyteen.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Sydämen rytmihäiriöt: oireet ja seuraukset

Kuinka hyperkalemia diagnosoidaan?

Hyperkalemian merkittävin komplikaatio ovat muutokset sydämensykkeessä.

Hyperkalemia voidaan tunnistaa mittaamalla elektrolyyttien pitoisuudet seerumista. Tämä tutkimus tehdään silloin, kun potilaalta otetaan sydänsähkökäyrä ja sen tuloksissa näkyy poikkeavuuksia.

Potilailla, joilla on munuaisten vajaatoiminta, edennyt sydämen vajaatoiminta, virtsatietukos, tai joita hoidetaan angiotensiinikonvertaasin estäjillä (ACE-estäjillä), on yleensä poikkeava sydänsähkökäyrä. Jotta hyperkalemia siis diagnosoitaisiin oikein, tulee tehdä seuraavat tutkimukset:

  • Veren kaliumin mittaus
  • EKG
  • Lääkityksen tarkastelu
  • Munuaisten toiminnan arviointi

Kuinka hyperkalemiaa hoidetaan?

Hoidon tavoitteena on vähentää kaliumpitoisuutta veressä. Myös tilaan johtanutta syytä hoidetaan, esimerkiksi keskeyttämällä hyperkalemiaa aiheuttavien lääkkeiden käyttö.

Jos kaliumtaso on noussut kohtuullisesti, voidaan määrätä sitä vähentäviä lääkkeitä, kuten resiiniä. Potilaalle saatetaan määrätä myös nesteenpoistolääkkeitä tai dialyysi.

Jos kaliumarvot ovat yli 6,5 mmol/l, eikä sydänsähkökäyrässä ilmene muutoksia, tehokkaimmat lääkkeet tässä tilanteessa ovat salbutamoli tai natriumvetykarbonaatti.

Jos kaliumarvo on yli 6,5 mmol/l, mutta sydänsähkökäyrässä on muutoksia, ensimmäiseksi tulee suojata sydäntä. Tällöin määrätään yleensä kalsiumkloridia, joka voi auttaa vähentämään kaliumpitoisuutta veressä.

Tässä artikkelissa annetuista tiedoista huolimatta älä epäröi mennä lääkäriin, jos sinulla on merkkejä hyperkalemiasta. Lääkäri suosittelee parhaan hoidon juuri sinulle.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Flamant, M., & Boulanger, H. (2012). Hiperpotasemia. EMC – Tratado de Medicina. https://doi.org/10.1016/S1636-5410(12)61915-1
  • De Sequera, P., Alcázar, R., Albalate, M., Pérez-García, R., Corchete, E., Asegurado, P., … Ortega-Díaz, M. (2014). Hiperpotasemia en pacientes hospitalizados. ??C??mo evitarla? Nefrologia. https://doi.org/10.3265/Nefrologia.pre2014.Feb.12322
  • Velasquez Jones, L., & Munoz Arizpe, R. (1992). HIPERPOTASEMIA. Acta Pediatrica Espanola. https://doi.org/10.1016/S1636-5410(12)61915-1
  • Boada, M., Pippo, A., Rodriguez-Milhomens, M., González, V., Higgie, R., Mérola, V., … Silvariño, R. (2012). Hiperpotasemia severa en emergencias. Archivos de Medicina Interna.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.