Fyysisen kivun ja ahdistuksen yhteys

22 kesäkuu, 2020
Useat tutkimukset osoittavat, että fyysinen kipu ja ahdistus kulkevat usein käsi kädessä. Tämä ei ole yllättävää, sillä mieli ja keho eivät ole kaksi toisistaan erillistä kokonaisuutta; ne toimivat yhdessä ja vaikuttavat toisiinsa. Usein tämä yhteys voi kuitenkin jäädä huomaamatta.
 

Fyysinen kipu ja ahdistus kulkevat usein käsi kädessä. Amerikan psykiatrisen yhdistyksen 161. kongressin raportin mukaan 60 % ahdistuksesta kärsivistä potilaista kärsii myös fyysisestä kivusta. Myös masennusta ilmenee 80 %:ssa tapauksia. Tässä artikkelissa tarkastelemme, mikä on fyysisen kivun ja ahdistuksen yhteys.

Myös toisessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Journal of Affective Disorders -lehdessä, tutkijat osoittivat, että 78 %:lle psyykkisistä ongelmista kärsiviä ihmisiä kehittyy lisäksi elimellisiä oireita, kuten fyysistä kipua.

Vaikka nämä lukemat ovat jo itsessään todisteena fyysisen kivun ja ahdistuksen välisestä yhteydestä, arviolta 60 %:ssa tapauksia lääkärit eivät osaa muodostaa yhteyttä niiden välillä potilaan tullessa vastaanotolle. Tämä johtuu vallalla olevasta lokeroivasta lähestymistavasta, jossa fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin puututaan erikseen.

Ahdistus, laajalle levinnyt ongelma

Fyysisen kivun ja ahdistuksen yhteys on havaittu monissa tutkimuksissa

Ahdistus on tällä hetkellä hyvin yleinen ongelma. Vaikka se on psyykkinen häiriö, myös fyysiset oireet liittyvät ongelmaan.

Ahdistus on epämiellyttävä tunnetila, jota käytännössä katsoen kaikki ihmiset kokevat jossain vaiheessa elämäänsä ainakin hetkellisesti. Ahdistus on luonnollinen reaktio ärsykkeille, jotka ihminen kokee uhkaksi. Joskus nämä ärsykkeet ovat todellisia riskejä, kun taas toisinaan ne ovat kuvitteellisia.

 

Myös liialliset yhtäaikaiset ärsykkeet voivat johtaa ahdistukseen. Jotkut uskovat, että isoissa kaupungeissa elämiseen liittyy suuri ahdistumisen riski, sillä tällaiset ympäristöt saavat ihmisen lähes jatkuvaan valppauden tilaan, mikä luo stressiä ja lopulta ahdistusta.

Ahdistukseen liittyy epämääräistä pelkoa, joka saa ihmisen luomaan puolustusmekanismeja. Tähän tilaan liittyy myös elimellisiä muutoksia, kuten kiihtynyttä sydämensykettä, hikoilua ja nopeutunutta hengitystä. Nämä fysiologiset muutokset muuttavat luonnollisestikin elimistön toimintaa ajan myötä.

Käy lukemassa myös: Näin posttraumaattinen stressi vaikuttaa elimistöön

Tutkimus fyysisestä kivusta ja ahdistuksesta

Espanjan psykologian yleisneuvoston julkaisemasta, 1 317 potilasta ja 80 terveyskeskusta kattaneesta tutkimuksesta voi nähdä, että 981 potilaalla oli jonkinasteista ahdistusta.

Tutkimuksessa havaittiin, että 59 %:lla ahdistuksesta kärsiviä potilaita oli myös fyysistä kipua. On selvää, että ahdistuksen ja fyysisen kivun välillä on tiivis yhteys, mutta luku kasvoi 19 %:lla, jos ihmisellä oli myös masennusta. Huolestuttavinta on se, että kaikista näistä ihmisistä vain 17 % sai jonkinlaista hoitoa psyykkisiin ongelmiinsa.

Monilla potilailla on fyysistä kipua, johon lääkärit eivät löydä elimellistä syytä. Kivusta voikin tulla psyykkisen kärsimyksen ilmenemistapa. Kaikki lääkärit eivät kuitenkaan myönnä tai tunnista tätä yhteyttä.

Fyysisen kivun ja ahdistuksen yhteys

 
Ahdistus voi aiheuttaa lihaskipua

Ahdistus voi aiheuttaa lihaskipua, päänsärkyä, vatsaoireita ja muita fyysisiä vaivoja, jotka lääkärin tulisi arvioida.

Tavallisesti ahdistuksesta kärsivillä ihmisillä on päänsärkyä, lihaskipua sekä vatsa- ja rintakipua. Katsotaan seuraavaksi, miksi.

  • Lihaskivut. Ahdistus aiheuttaa lihasten jännittymistä. Jos tämä on jatkuvaa, se voi aiheuttaa lihaskipua ja -kramppeja sekä tunnetta lihasten liiallisesta rasittumisesta. Useimmiten nämä kivut tuntuvat selässä tai niskassa.
  • Päänsärky. Päänsärky tuntuu siltä, kuin päätä puristaisi kypärä. Myös kallon kihelmöinti tai pistely on yleistä. Tämä on jännityspäänsärkyä, joka johtuu päänahan ja niskalihasten jumeista.
  • Vatsakipu. Tihentynyt hengitys voi aiheuttaa ilmavaivoja, ja hermostuneisuus voi vaikuttaa ruoansulatukseen. Vatsakipu onkin ahdistuneilla ihmisillä tavallista.
  • Rintakipu. Myös rintakipu on yleistä. Se aiheuttaa paljon huolta ja ja voi näin ollen lisätä ahdistusta entisestään, mutta kyseessä on tässä tapauksessa vain lihas-, ei sydänperäinen ongelma.

Kannattaa lukea myös: Viisitoista tapaa ahdistuksen hoitamiseksi

Mitä ahdistukselle voi tehdä?

 

Tärkeintä on hyväksyä, että kaikki voivat kärsiä ahdistuksesta ainakin jossain määrin. Tästä syystä elämäntyyliä onkin mukautettava niin, että löydämme tilaisuuden myös rentoutumiselle ja vapaa-ajan vietolle – erityisesti jos meillä on jo fyysistä kipua ja ahdistusta.

Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista saada tunteet tasapainoon. Yleensä jo pieni, noin 15 minuutin liikuntatuokio parantaa oloa. Vielä parempi on, jos tämän yhdistää rentoutusharjoituksiin.

Jos ahdistus on liiallista, on käännyttävä mielenterveysalan ammattilaisen puoleen. On olemassa monia terapioita ja menetelmiä, jotka auttavat tunteiden hallinnassa.

 
  • Queraltó, J. M. (2005). Análisis de los factores psicológicos moduladores del dolor crónico benigno. Anuario de psicología/The UB Journal of psychology, 36(1), 37-60.
  • Lumley MA, Cohen JL, Borszcz GS, et al. Pain and emotion: a biopsychosocial review of recent research. J Clin Psychol. 2011;67(9):942–968. doi:10.1002/jclp.20816
  • Anderson E, Shivakumar G. Effects of exercise and physical activity on anxiety. Front Psychiatry. 2013;4:27. Published 2013 Apr 23. doi:10.3389/fpsyt.2013.00027
  • Sheng J, Liu S, Wang Y, Cui R, Zhang X. The Link between Depression and Chronic Pain: Neural Mechanisms in the Brain. Neural Plast. 2017;2017:9724371. doi:10.1155/2017/9724371
  • de Heer EW, Gerrits MM, Beekman AT, et al. The association of depression and anxiety with pain: a study from NESDA [published correction appears in PLoS One. 2014;9(12):e115077]. PLoS One. 2014;9(10):e106907. Published 2014 Oct 15. doi:10.1371/journal.pone.0106907
  • Woo AK. Depression and Anxiety in Pain. Rev Pain. 2010;4(1):8–12. doi:10.1177/204946371000400103