Erot valmentajan ja urheilupsykologin välillä

21 maaliskuu, 2021
Urheilupsykologilla ja valmentajalla on erilaisen koulutuksensa lisäksi myös eri tarkoitus. Kumpaakin ammattilaista kuitenkin tarvitaan urheilijan suorituskyvyn parantamiseen.

Moni luulee, että valmentajalla ja urheilupsykologilla on sama rooli urheilijan elämässä. Vaikka he tekevätkin samankaltaisia asioita, monia erojakin löytyy. Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat erot valmentajan ja urheilupsykologin välillä. 

Selvennetään ensin se, että valmentaja ei voi olla urheilupsykologi, koska valmentajalta puuttuu asianmukainen koulutus. Urheilupsykologi sen sijaan voi olla valmentaja.

Mitä urheilupsykologi tekee?

Erot valmentajan ja urheilupsykologin
Urheilupsykologin tavoitteena on motivoida urheilijoita.

Urheilupsykologit opiskelevat ensin psykologiaa ja erikoistuvat sitten tälle nimenomaiselle alalle. Heillä on työhönsä täsmälliset työkalut. Psykologi on vastuussa psyyken, kognition sekä ihmisen käytöksen ja tunteiden tutkimisesta.

Tästä syystä pelikentällä kannattaa olla urheilupsykologi. Hän tarkastelee urheilijan tai tiimin asenteita ja voi näin yrittää parantaa näiden taitoja tai korjata tiettyjä toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti heidän suoritukseensa.

Urheilupsykologi on ammattilainen, joka motivoi ja auttaa jokaista urheilijaa antamaan itsestään parasta. Toisaalta hän ei ainoastaan auta urheilijaa toimimaan ryhmässä, vaan kehittymään myös yksilönä. Urheilupsykologi tietää, että yksilötyötäkin tarvitaan.

Urheilupsykologin tehtävät

Valmentaja ja urheilupsykologi eivät ole sama asia, koska heille kuuluvat tehtävät ovat täysin erilaisia. Alta löydät ne tehtävät, jotka kuuluvat urheilupsykologille.

  • Arviointi. Vammat tai perheongelmat voivat vaikuttaa urheilijan suorituskykyyn. Urheilupsykologin tulee arvioida tilanne voidakseen opastaa urheilijaa parhaalla mahdollisella tavalla.
  • Neuvot. Arvioinnin jälkeen urheilupsykologi antaa urheilijalle neuvoja. Kuvittele esimerkiksi, että urheilija ei pärjää median kanssa terveellä tavalla. Psykologi voi auttaa häntä siinä.
  • Väliintulo. Tässä urheilijalle annetaan tarvittavat työkalut ongelmiensa käsittelemiseksi.
  • Urheilijoiden valmentaminen. Urheilupsykologi myös valmentaa urheilijoita. Tämä auttaa heitä oppimaan stressinhallintaa sekä motivoi heitä ja parantaa heidän taitojaan ja kykyjään.

Tätä artikkelia ei kannata jättää lukematta: Urheilijoiden äkkikuoleman estäminen

Valmentajan rooli

Valmentaja pyrkii kehittämään yksittäisten urheilijoiden kykyjä.

Valmentajalla ei ole koulutusta psykologiassa. Hänen toimintatapansa eroaa siis aika tavalla urheilupsykologin toimintavasta. Nämä tehtävät kuuluvat valmentajalle:

  • Motivointi. Valmentajat auttavat jokaista pelaajaa antamaan itsestään parasta ja parantamaan tiimityöskentelyä.
  • Kommunikaatio. Valmentajien yksi oleellinen työkalu on vuoropuhelu. He keskustelevat jokaisen pelaajan vahvuuksista ja heikkouksista jälkimmäisten parantamiseksi.
  • Näkökulmat. He pyrkivät muuttamaan näkökulmaa, joka yksilöllä saattaa olla omia kykyjään koskien.

Lyhyesti, valmentaja pyrkii parantamaan jokaisen urheilijan taitoja sekä varmistamaan, että heillä on motivaatiota parantaa ja antaa itsestään parasta sekä yksilönä että tiimissä.

Käy lukemassa myös: Urheilijan nivuskipu: syyt, oireet ja hoito

Erot valmentajan ja urheilupsykologin välillä: yhteenveto

Erot valmentajan ja urheilupsykologin välillä liittyvät siis siihen, millainen koulutus heillä on ja millaisia tehtäviä kummallekin kuuluu. Heidän välillään on toisaalta myös joitakin samankaltaisuuksia. Urheilupsykologilla on tietyt työkalut, joita tukevat strategiset analyyttiset metodologiat. Valmentajalla taas ei ole tällaista erikoistunutta koulutusta, vaan hän on hyvä kommunikoinnissa ja motivoimisessa. Hän voi auttaa tiimiä tai yhtä urheilijaa saavuttamaan tavoitteensa.

Kumpikin ammattilainen on yhtä tärkeä, sillä heidän tarkoituksenaan on saada urheilijat saavuttamaan tavoitteensa antamalla itsestään parasta. Valmentajat ja urheilupsykologit kuitenkin toimivat tai työskentelevät eri näkökulmista.

  • Sifuentes, S. D. J. R., Deportiva, P., & Romo, M. S. CUADRO COMPARATIVO “FUNCIONES DEL ENTRENADOR Y PSICOLOGO DEPORTIVO”.
  • Argentina, C., Sudamericana, C., Federal, A., Federal, B., Primera, A., del Interior, T., & Local, H. Psicólogo del Deporte y Coach Deportivo¿ De qué estamos hablando?.
  • Jiménez, G., & Garcés de los Fayos, E. J. (2002). Algunas reflexiones teóricas, metodológicas y aplicadas del rol profesional del Psicologo del Deporte. A. Olmedilla, EJ Garcés de los Fayos y G. Nieto (Coords), Manual de Psicología del Deporte. Diego Marín. Murcia, 127-142.