Erilaiset antihistamiinit ja niiden käyttötarkoitukset

Tänään aiheenamme on erilaiset antihistamiinit ja niiden käyttötarkoitukset. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi allergioiden hoitoon sekä ehkäisemään oksentelua.
Erilaiset antihistamiinit ja niiden käyttötarkoitukset

Viimeisin päivitys: 13 lokakuu, 2021

Antihistamiinit ovat lääkkeitä, joita käytetään vähentämään tai poistamaan allergioiden aiheuttamia vaikutuksia. Näin tehdäkseen antihistamiinit tukkivat reseptoreita, joihin histamiinit ovat sitoutuneet allergisen reaktion aikana. Tämän päivän artikkelin aiheena on erilaiset antihistamiinit ja niiden käyttötarkoitukset.

Kuten tulet myöhemmin huomaamaan, histamiini on aine, jota elimistöstä vapautuu allergisen reaktion yhteydessä.

Siitä lähtien, kun antihistamiinit (pyrilamiini ja difenhydramiini) löydettiin 1930- ja 1940-luvuilla, tutkijat ovat kehittäneet satoja antihistamiinisia ominaisuuksia sisältäviä molekyylejä. Lisäksi lääkitys on tullut suositummaksi viime vuosien aikana. 

Tutkijat ovat esitelleet myös toisen ja kolmannen sukupolven antihistamiineja, mikä on suuri edistysaskel lääketieteen saralla. Näiden lääkkeiden tehokkuus on samankaltaista ensimmäisen sukupolven antihistamiinien kanssa, mutta niiden sivuvaikutukset ovat kohtuullisempia.

Allergian hoidon lisäksi antihistamiineja voi käyttää ehkäisemään oksentelua, huimausta tai helpottamaan unettomuudesta kärsivien potilaiden nukahtamista.

Histamiini ja sen reseptorit

Histamiini on aine, joka on mukana mm. allergisen reaktion yhteydessä.

Histamiini on kemikaali, joka osallistuu ja liittyy moniin soluissa tapahtuviin prosesseihin. Se liittyy esimerkiksi allergisiin reaktioihin, tulehdukseen, vatsahappojen erittymiseen sekä hermoimpulssien välittämiseen.

Liittyessään näihin prosesseihin histamiini kiinnittyy useisiin reseptoreihin, jotka ovat jakaantuneet ympäri kehoa.

Kun histamiini kiinnittyy yhteen näistä rakenteista, elimistö aktivoi mekanismeja ja vapauttaa aineksia, jotka aktivoituvat ja kiinnittyvät toisiin rakenteisiin. Tämä laukaisee fysiologisen reaktion.

Laukaistut reaktiot riippuvat siitä, mihin histamiini on kiinnittynyt. Seuraavaksi kerromme joistakin reseptoreista, joihin histamiini kiinnittyy.

  • Histamiini 1 -reseptorit: Nämä rakenteet sijaitsevat keuhkoputkissa, ruuansulatusjärjestelmän sileissä lihaksissa sekä aivoissa. Kun nämä reseptorit aktivoituvat, sekä keuhkoputkien sileät lihakset että verisuonet aktivoituvat.
  • Histamiini 2 -reseptorit: H2-reseptorit jakautuvat vatsan, kohdun ja aivojen sisäpintaan. Kun jokin laukaisee nämä reseptorit, verisuonten läpäisevyys kasvaa ja se stimuloi vatsahappojen erittymistä.
  • Histamiini 3 -reseptorit: Nämä reseptorit sijaitsevat keuhkoputkissa ja aivoissa. Ne ovat vastuussa aivojen vasodilaatiosta sekä voivat liittyä palautejärjestelmään tai negatiiviseen palautteeseen. Tässä järjestelmässä histamiini estää oman synteesinsä sekä kykynsä vapautua hermopäätteistä.

Erilaiset antihistamiinit ja niiden käyttötarkoitukset

Klassiset tai ensimmäisen sukupolven H1-antihistamiinit

Tällaiset antihistamiinit pystyvät helposti ylittämään aivojen veri-aivoesteen. Tämä este on eräänlainen kalvo, joka suojelee aivoja. Veri-aivoesteen ylittämisen sekä kyseiseen elimeen sidottujen reseptoreiden tuloksena antihistamiini laukaisee melko voimakkaita unettavia vaikutuksia.

Lisäksi niillä on muitakin ominaisuuksia, kuten antiemeettisiä ja antikinetosidisiä vaikutuksia. Näiden lääkkeiden unettavat ja antikolinergiset vaikutukset saavat aikaan näitä toimintoja.

Joitakin tähän ryhmään kuuluvia lääkkeitä ovat:

  • Etanolamiinit. Merkittävimpänä lääkkeenä difenhydramiini. Kyseessä on johdannainen, dimenhydrinaatti, jolla on antikinetosidisiä vaikutuksia, ja sitä voidaan käyttää matkapahoinvoinnin ehkäisyyn. On myös tutkimuksia, jotka osoittavat tämän antihistamiinin olevan tehokas hoito huimaukseen sekä ennaltaehkäisevä lääke operaation jälkeiseen oksentelemiseen.
  • Etyleenidiamiinit.
  • Alkylamiinit.
  • Piperatsiinit.
  • Fentiatsiinit.
  • Piperidiinit.

Toisen sukupolven H1-antihistamiinit

Erilaiset antihistamiinit palvelevat erilaisia käyttötarkoituksia.

Toisen sukupolven H1-antihistamiineja suositellaan käytettäväksi niihin reseptoreihin, jotka eivät sijaitse aivoissa. Tähän on syynä se, että näistä antihistamiineista on poistettu osia niiden kemiallisista rakenteista, jotka mahdollistavat helpon esteen ylityksen. Näin ollen ne eivät kykene ylittämään veri-aivoestettä.

Tämän tuloksena ilmenee vähemmän haitallisia sivuvaikutuksia. Ne esimerkiksi tarjoavat vähemmän unettavia sekä antikolinergisiä vaikutuksia. Joitakin tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi:

  • Loratadiini. Kyseessä on antiallergeeninen lääke, jolla ei ole juuri lainkaan unettavia ja antikolinergisiä vaikutuksia.
  • Ebastiini. Sillä ei ole unettavia tai antikolinergisiä vaikutuksia, mutta se voi saada aikaan painonnousua. Se on hyödyllinen lääke kausiallergioiden hoidossa.
  • Desloratadiini. Tämä lääke auttaa hoitamaan akuutteja allergiatapauksia.

Yleisesti käytetyt lääkkeet

Kuten huomaat, antihistamiineja määrätään usein allergioiden hoitoon. Lisäksi ne voivat myös auttaa oksentelemisen ehkäisyssä tai helpottaa unettomuudesta kärsivien potilaiden unensaantia.

Nyt kun tiedät enemmän, mitä ovat erilaiset antihistamiinit ja niiden käyttötarkoitukset, kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa. Lääkärisi pystyy kertomaan, mikä antihistamiini sopii juuri sinulle parhaiten. On myös aina tärkeää noudattaa lääkärin antamia ohjeita lääkkeisiin liittyen.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet (NSAID)
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet (NSAID)

Ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet ovat käytetyimpiä lääkkeitä. Tässä artikkelissa kerromme niiden toimintamekanismista ja haitoista.



  • Aguilar, A. G. (1996). Antihistamínicos. Revista Alergia Mexico.
  • Petriz, N., & Parisi, C. (2013). Uso de antihistamínicos en pediatría. Conexion Pediatrica.
  • Presa, I. J. (1999). Antihistamínicos H1: revisión. Alergol Inmunol Clin, Octubre.