Eri tyyppiset allergiatestit
Yleisesti ottaen allergiatestit ovat lääketieteellisiä kokeita, joihin kuuluu sarja toimenpiteitä, joilla määritetään potilaan allergiat tai herkkyys tiettyihin aineisiin.
Nämä testit voidaan toteuttaa erilaisilla tavoilla, ja tavallisimpiin menetelmiin kuuluvat ihoallergiatestit (ihopistokokeet eli nk. prick-testit sekä lappukokeet eli epikutaanikokeet), verikokeet sekä kontrolloitu altistaminen ongelmia aiheuttavalle aineelle.
Laboratoriokokeet ja altistuskokeet
Verikokeet (tai laboratoriokokeet) ovat selkeästi erilaisia kuin muut allergioiden tunnistamisessa käytetyt kokeet. Tämä johtuu siitä, että tällöin tarkastellaan vain niitä aineita, joita verenkierrossa on testaamisen hetkellä.
Nämä allergiatestit koskevat yleensä IgE-vasta-aineita eli sellaisia soluja, jotka osallistuvat kehon suojaamiseen niitä aineita vastaan, jotka keho määrittelee vaarallisiksi.
Toisaalta taas on käytössä altistuskokeita, joihin kuuluvat ihopistotestit (prick-testit), ihon kosketustestit (epikutaanitestit) sekä kontrolloitu altistaminen ongelmia aiheuttavaksi epäillylle aineelle. Näin hoitohenkilökunta voi tarkistaa, ilmeneekö potilaalla allergista reaktiota.
Allergeenin tunnistamiseksi tutkitaan potilaan oireita, ja sitten näitä verrataan aiempiin allergisiin reaktioihin. Mitä tulee altistumiselle tietylle lääkkeelle, kyseistä lääkettä voidaan antaa suun kautta, nenän kautta tai esimerkiksi keuhkoputkien kautta – kaikki riippuu siitä, minkä tyyppisestä lääkkeestä on kyse.
Lääkkeitä koskevat allergiatestit
Yleisesti ottaen hoitohenkilökunta tekee tämän tyyppisen testin silloin, kun potilaalla on ollut allerginen reaktio, mutta sen syytä ei tunneta. Tulee huomioida, että lääkkeet voivat tuottaa niiden ominaisuuksista riippuen erilaisia oireita.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kaikki lääkkeet saattavat aiheuttaa haittareaktioita (ihmisestä riippuen), mutta on eräitä yhdisteitä, jotka voivat tuottaa tavallista enemmän yliherkkyyttä.
Eräitä tavallisia oireita allergisessa reaktiossa lääkkeille ovat esimerkiksi seuraavat:
- ihottuma
- täplät
- pistely tai polte yleisesti ottaen tai sillä alueella, jolle lääkettä laitettiin
- kuume, joka voi olla voimakkuudeltaan eri asteista
- silmien vuotaminen ja kirvely
- tulehtuneisuus sillä alueella, jolle lääkettä laitettiin
- anafylaksia tai anafylaktinen reaktio, mikäli tilanne on vakava
Allergiatestin aikana hoitohenkilökunta voi tarkistaa monen tyyppisten lääkkeiden vaikutukset. Jokaista testiä varten he päättävät, mikä on sopivin lääke kokeiltavaksi. Joka tapauksessa kokeet pystyvät osoittamaan, onko potilaalla allergiaa tai herkkyyttä annettua lääkettä koskien.
Lue aiheesta lisää: Lääkejuoma yskään ja flunssaan
Erilaiset ihotestit allergian diagnosoinnissa
Niin kutsuttu prick-test eli ihopistokoe on yksi tavallinen menetelmä potilaan allergian varmistamiseksi, ja se on käytössä sekä ruokaa, eläimiä että ympäristöä koskevien yliherkkyyksien havaitsemisessa.
Tavallisesti koe etenee seuraavaan tapaan:
- Ensin hoitohenkilökunta desinfioi potilaan ihon kyynärvarren sisäosasta alkoholilla.
- Sitten ruiskutetaan pieni määrä testauksen kohteena olevaa ainetta iholle.
- Testatut alueet merkitään, ja ne puhdistetaan aineen jäänteistä.
- Lopuksi potilaan tulee odottaa noin 15 minuutin ajan, jotta voidaan huomata, ilmeneekö mitään allergista reaktiota. Näiden 15 minuutin aikana potilas ei saa raapia, koskettaa tai mitenkään vaikuttaa siihen ihoalueeseen, jolle ainetta ruiskutettiin.
Epikutaanikokeet eli lappukokeet
Nämä kokeet ovat myöskin hyvin tavallisia ruoan, eläinten tai muiden ympäristössä olevien tekijöiden aiheuttamien allergioiden määrittämiseksi.
- Tällöin lääkäri tai sairaanhoitaja desinfioi potilaan selän.
- Hän laittaa testattavia aineita sisältäviä lappuja potilaan selkään, ja nämä laput vapauttavat yhdisteitä hitaasti 48 vuorokauden aikana.
- Tämän ajan kuluttua potilaan tulee palata lääkärin luokse, jotta laput voidaan postaa ja jotta saatetaan tarkastella mahdollisia allergisia reaktioita jokaisen lapun alla.
Eräitä tärkeitä neuvoja niille, jotka ovat menossa lappukokeisiin allergian havaitsemiseksi, ovat seuraavat:
- Kun laput on laitettu paikoilleen, älä raavi tai kastele sitä aluetta, jolla ne sijaitsevat.
- Vältä kaikkea rankkaa fyysistä aktiivisuutta, joka voi aiheuttaa hikoilua, sillä tämä voi saada laput irtoamaan.
Potilaan tulisi myös välttää haavateipin käyttämistä sekä lääkeaineiden käyttöä, mikäli mahdollista.
Lue aiheesta lisää: Näin lievität atooppisen ihottuman oireita
Kontrolloidut altistuskokeet
Lääkärit tekevät tämän tyyppisiä testejä yleisesti ottaen silloin, kun potilasta testataan allergian varalta tiettyä lääkettä koskien tai kun halutaan selvittää hänen sietokykynsä samankaltaisille aineille.
Kyseinen menetelmä on kuitenkin vaarallisempi kuin muut mainitut allergiatestit. Siksi näitä kokeita ennen hoitohenkilökunta arvioi aina tarkkaan, mitä kaikkia hyötyjä ja riskejä tämän tyyppisen menettelyyn liittyy.
Joskus hoitohenkilökunta voi myös joutua toistamaan testauksen, mikäli saadaan negatiivinen tulos, mutta se ei kuitenkaan ole todenmukainen. Tällöin asiantuntija arvioi, mikä olisi paras testi kyseiseen tilanteeseen ja kertoo sitten mahdollisista vaihtoehdoista potilaalle.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Charnot-Katsikas A, Beavis KG. In vitro testing of antimicrobial agents. In: McPherson RA, Pincus MR, eds. Henry’s Clinical Diagnosis and Management by Laboratory Methods. 23rd ed. St Louis, MO: Elsevier; 2017:chap 59.
- Oberski, D. L. (2018). Sensitivity analysis. In Cross-Cultural Analysis: Methods and Applications, 2nd Edition. https://doi.org/10.4324/9781315537078
- Frey, H. C., & Patil, S. R. (2002). Identification and review of sensitivity analysis methods. In Risk Analysis. https://doi.org/10.1111/0272-4332.00039