Ensiapu aivohalvaukseen ja sydämenpysähdykseen
Aivohalvaus syntyy, kun aivoissa on verenvuotoa tai kun veri ei pääse kiertämään siellä kunnolla. Aivot alkavat tämän seurauksena pettää jo muutamassa minuutissa, koska välttämättömiä ravintoaineita ei kulkeudu hermosoluille. On ratkaisevan tärkeää hakeutua välittömästi hoitoon, kun aivohalvauksen merkkejä ilmenee. Kyseessä on vakava hätätapaus. Mitä aiemmin lääkehoito voidaan aloittaa, sitä pienemmällä todennäköisyydellä aivoihin jää pysyviä vaurioita. Sama koskee sydäntapahtumaa. On myös olemassa muutamia ensiaputoimenpiteitä, joista voi olla hyötyä apua odottaessa. Tässä artikkelissa perehdymme tarkemmin siihen, millainen on ensiapu aivohalvaukseen ja sydämenpysähdykseen.
Ensiapu aivohalvaukseen: FAST-testi
Jos uskot, että sinä itse tai joku muu on saamassa aivohalvauksen, FAST-testi auttaa muistamaan halvaukseen liittyvät varoitusmerkit:
- Face eli kasvot: Roikkuuko toinen puoli henkilön kasvoista, kun hän yrittää hymyillä?
- Arms eli käsivarret: Roikkuuko toinen käsivarsi paljon toista alempana, kun henkilö yrittää nostaa molempia käsivarsiaan?
- Speech eli puhe: Pystyykö henkilö toistamaan jonkin yksinkertaisen lauseen? Vai sammaltaako hänen puheensa? Onko hänen puhettaan vaikea ymmärtää?
- Time eli aika: Halvauksen sattuessa jokainen minuutti ratkaisee. Soita hätäkeskukseen välittömästi.
Myös seuraavat oireet antavat viitteitä siitä, että henkilöllä on aivohalvaus. Niitä ovat:
- Heikkous tai puutuneisuus toisella puolella kehoa.
- Sumea näkö tai näkökyvyn katoaminen, erityisesti toisessa silmässä.
- Yllättävä, voimakas päänsärky.
- Huimaus, epävakaus tai pyörtyminen.
Ensiapu aivohalvaukseen ja sydämenpysähdykseen: muita toimenpiteitä
Kun henkilö on tajuton tai ei reagoi, hänet tulee asettaa makuulle kasvot ylöspäin, leuka kohotettuna ylös. Tarkista hengittääkö henkilö laittamalla korva lähelle hänen suutaan. Kuulostele hänen rintakehäänsä ja kokeile tunnetko ilmavirran. Jos henkilö ei hengitä, tulee aloittaa elvytys.
Katso myös: Sydänpysähdys: mitä siitä tulee tietää
Ensiapu sydämenpysähdykseen: painelu-puhalluselvytys
Painelu-puhalluselvytys on henkiä pelastava toimenpide, joka tehdään sydämenpysähdyksessä. Oikeiden otteiden tuntemiseksi on hyvä käydä ensiapukurssi. Painelu-puhalluselvytyksen perustekniikoiden tunteminen hyödyttää ketä tahansa, sillä hätätilanne voi iskeä kaikkein odottamattomimmilla hetkellä ja kenelle tahansa.
Painelu-puhalluselvytyksessä on kaksi vuorottelevaa vaihetta:
- Rinnan painelu: Tämä pitää yllä verenkiertoa.
- Suusta suuhun -hengitys: Tällä varmistetaan, että uhri saa edelleen happea.
Ensin tehdään painelua, jotta veri virtaisi edelleen elimille:
- Polvistu maassa makaavan henkilön viereen ja aseta toisen kämmenen tyvi keskelle hänen rintaansa.
- Aseta toinen kämmenesi toisen päälle sormet lomittain. Painelurytmi on 100-120 painelua minuutissa; tee 30 painelua.
- Seuraavaksi annetaan suusta suuhun -hengitystä. Hengitä henkilön suuhun kaksi kertaa varmistaen, että ilma kulkeutuu hänen keuhkoihinsa eli rintakehä kohoaa.
- Toista näitä vaiheita, kunnes henkilö toipuu tai ensihoitajat saapuvat paikalle.
Tämäkin saattaa kiinnostaa sinua: Mikä on oikea ensiapu sydänkohtaukseen tai -pysähdykseen?
Mitä ei tule tehdä
Usein teemme uhria auttaaksemme asioita, joista on hänelle vain haittaa. Älä siis yritä helpottaa oireita turhaan antamalla mahdollisesta sydän- tai verisuonitapahtumasta kärsivälle henkilölle mitään ruokaa tai juomaa.
Kuinka ehkäistä sydän- tai verisuonitapahtuma
Terveyden kohdalla ehkäisy on aina avainasia. Joitakin sydän- ja verisuonitapahtuman riskitekijöitä ovat:
- Korkea verenpaine
- Potilaalla on aiemmin ollut sydän- tai verisuonitapahtuma
- Tupakointi
- Kummankin tyypin diabetes
- Sydänsairaudet
- Ikä
Paras keino ehkäistä halvauksia onkin välttää yllä mainittuja riskitekijöitä ja muita haitallisia tottumuksia. Tupakoinnin lopettamisen lisäksi tulisi myös lopettaa alkoholin juominen ja olla lääkitsemättä itseään. Lisäksi on tärkeää pysyä terveessä painossa, harrastaa liikuntaa päivittäin vähintään puoli tuntia ja noudattaa tasapainoista ruokavaliota. Yksi vinkki on mitata säännöllisesti verenpaine sekä verensokeri ja kolesterolitasot.
Yksi suositus on käydä säännöllisissä lääkärintarkastuksissa, ainakin kerran vuodessa tai joka puolen vuoden välein, jos olet iäkkäämpi ihminen. Jos lääkäri on antanut sinulle hoitosuunnitelman, sitä tulee noudattaa pilkuntarkasti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- García, M. de la P., Morlans, L., & Sanjoaquin, A. C. (2011). Accidente cerebrovascular. In Manual del residente en geriatría. https://doi.org/10.1111/j.1462-2920.2010.02190.x
- Ruiz-Giménez Arrieta, N., González Ruano, P., & Suárez, C. (2002). Abordaje del accidente cerebrovascular. Información Terapéutica Del Sistema Nacional de Salud.
- Moyano Vera, A. (2010). El accidente cerebrovascular desde la mirada del rehabilitador. Hospital Clínico Universitario Chile.
- Mayo Clinic. (2019). Reanimación cardiopulmonar: primeros auxilios. Retrieved 31 May 2020, from https://www.mayoclinic.org/es-es/first-aid/first-aid-cpr/basics/art-20056600
- MedlinePlus. (2018). Accidente cerebrovascular: MedlinePlus enciclopedia médica. Retrieved 31 May 2020, from https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/000726.htm
- MedlinePlus. (2018). Primeros auxilios en caso de ataque cardíaco: MedlinePlus enciclopedia médica. Retrieved 31 May 2020, from https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/000063.htm