Depressiivinen pseudodementia

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Maria Fatima Seppi Vinuales

Viimeisin päivitys: 17 joulukuuta, 2022

“Se on vain niin, että hän unohtaa asioita. Kun kysyt häneltä jotain, hän on kuin omassa maailmassaan.” Usein läheiset kuvailevat dementiaa sairastavaa henkilöä tämänkaltaisilla lauseilla. Elimellisen aivosairauden sijaan dementian syynä voi kuitenkin joskus olla masennus, ja silloin henkilölle voi kehittyä depressiivinen pseudodementia.

Kognitiivisen suorituskyvyn lasku on yksi dementian oireista. Dementian ilmaantumiseen voivat kuitenkin vaikuttaa myös erilaiset mielialahäiriöt.

Dementia ja masennus

Ymmärtääksesi, mikä on depressiivinen pseudodementia, tulee sinun ymmärtää näitä sairauksia. Dementia on termi, jota käytetään yleisnimikkeenä asteittain rappeuttaville aivosairauksille. Niiden ilmaantumiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Tunnetuin esimerkki näistä on Alzheimerin tauti.

Masennus viittaa mielialahäiriöön, jolla on useita alatyyppejä ja joka ilmenee erilaisten oireiden kautta. Yleisimpiä oireita ovat seuraavat:

• Välinpitämättömyys
• Apatia
• Väsymys
• Muutokset unessa ja ruokahalussa
• Kiinnostuksen menetys toimintoihin, jotka olivat ennen miellyttäviä

Lue myös: LATE-dementia: uusi muistisairauden tyyppi

Depressiivinen pseudodementia

Käytämme termiä depressiivinen pseudodementia, koska vaikka se ei olekaan dementiaa, se sekoitetaan usein siihen. Tämä johtuu siitä, että kognitiiviset muutokset ovat helposti huomattavissa. Useimmissa tapauksissa henkilöllä on jokin psykiatrinen häiriö, joka osuu samaan aikaan masennuksen kanssa.

On tärkeää tunnistaa oireet tarkan diagnoosin saamiseksi.

Yleensä depressiivinen pseudodementia alkaa mielialan muutoksilla. Henkilö kokee usein tuskan, surun ja henkisen pahoinvoinnin tunteita. Tämän jälkeen alkaa ilmaantua kognitiiviseen toimintakykyyn liittyviä oireita, kuten muistinmenetystä, tarkkaamattomuutta, keskittymisvaikeuksia sekä harkintakyvyn menetystä. Myös tehtävien aloittaminen ja lopettaminen voivat olla vaikeita asioita.

Kolmannessa vaiheessa on tarve olla yksin, olla tekemättä mitään (eristäminen ja toimettomuus), mikä vaikeuttaa vuorovaikutusta. Tämä johtaa sosiaalisten taitojen asteittaiseen heikkenemiseen.

Haluamme myös mainita, että mielialan vaihtelu vaikuttaa tapaan, jolla potilaat käyttäytyvät tehdessään joitain neurologisia testejä. Esimerkiksi masennusta sairastavat säilyttävät apatiansa ja välinpitämättömyytensä sekä vastaavat yleensä “en tiedä”.

Tärkeimmät erot neurodegeneratiivisiin dementioihin verrattuna

Monet ammattilaiset pitävät masennusta pseudodementian diagnosoinnin suurimpana haasteena, koska dementian päällekkäiset merkit ja oireet voivat aluksi vaikeuttaa diagnoosin tekemistä. Aiheesta enemmän tietävät kuitenkin ehdottavat, että on olemassa tiettyjä tekijöitä, jotka voivat auttaa diagnoosin tarkentamisessa:

Tilan ajallisuus

Tilan ajallisuudesta puhuttaessa on tärkeää ottaa huomioon potilaiden ikä. Esimerkiksi niille, joilla on näitä oireita ja jotka ovat 65-vuotiaita tai vanhempia, kerrotaan usein heti, että heillä on dementia. Heidän historiansa ja tapauksensa on kuitenkin rekonstruoitava.

Pseudodementialla on subakuutti alku ja nopeampi kehitys. Tässä mielessä se vaikuttaa selkeämmin päivittäisiin kognitiivisiin toimintoihin, erityisesti mielialaan.

Neurodegeneratiiviset dementiat kehittyvät hitaammin ja progressiivisemmin.

Muisti

Depressiivinen pseudodementia vaikuttaa lyhytkestoiseen ja pitkäkestoiseen muistiin samanaikaisesti. Dementian tapauksessa heikkeneminen alkaa välittömästä lyhytkestoisesta muistista.

Sosiaaliset taidot ja suhteet ympäristöön

Yleisesti ottaen masennuksella on lähes välitön vaikutus sosiaalisiin suhteisiin sen puhkeamisesta lähtien, sillä henkilöllä on taipumus eristäytyä, olla pidättyväinen ja hänellä on vähän kiinnostusta vuorovaikutukseen. Dementiassa näin ei välttämättä ole. Jollakin voi olla vaikeuksia jakaa viimeaikaisia ​​muistoja, mutta hän haluaa silti tavata ystäviä.

Lue myös: Kaksikielisyys hidastaa dementian etenemistä

Depressiivisen pseudodementian ehkäisy

Joitakin alustavia suosituksia, jotka tulee pitää mielessä, ovat seuraavat:

• Yritä tehdä aktiviteetteja päivän aikana. Riippumatta siitä, kuinka vaikeaa se on ja kuinka vähän sinusta tuntuu tehdä sitä, sinun on voitettava tämä toiminnan vastustus. Aloita yksinkertaisilla, lyhytkestoisilla toimilla, kuten 10 minuutin kävelylenkillä joka päivä, pyykinpesulla, hygieniatottumusten suorittamisella ja lukemisella.
• Yritä ylläpitää rutiinia heräämisen ja nukkumisen suhteen. Vaikka tekisi mieli olla sängyssä koko päivän, sinun on yritettävä jatkaa tiettyjä toimintoja. Jos se tuntuu liian vaikealta, yritä asettaa useita hälytyksiä tai sitoutua joihinkin velvollisuuksiin, jotka pakottavat sinut nousemaan ylös.
• Vältä päihteitä, kuten laittomien huumeiden tai alkoholin käyttöä.
• Pyydä ammattiapua. Masennus ja sen muunnelmat, kuten masennus pseudodementia, vaativat kokonaisvaltaista lähestymistapaa pelkän lääkityksen lisäksi. On olemassa erilaisia ​​​​psykologisia terapioita, jotka voivat auttaa prosessissa.

Sinun on tärkeää tietää, että kun suoritat näitä toimintoja, et tunne oloasi hyväksi heti etkä välttämättä tee niitä yhtä mielelläsi kuin ennen. Älä aseta liian suuria ennakko-odotuksia, koska epäonnistuminen voi laukaista turhautumisen tunteita.

Muista, että pienet askeleet auttavat sinua pääsemään eteenpäin ja muuttamaan asioita siihen suuntaa, minne haluat mennä.

Terveyden ymmärtäminen kokonaisuutena

Depressiivisen pseudodementian ilmaantumiseen liittyy monia tekijöitä. Läheisten kertomukset potilaasta sekä heidän omista kokemuksistaan voivat jopa vaikeuttaa diagnoosin tekemistä. On tavallista, että perheenjäsenet ovat enemmän huolissaan kognitiivisista oireista ja painottavat niitä, jättäen huomioimatta emotionaaliset oireet.

Elämänlaatu ja hyvinvointi ovat osa samaa kokonaisuutta. Vaikka saatamme olla huolissamme siitä, että joku ei voi enää suorittaa päivittäisiä tehtäviään, depressiivisen pseudodementian tapauksessa oireet ilmenevät muilla tavoin, (kiinnostuksen menetys, pessimistinen näkemys, masennus).

Tässä mielessä älkäämme aliarvioiko tunteiden roolia. Mieliala sekä mielenterveys on olennainen osa hyvinvointiamme.