COVID-19 -tartuntaan liittyviä suosituksia sydän- ja verisuonitaudeista kärsiville

Uuden ja tuntemattoman tartunnan vallatessa maailman, syntyy uusia epäilyjä jo olemassa olevista sairauksista, kuten sydän- ja verisuonitaudeista, kärsivien ihmisten suhteen. Tässä artikkelissa kerromme sinulle kaiken, mitä sinun tulee tietää tästä ongelmasta.
COVID-19 -tartuntaan liittyviä suosituksia sydän- ja verisuonitaudeista kärsiville
Maria Marin Garcia

Kirjoittanut ja tarkastanut sairaanhoitaja Maria Marin Garcia.

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien ihmisten keskuudessa vallitsee kasvava huoli siitä, kuinka tämä pandemia vaikuttaa heihin. American Heart Association -sydänjärjestö (AHA), American College of Cardiology -sydänopisto (ACC) sekä Yhdysvaltain tautikeskus (CDC) ja muut järjestöt ovat julkaisseet suosituksia COVID-19 -taudin suhteen sydän- ja verisuonitaudeista kärsiville potilaille sekä antavat lisätietoja tästä uudesta ja tuntemattomasta infektiosta.

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt COVID-19 -taudin aiheuttaman SARS-CoV-2 -koronaviruksen pandemiaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseessä on monissa maissa ympäri maailmaa esiintyvä infektio.

Asiantuntijat ovat juuri nyt epävarmoja siitä, edistääkö sydänsairaus tartunnan saamista. Tiedämme kuitenkin sen, että sydän- ja verisuonitaudeista kärsivillä potilailla on huonompi ennuste. Ikä pysyy kuitenkin yhä isoimpana huonoon ennusteeseen liittyvänä tekijänä.

Kaikki tämä mielessä pitäen on erityisen tärkeää olla äärimmäisen varovainen tartuntariskin vähentämiseksi. Kaikista tärkeintä on pysyä kotona. Tässä artikkelissa annamme tällä hetkellä saatavilla olevaa tietoa sekä nykyisiä suosituksia COVID-19 -tartunnan suhteen sydän- ja verisuonitaudeista kärsiville ihmisille. Jatka lukemista oppiaksesi lisää aiheesta.

Kuinka COVID-19 vaikuttaa sydän- ja verisuonitaudeista kärsiviin ihmisiin?

Koronavirus voi tarttua kehen tahansa, ihmisen terveydentilasta riippumatta. On totta, että iäkkäämmät ja/tai kroonisesta sairaudesta kärsivät ihmiset ovat alttiimpia tälle sairaudelle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he saavat viruksen tai että infektiotapauksessa sairaudesta tulee vakava.

COVID-19 voi olla myös oireeton. Toisin sanoen, voimme saada infektion ilman että tajuamme sitä tai saamme vain lieviä oireita. On kuitenkin tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin suojataksemme eniten riskin alaisina olevia ihmisiä. Ehkäisy on parempi kuin parannus. Toisin sanoen: parempi katsoa kuin katua.

Jokainen infektiotapaus on taakka sydämelle pakottaen sen tekemään tavallista kovemmin töitä. Jos ihminen siis kärsii jo valmiiksi sydän- ja verisuonitaudista, voi infektio pahentaa sydämen toimintaa entisestään. Sydämellä ei ole voimia pumpata verta muuhun kehoon ja tämä aiheuttaa nesteen kerääntymisen keuhkoihin.

Keuhkoihin kerääntynyt neste estää potilasta hengittämästä ja ilmaa vaihtumasta normaaliin tapaan. Sen myötä kohoavat komplikaatioiden ja keuhkokuumeen riski.

COVID-19 -tartunta voi aiheuttaa myös suoraa vahinkoa sydämen lihaksille aiheuttaen turvotusta ja vaarantaen sydämen toiminnan. Tämä sairaus tunnetaan sydänlihastulehduksena ja se voi pahentaa potilaan ennustetta.

Sydän- ja verisuonitaudeista kärsivät ovat koronaviruksen suhteen riskiryhmässä.

Millainen riski sydän- ja verisuonitaudeista kärsivillä potilailla on saada COVID-19 -tartunta?

Kuten voimme olettaa, riippuu koronavirustartunnan saamisen riski ihmisen altistumisesta muille tartunnan saaneille ihmisille. Kuten olemme jo todenneet, asiantuntijat ovat epävarmoja siitä, edistävätkö sydän- ja verisuonitaudit COVID-19 -tartunnan leviämistä. Se ei kuitenkaan vaikuta todennäköiseltä.

On siis tärkeää noudattaa tiettyjä suosituksia COVID-19 -tartunnan suhteen, mikäli kärsit sydän- ja verisuonitaudeista. Päätavoitteena on välttää ylimääräisistä komplikaatioista kärsimisen riskiä jo olemassa olevan sairauden lisäksi.

Ikä on vaikuttavin tekijä tartunnan saaneiden yksilöiden ennusteessa ja taudin kehityksessä. Iäkkäämmät ihmiset ovat alttiimpia sille, koska ihmisten immuunijärjestelmä heikkenee ajan kuluessa. Jos lisäämme tähän vielä kroonisen sydänsairauden, on ihmisen terveys suuremmassa vaarassa.

Valitettavasti yli 60-vuotiaat ihmiset ovat suuremmassa vaarassa kärsiä tämän infektion aiheuttamasta vakavasta muodosta. Kun on kyse yli 80-vuotiaista ihmisistä, on riski vielä suurempi.

Mitä suosituksia COVID-19 -tartunnan suhteen on sydän- ja verisuonitaudeista kärsiville potilaille?

Sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien potilaiden tulisi noudattaa seuraavia ohjeistuksia:

  • Jatka hoitoa, äläkä unohda ottaa päivittäistä lääkitystä. Mikään sydän- ja verisuonitaudin hoitoon tarkoitettu lääke ei ole haitallinen tartunnan suhteen.
  • On tärkeää pitää riittävä määrä lääkkeitä kotona ja uusia reseptit lähtemättä kotoa. Keskustele lääkärin kanssa sinulle määrätyistä lääkkeistä ja mahdollisen suuremman määrän saamisesta. Tutki myös mahdollisuutta saada lääkkeet kuljetettua suoraan kotiin.
  • Vältä nesteiden liiallista käyttöä ja rajoita suolan määrää.
  • Ole varovainen syömäsi ruoan suhteen. Terveellinen ruokavalio on yksi tärkeimmistä tekijöistä.
  • Tee sydän- ja verisuonitauteihin auttavia harjoituksia kotona ollessasi: kävele, tanssi, polje… tee voima-, tasapaino- ja venytysharjoituksia.
  • Lepää ja nuku riittävästi. Tämä on elintärkeää, sillä se saa sydänlihaksesi toipumaan päivästä ja valmistautumaan seuraavaan päivään.
Nainen lajittelee lääkkeitä.

Tartunnan saamista ehkäisevät toimenpiteet

On tietenkin sanomattakin selvää, että sinun tulisi olla tietoinen ja noudattaa yleisiä ehkäiseviä toimenpiteitä COVID-19 -tartunnan saamisen välttämiseksi:

  • Pysy kotona: karanteeni on turvallisin tapa ehkäistä tartuntaa.
  • Pese kädet usein saippualla ja vedellä vähintään 20 sekunnin ajan.
  • Rajoita sosiaalisia aktiviteetteja: vältä läheistä kontaktia muiden ihmisten kanssa. Tämä tarkoittaa kahden metrin välimatkan pitämistä.
  • Pese ja desinfioi pinnat, joita ihmiset usein koskevat. Tutkimukset osoittavat, että valkaisuaine on tehokas desinfiointiaine, sillä se tekee viruksista tehottomia.
  • Jos huomaat hälyttäviä oireita, keskustele lääkärin kanssa puhelimitse. Jos oireet ovat vakavat, soita hätäkeskukseen.
  • Kun yskit tai aivastat, peitä suu tai nenä käsivarrella.
  • Käytä kertakäyttöisiä nenäliinoja ja heitä ne pois käytön jälkeen.
  • Vältä koskemasta silmiä, nenää tai suuta, sillä virus tarttuu niiden kautta.
  • Käytä kasvosuojaa kotoa lähtiessäsi, vaikka sinulla ei olisikaan oireita. Jos sinulla on oireita tai olet saanut positiivisen tuloksen koronavirustestistä, tulee sinun pitää kasvosuojaa myös kotona pitääksesi muut samassa kotitaloudessa asuvat turvassa.

Milloin tulee ottaa yhteys lääkäriin?

Jos koet sellaisia oireita tai merkkejä, jotka saavat sinut epäilemään kehossa tapahtunutta muutosta, keskustele terveydenalan asiantuntijan kanssa. Varsinkin seuraavissa tapauksissa:

  • Kuume, yskä ja hengenahdistus (väsymys tai vaikeus hengittää)
  • Kipu tai paine rinnassa
  • Sinertävät huulet
  • Ruoansulatusongelmat: pahoinvointi, oksennus, ripuli, ruokahaluttomuus
  • Yleinen epämukava olo: kylmät väreet tai yleinen lihaskipu
  • Haju- tai makuaistin menetys
  • Päänsärky

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.