Onko hajuaistin menetys mahdollinen koronaviruksen oire?

22 toukokuu, 2020
Maku- ja hajuaistin menetys mahdollisina koronaviruksen oireina on viime aikoina esiin tullut teoria. Jotkin lääketieteelliset yhdistykset ympäri maailman ovat antaneet lausuntoja teorian vahvistamiseksi ja ehdottavat, että kyseessä saattaa olla varhainen merkki sairaudesta.

Maku- ja hajuaistin menetys saattavat olla mahdollisia koronaviruksen oireita. Esimerkiksi Espanjan neurologiayhdistys on antanut lausunnon aiheesta. Se ehdottaa, että näiden oireiden pitäisi olla riittävä syy sosiaaliseen eristäytymiseen.

Espanjalaisten neurologien mukaan maailmassa on myös muita järjestöjä, mm. Kiinassa ja Saksassa, joissa terveysjärjestöjä pyydetään ottamaan huomioon nämä oireet. He jopa ehdottavat, että jos ihminen menettää yhtäkkiä hajuaistinsa, hänen tulisi pysyä eristyksissä 14 päivän ajan.

Maailman terveysjärjestö (WHO) tai muutkaan kansalliset terveysministeriöt eivät ole kuitenkaan vahvistaneet maku- ja hajuaistin menetystä koronaviruksen oireina. He eivät ole sisällyttäneet niitä diagnoosiprotokollaan pandemian parissa työskenteleville lääkintäryhmille.

Saksassa Bonnin virologian laitoksen johtajan Hendrik Streeckin mukaan tämä oire on yleisempi nuorilla potilailla. Näiden oireiden ja sairauden lievän muodon saamisen välillä on jonkinlainen yhteys.

Mikä hajuaistin menetyksen aiheuttaa?

Vaikka olemmekin nyt maininneet sekä maku- että hajuaistin menetyksen, on jälkimmäisen menetys tämän hypoteesin mukaan yhdistetty enemmän koronavirukseenLääketieteellinen termi hajuaistin menetykselle on anosmia

Anosmiasta kärsii henkilö, joka ei pysty haistamaan lainkaan. Lievempää versiota kutsutaan hyposmiaksi ja se tarkoittaa hajuaistin heikentymistä. Tämän sairauden yleisiä aiheuttajia on monia, mutta sen subjektiivisuus vaikeuttaa sen erityistä tunnistamista.

Tyypillisesti ihminen voi kärsiä anosmiasta kun hänellä on nuha, poskiontelotulehdus tai kausiallergia. Huolestuttavampia tapauksia ovat sellaiset, joissa ihminen menettää hajuaistin aivovaurion – joko kasvaimen tai verisuonten muutoksen – tai aivohalvauksen vuoksi.

Anosmiaan ei ole mitään erityistä hoitokeinoa. Lääkäreiden täytyy löytää ja korjata ongelman perimmäinen syy. Hoito riippuu aiheuttajasta. Tämänhetkisen koronaviruspandemian aikana meidän pitäisi olla valppaina näiden oireiden suhteen. Tälle ei kuitenkaan ole mitään erityistä käytäntöä.

Hajuaistin menetys koronaviruksen oireena?
Hajuaistin menetys on uusi koronavirukseen yhdistetty teoria, jonka tukeminen vahvistuu joissakin lääketieteellisissä piireissä.

Jatka lukemista: Yleisiä myyttejä koronaviruksesta

Koronaviruksen klassiset oireet

Ensinnäkin on syytä muistaa, mitä COVID-19 -tartunnan tunnetut ja selkeät oireet ovat. Nämä merkit vaativat ilmestyessään välitöntä hoitoa ja eristystä:

  • Kuume
  • Kuiva yskä (hengenahdistusta esiintyy edistyneemmissä tapauksissa)
  • Heikkouden tunne

Jotkin maailman lääketieteelliset yhdistykset, kuten muun muassa brittiläinen korva-, nenä- ja kurkkujärjestö, ehdottavat maku- ja hajuaistin menetyksen lisäämistä alkuvaiheen oireisiin. Varhainen havaitseminen voi nopeuttaa diagnoosin tekemistä ja saada potilaat eristäytymään nopeasti koronaviruksen leviämisen estämiseksi. 

Varhainen havaitseminen on kriittistä tämän pandemian hallitsemisen kannalta. Lähes koko maailman väestön kotikaranteenin on tarkoitus vähentää koronaviruksen leviämistä. Tämä auttaa terveysjärjestelmää saamaan lisää aikaa ja varmistamaan, että ne voivat auttaa tehokkaasti koronaviruksesta kärsiviä potilaita.

Jos tutkijat vahvistavat, että maku- ja hajuaistin menetys ovat COVID-19 -tartunnan varhaisia oireita, on meillä yksi oire lisää, jonka avulla varmistamme, että ihmiset eristävät itsensä niin pian kuin vain mahdollista. Mutta ennen kuin nykyaikaisia tutkimusparametrejä apuna käyttävät tieteelliset tutkimukset vahvistavat tämän tiedon, tulee meidän suhtautua siihen skeptisesti.

Lue lisää: Kuinka koronavirus infektoi keuhkojen solut

Muita epätavallisia oireita

Kiinassa tehtyjen tieteellisten tutkimusten luonnostelma on jo alkanut tutkia koronavirukseen liittyviä epätyypillisiä oireita. Tässä tapauksessa kyseessä olivat ruoansulatusongelmat.

Tutkijoiden raportin mukaan lähes 50 % tutkintaan osallistuneista kärsi ruoansulatusongelmista COVID-19 -sairauden aikana. Ripuli oli ihmisten eniten kärsimä ruoansulatusongelma. Sairaalahoidon aikana ruoansulatusongelmista kärsivät ihmiset olivat heikompia ja uneliaampia kuin pelkistä hengitystieoireista kärsivät potilaat. Tutkijat olettavat, että ripulin aiheuttama nestevaje tarkoittaa sitä, että tällaisten tapausten hoitaminen on vaikeampaa.

Positiivinen koronavirustesti.
Varhainen koronavirusdiagnoosi mahdollistaa tartunnan saaneen ihmisen nopean eristämisen.

Pitäisikö meidän ottaa huomioon maku- ja hajuaistin menetys?

Tämänhetkisten tietojen valossa meidän tulee olla varovaisia, ennen kuin otamme huomioon maku- ja hajuaistin menetyksen koronaviruksen kohdalla. Vaikka lääketieteelliset yhdistykset ehdottavatkin, että meidän tulisi huomioida nämä merkit jo tällä hetkellä tunnistettujen oireiden kanssa, tulee meidän odottaa virallisilta tahoilta saatua vahvistusta.

Elämme tällä hetkellä keskellä epävarmuutta. Tästä syystä kannattaa ottaa yhteys lääkäriin tai terveyskeskukseen (ensin puhelimitse), mikäli kärsit yhtäkkisestä anosmiasta, joka ei ole minkään muun kärsimäsi sairauden oire. Terveydenalan ammattilaiset osaavat kertoa sinulle, mikäli sinun tulee tehdä lisää testejä tai mikäli huoli on aiheeton.

  • Addison, Alfred B., and Carl M. Philpott. “A systematic review of therapeutic options for non-conductive olfactory dysfunction.” Otorhinolaryngologist 11.2 (2018): 61-71.
  • Meister, Kara D., and Anna H. Messner. “Ear, Nose, and Throat.” Pediatric Board Study Guide. Springer, Cham, 2020. 611-642.
  • Jarrell, Bruce E. “Coronavirus Concerns.” (2020).
  • Syed, Ashikujaman. “Coronavirus outbreak in the world.” Int. J Adv. Res. Biol. Sci 6.3 (2019): 7-10.