Auttaako musiikin kuuntelu opiskellessa?

Monella on tapana kuunnella musiikkia opiskellessaan. Tässä artikkelissa kerromme, mitä tiede kertoo aiheesta, joten jatka lukemista!
Auttaako musiikin kuuntelu opiskellessa?

Viimeisin päivitys: 27 elokuuta, 2022

Musiikin kuuntelu on keino tehostaa opiskelua, mutta on syytä huomioida, että kaikki ihmiset eivät reagoi samalla tavalla kuuloärsykkeisiin. Jotkut tarvitsevat hiljaista ympäristöä keskittyäkseen lukemiseen, kun taas toiset kaipaavat taustamusiikkia parantamaan muistiaan. Milloin musiikin kuuntelu sitten auttaa opiskellessa ja milloin ei? Jatka lukemista.

Miten musiikin kuuntelu hyödyttää opiskellessa?

Auditiivinen oppimistyyli stimuloi tiedon omaksumiseen tarkoitettuja aivoalueita. Toisin sanoen musiikin kuuntelu on hyödyksi, jos sinulla on taito oppia kuuntelemalla. Tämä pätee erityisesti kielten opiskeluun.

Toinen tärkeä huomioitava seikka on keskittymiskyky, joka ei ole kaikilla yhtä hyvä. Jotkut kykenevät luonnostaan opiskelemaan hälyisessä ympäristössä, kun taas toisten keskittyminen herpaantuu pienestäkin äänestä.

Katsotaan nyt parhaimpia tapoja hyödyntää musiikkia opiskellessa pitäen kuitenkin mielessä, että jokainen on erilainen ja että musiikin kuuntelusta hyötyvät luultavimmin ne, jotka ovat auditiivisia oppijoita.

Musiikin kuuntelu voi tehostaa oppimista.
Musiikki ei stimuloi kaikkia samalla tavalla; toisia se auttaa opiskelemaan, kun taas toiset eivät pysty keskittymään.

1. Kohtalainen äänenvoimakkuus

Aivot pystyvät keskittymään opiskeluun, kun musiikkia kuunnellaan kohtalaisella äänenvoimakkuudella. Tässä tapauksessa sillä on rentouttava vaikutus, joka auttaa keskittymään yhtäjaksoisesti. Näin aivot eivät väsy yhtä herkästi.

2. Klassinen musiikki

Tutkimuksista on saatu näyttöä klassisen musiikin hyödyistä opiskellessa. Voit kokeilla kuunnella tällaisia sävelmiä opiskellessasi ja todeta sen toimivuuden itse.

3. Soittolista

Luo soittolista pitkien taukojen välttämiseksi. Mitä vähemmän keskeytät lukemisen, sitä tehokkaampaa se on. Soittolistan tulisi olla vähintään kaksi tuntia pitkä.

Musiikin kuuntelun haitat opiskellessa

Musiikista voi olla opiskellessa myös haittaa. Seuraava lista sisältää musiikin kuuntelun haittoja.

1. Haittaa keskittymistä

Kuten jo luultavasti tiedätkin, kaikki eivät pysty tekemään monia asioita samanaikaisesti. Jotkut tarvitsevat hiljaisen ympäristön keskittyäkseen lukemiseen. Musiikki ei jää aivoilta huomaamatta.

2. Alhaisesta tuotteliaisuudesta tulee normaalia

Klassinen ehdollistuminen tapahtuu, kun totut kuuntelemaan musiikkia opiskellessasi. Tällöin tarvitset musiikkia taustalle aina kun luet. Ehdollistuminen vaikuttaa tuotteliaisuuteen, sillä olet riippuvainen musiikista opiskellaksesi, etkä anna aivoillesi tilaisuutta keskittyä kunnolla.

3. Musiikin kuuntelu opiskellessa lisää turhaa laitteiden käyttöä

Ihmisillä on tapana kuunnella musiikkia mobiililaitteilta ja käyttää kuunteluun erilaisia sovelluksia, kuten YouTubea. Tämä on kaksinkertainen häiriötekijä.

Aiheesta tehdyt tutkimukset

Stanfordin yliopiston lääketieteellinen oppilaitos teki vuonna 2007 tutkimuksen klassisen musiikin hyödyistä aivoille. Siitä kävi ilmi seuraavaa:

  • Klassinen musiikki edistää tiedon jäämistä muistiin ja sen tulkitsemista. Syynä on se, että harmoniset melodiat kohtalaisella äänenvoimakkuudella parantavat henkilön keskittymistä.
  • Klassinen musiikki vaikuttaa kuin aivotreeni. Sen kuuntelu opiskellessa vahvistaa niitä aivoalueita, jotka vastaavat keskittymisestä, asioiden tulkitsemisesta ja tapahtumien ennakoimisesta.

Nämä löydökset viittaavat siihen, että tällaista musiikkia lukemisen aikana kuuntelevat ihmiset suoriutuvat paremmin kyseisessä oppiaineessa. Syynä on se, että heidän aivonsa omaksuvat kyvyn tulkita paremmin uutta tietoa.

Uudemmassa tutkimuksessa, joka tehtiin vuonna 2009, kävi ilmi, että musiikki aktivoi mielihyväkeskuksia. Se myös paljasti, että lempimusiikki parantaa motivaatiota.

Musiikin kuuntelu voi auttaa opiskelussa.
Tieteelliset tutkimukset ovat arvioineet klassisten sävelmien vaikutusta aivoihin ja todenneet sen tehon aivojen stimuloinnissa.

Musiikkivalinta opiskellessa

Yllä olevien seikkojen perusteella voimme soveltaa muutamia sääntöjä valitessamme musiikkia opiskelun tueksi. Äänenvoimakkuuden tulee pysyä koko ajan kohtuullisena, jotta ääni ei häiritse.

Lisäksi seuraavat vinkit auttavat parantamaan keskittymistä:

  • Valitse mieluiten sellainen musiikkilaji, joka edistää älyllisiä kykyjä, kuten klassinen musiikki yllä olevien tutkimusten mukaan.
  • Joissakin tapauksissa aihepiiri on sinulle jo entuudestaan tuttu etkä opi mitään uutta, ainoastaan vahvistat jo opittua tietoa. Tässä tapauksessa voit valita lempimusiikkisi.
  • Älä soita musiikkia kännykällä, sillä joudut pitämään puhelinta lähettyvilläsi ja käyttämään sitä. Tämä on haitallista keskittymisen kannalta.

Milloin kannattaa valita hiljaisuus?

Näistä musiikin kuuntelun hyödyistä huolimatta saatat toisinaan tarvita hiljaista opiskeluympäristöä. Kuten jo varmasti tiedätkin, kaikki liika on haitaksi. Tässä tapauksessa voit tulla riippuvaiseksi tästä menetelmästä, jos kuuntelet musiikkia joka kerta opiskellessasi.

Hyödynnä taustamusiikkia luku-urakan myöhemmissä vaiheissa, kun olet jo saanut ensikosketuksen aiheeseen. Toisin sanoen opiskele hiljaisessa ympäristössä alkuvaiheessa tai kun sinun täytyy keskittyä kunnolla.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Kuinka melu vaikuttaa mielialaan?
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Kuinka melu vaikuttaa mielialaan?

Tutkimusten mukaan melu vaikuttaa mielialaan monella eri tavalla, sillä melu itsessään on aivoille aggressiivinen ärsyke.



  • Miriam Albusac Jorge. “La Música de Beethoven En La Investigación Fisiológica Del Electrocardiograma a La Imagen Por Resonancia Magnética.” Cuadernos de investigación musical 11 (2020): 216–244. Cuadernos de investigación musical. Web.
  • Cantú Cervantes, Daniel. “Revisión Sobre Los Efectos de Estudiar Con Música de Fondo y Sobre Los Efectos Del Entrenamiento Musical En El Aprendizaje.” Revista de Psicología y Ciencias del Comportamiento de la Unidad Académica de Ciencias Jurídicas y Sociales 11.2 (2020): 147–168. Revista de Psicología y Ciencias del Comportamiento de la Unidad Académica de Ciencias Jurídicas y Sociales. Web.
  • Mantilla, Sandra P. “Enfermedades neurológicas y problemas de atención.” Acta Neurol Colomb 22.2 (2006).
  • Reward prediction tells us less than expected about musical pleasure Rémi de FleurianPeter M. C. HarrisonMarcus  . PearceDavid R. Quiroga-Martinez 
  • Devarajan Sridharan, Daniel J. Levitin, Chris H. Chafe, Jonathan Berger, Vinod Menon, Neural Dynamics of Event Segmentation in Music: Converging Evidence for Dissociable Ventral and Dorsal Networks, Neuron, Volume 55, Issue 3, 2007, Pages 521-532, ISSN 0896-6273, https://doi.org/10.1016/j.neuron.2007.07.003.